Kotitalouksien sähkötuet ovat vasta alkua, arvioi ekonomisti – ”Tarpeet ovat suurempia kuin vielä halutaan ymmärtää”
Monet budjettiriihessä sovituista tuista ovat määräaikaisia. Alv-alen hyötyjiä voivat olla ne, jotka tarvitsisivat tukea vähiten.
Kuluttajille joudutaan todennäköisesti antamaan lisätukia energian hinnan nousuun talven ja kevään aikana, arvioi BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas.
”Jos pahimmat skenaariot ja nykyisten futuurihintojen mukaiset sähköhinnat toteutuvat talven aikana, nykyiset tuet eivät riittäisi tasaamaan tulonjakoa ja omakotiasujat olisivat maksukykyongelmissa”, Ahokas sanoo.
BIOS tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ahokas uskoo, että loppu- ja alkuvuodesta tulee uusia lisäbudjetteja, joissa tehdään menolisäyksiä kuluttajien energiakustannusten tukemiseen. Lopullinen summa tulee hänen arvionsa mukaan olemaan yhden ja kymmenen miljardin euron välillä.
”Kymmenessä miljardissa voi tulla poliittista vastustusta. Sen kokoisen tuen toteutuminen vaatii erittäin syvää talouden sukeltamista”, Ahokas sanoo.
”Perusarvaukseni on, että suhdanne tulee olemaan vielä heikompi ja tulotarpeet suurempia kuin vielä halutaan ymmärtää. Kun sellaisiin olosuhteisiin vastataan tällaisilla rakenteilla, jota on nyt lähdetty tekemään, se tarkoittaa nettomenonlisäyksiä.”
Hallitus esitteli syyskuun alun budjettiriihessä useita tukimuotoja sähkön hinnan nousuun. Yhteensä erilaisia tukimuotoja esiteltiin vajaan miljardin euron verran. Sunnuntaina hallitus ilmoitti vielä kymmenen miljardin euron hätärahoituksesta energiayhtiöille.
Moni kotitalouksille räätälöidyistä tuista on määräaikaisia. Sähkön arvonlisäverokantaa esitetään laskettavaksi 24 prosentista 10 prosenttiin joulukuun ja huhtikuun väliseksi ajaksi. Lisäksi valmistellaan erillinen sähkövähennys tuloveroon ja sähkötuki heille, jotka verovähennyksestä eivät hyödy. Myös asumisen tukia korotetaan, ja energiayhtiöille suositetaan pidempien maksuaikojen myöntämistä.
Ahokas kuvaa kotitalouksille suunnattua tukipakettia varovaiseksi, vaikka hän kehuukin sen nopeaa toteutusta. Erityisesti hän kritisoi windfall-veron hidasta valmistelua. Verolla on tarkoitus puuttua energiayhtiöiden odottamattomiin tuottopiikkeihin.
”Valtiovarainministeriöstä on viestitty, että sitä ei ehditä toteuttamaan ensi talveksi. On yllättävää, että kukaan ei ole viime kevään jälkeen tulut ajatelleeksi, että joku saattaisi pyytää tällaista. Olisin odottanut, että lainsäädännön toteuttamiseen olisi ollut paremmat valmiudet”, hän sanoo.
Ahokkaan mukaan esityksissä ei kuitenkaan ole mitään sellaista, mikä erityisesti hidastaisi vihreää siirtymää tai ekologista jälleenrakennusta. Ratkaisut ovat hänen mukaansa ilmastopolitiikan kannalta jokseenkin neutraaleja.
”Eniten huolestuttaa se, miten nyt aletaan suhtautua päästökauppaan ja siirtymäpolitiikkaan laitettaviin julkisiin investointeihin ja tukiin”, Ahokas sanoo.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:in johtava tutkija Marita Laukkanen sanoo, että budjettiriihessä sovitun paketin talousvaikutukset mietityttävät. Hän huomauttaa, että paketissa on haluttu tukea tiettyjen käyttäjien sijaan kaikkia sähkön käyttäjiä.
”Kyllä tässä on hallituksellakin kuitenkin ollut tarkoitus, että valtionvelkaa lähdetään joskus kuromaan kiinni. Siihen nähden voi miettiä, että tuli aika kallis paketti.”
