Kouluremontti jäi kesken - Koger & Partnerid epäonnistuu muuallakin kuin Käpylässä

lama
Teksti
Sami Lotila
Kuva Sari Gustafsson / Lehtikuva.

Käpylän peruskoulu Helsingissä ei suinkaan ole ainoa urakka, jonka rakennusyritys Koger & Partnerid on joutunut lopettamaan kesken työrupeaman. Virossa näitä kohteita on useita.

Koger & Partnerid on Viron suurimpia ja arvostetuimpia rakentajia. Silti on sekin joutunut myymään työtään viime vuodet alle omakustannehinnan.

Virossa rakentajat eivät salaile sitä, että lamavuosina urakoita on voitettu tietoisella alihinnoittelulla. Muuten töitä ei olisi saanut mahdollisesti lainkaan. Tämä myönnetään myös Koger & Partneridin johdossa Tallinnassa.

Koger & Partnerid joutui viime vuonna keskeyttämään EU:n rahoittaman suururakan Koidulan raja-asemalla Itä-Virossa. Vanhan naistensairaalan remontointi yliopiston käyttöön Tartossa jäi myös kesken, ja sopimus katkaistiin. Mittava viemäröintityö seisoi Antslassa kuukausikaupalla rakentajan rahoitusvaikeuksien vuoksi. Epäonnistuminen Käpylässä menee tämän jonon jatkeeksi.

Käpylän koulun peruskorjauksesta Koger & Partnerid teki noin 12 miljoonan euron tarjouksen, vaikka työntilaaja Helsingin kaupunki oli arvioinut urakan hinnaksi 18 miljoonaa. Työt käynnistyivät viime syksynä.

Syyksi urakan epäonnistumiselle Koger & Partnerid on nyt tarjonnut sitä, ettei se tiennyt, kuinka huonossa kunnossa koulu todellisuudessa oli. Piirustukset eivät kuulemma vastanneet todellisuutta. Helsingin kaupunki tyrmäsi väitteen ja purki urakkasopimuksen helmikuun lopussa.

Mahdollista on sekin, että Koger & Partneridilla oli Käpylässä vaikeuksia työvoiman saannin ja sen hinnan kanssa.

Työmaa hiljeni vähitellen sen jälkeen, kun Rakennusliiton toimitsija piipahti vieraisilla viime syksynä eikä hänelle suostuttu esittämään listaa työntekijöistä eikä aliurakoitsijoista. Virolaisfirma Mobi-Rak oli Käpylän työmaalla marraskuussa Rakennusliiton saarrossa – työntekijöiden palkkaepäselvyyksien vuoksi.

Suomi vaikuttaa hinnanmuodostukseen

Virolaisrakentajat ovat alihinnoitelleet urakoitaan pakon edessä, pitääkseen laskusuhdanteen aikana yllä edes jonkinlaista kassavirtaa.

Buumivuosina ne olivat myllynneet rekkalastikaupalla rahaa. Nyt tarkoituksena on ollut pysyä pystyssä laman yli, pienellä miinuksella – pääasia että markkinaosuudesta pidetään kiinni, samoin kuin avainhenkilöistäkin. Myös rakentajilla on taloushistorian tuntemusta. Yritykset ovat osanneet arvioida, ettei lama voi kestää ikuisesti.

Kahta asiaa rakentajat eivät kuitenkaan osanneet aavistaa: sitä, milloin Viron lama hellittäisi ja sitä, kuinka nopeaan kasvuun rakennushinnat Virossa lähtisivät. Rakentamisen osalta laman syvin pohja ohitettiin viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, ja nyt tilauksia on alkanut Virossa tippua varovasti taas jo yksityiseltäkin puolelta. Mikä parasta, urakat ovat sellaisia, joilla voi tehdä rahaa. Alihinnoittelu alkaa tältä erää olla ohi.

Toinen tekijä, joka panee virolaisrakentajia pyrkimään eroon alle omakustannehintaan tehdyistä urakkasopimuksista, on rakennuskustannusten nopea nousu Virossa. Laman alussa Virossa romahtivat niin rakennustarvikkeiden kuin työvoimankin hinnat, mutta nyt ovat molemmat taas nousussa.

Työvoiman hinnanmuodostukseen vaikuttaa vahvasti myös Suomi, joka imee Viron rakennustyöläisiä kiihtyvällä vauhdilla. Moni osaa tulla jo ohi välitysfirmojen.

Suomessa kuntasektorikin on ottamassa opikseen, ja jatkossa tarjouskilpailuja ei enää voiteta pelkällä halvalla hinnalla.

Myös Virossa julkisen sektorin kilpailuttaja on velvoitettu valitsemaan aina edullisimman tarjouksen, mutta käytännössä näin ei aina tapahdu. Esimerkiksi Tarton naistensairaalan tapauksessa halvin vaihtoehto oli Facio, mutta urakka annettiin kolmanneksi halvimman tarjouksen esittäneelle Koger & Partneridille.

Virolaiset rakentajat ovat oppimassa senkin, että vielä toistaiseksi suomalainen asiakas on laatutietoisempi kuin virolainen.

Itse muutin Tallinnassa pari vuotta vanhaan kerrostaloon, jonka ulkokatto vuoti läpi. Käytäväpinnat ja kaksi asuntoa olivat kärsineet merkittäviä kosteusvaurioita, mutta rakentaja, Virossa hyvin tunnettu Rand & Tuulberg ei ollut suostunut korjaamaan kattoa. Joukkovoimaa virolaistaloissa on heikosti, sillä asunto-osakeyhtiö on tuntematon käsite.

Takuuremontti saatiin lopulta käynnistymään vasta suomalaisella sisulla: kymmenillä valituksilla, puheluilla ja sähköpostiviesteillä sekä oikeudenkäynnillä uhkaamisella.