”Valtion tulot tippuvat aika paljon suhteessa siihen, että olisi tehty sellainen valinta, jossa olisi lähdetty tukemaan kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa olevia kotitalouksia.”
Laukkanen myöntää, että vaikeimmassa asemassa olevien tukeminen nopealla aikataululla olisi ollut vaikeaa. Vaikeuksia olisivat tuottaneet niin tapauskohtainen rajanveto kuin tukea tarvitsevien kotitalouksien löytäminen. Tätä varten voitaisiin tarvita esimerkiksi tieto sähkösopimuksen laadusta sekä sähkölaskusta. Viranomaisilta nämä puuttuvat.
Myös Ahokas huomauttaa kohdentamisen vaikeudesta.
”Jos tehdään liikaa muutoksia liian lyhyellä aikataululla, siinä tulee roiskimista. Nyt testataan järjestelmämme mahdollisuudet vaikuttaa tulonjakoon kiireessä”, Ahokas sanoo.
”Jos tuet huolestuttavat, tässä voitaisiin nostaa verotuksen progressiota tai lisätä varallisuusvero, mutta niitä kukaan ei tule esittämään.”
Marita Laukkanen ihmettelee, minkä takia kotitalouksille suunnattu energiansäästökampanja alkaa vasta lokakuussa.
”Miksei aloiteta jo nyt, ja laiteta ihmisiä miettimään, miten varustautua talven varalle?” hän kysyy.
”Pidemmällä aikavälillä olisi tärkeää, että kuluttajat miettisivät, mitä he voisivat tehdä kuluttaakseen vähemmän sähköä. Pystyvätkö he tekemään energiaremontteja tai ottamaan käyttöön energiatehokkaita ratkaisuja suoran sähkölämmityksen tueksi? Tuollaista viestiä tarvitaan siltä varalta, että tämä kriisi jatkuu pidempään.”
Hallituksen sähkönhintatoimista eniten mielipiteitä on jakanut arvonlisäveron alennus. Tukea ei ole kohdennettu eniten tarvitseville, eivätkä poliitikot voi taata veronalennuksen vaikutusta sähkön hintaan. Esimerkiksi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on peräänkuuluttanut energiayhtiöiltä vastuullisuutta tilanteessa.
”Jos tuottajamarginaali kasvaa vielä ja syö alv-alennuksen pois, kansalaisten suuttumus voi olla melkoista. Näen yhteiskunnallisen ilmapiirin otollisena sille, että alennukset välittyvät kuluttajahintoihin”, Jussi Ahokas sanoo.
Marita Laukkasen mukaan keskustelusta on kuitenkin unohtunut, että pörssisähkön hinta määräytyy pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
”En usko, että sähköyhtiöt pystyvät lähteä manipuloimaan hintaa tällä tavalla kuin Lintilä on esittänyt”, Laukkanen sanoo.
Jos sähkön hinta laskee arvonlisäveron alennuksen myötä, tämä voi lisätä sähkön kysyntää. Uhkana on tilanne, jossa alv-alennus lisää kiinteähintaisten sähkösopimusten sähkönkulutusta sellaisina tunteina, jolloin sähköstä on niukkuutta ja pörssisähkö on kallista. Tällöin arvonlisäveron alennus voi jopa nostaa pörssisähköä käyttävien asiakkaiden sähkön hintaa.
”Yleensä kuluttajat reagoivat niin, että kun jostain tuotteesta tulee halvempaa, sitä käytetään enemmän”, Laukkanen sanoo.
”Olisi ollut mukava nähdä, että tässä olisi kuunneltu taloustieteilijöitä, jotka ymmärtävät, miten markkinat toimivat.”
Laukkanen arvioi, että arvonlisäveroalennuksen hyötyjiä ovatkin he, jotka ovat tehneet kiinteähintaisen sähkösopimuksen ennen hintojen nousua.
”Pahimmillaan voi käydä niin, että pörssisähköasiakkaat eivät hyödy alv-alennuksesta lainkaan”, hän sanoo.
”Ongelmana on se, että sähkö ei meinaa riittää. Nyt ollaan huolissaan siitä, tuleeko ensi talvena sellaisia tunteja, jolloin sähköä ei vain ole tarpeeksi kaikille. Ja sitten kuitenkin tehdään toimia, joilla pyritään tekemään sähköstä kaikille halvempaa. Nähtäväksi jää, miten tässä onnistutaan.”