Kommentti: Marinin hallitus ei tehnyt mitään pienpanimoyrittäjien hyväksi – Eduskunta on STM:n virkamiesten mielipiteiden vanki
Suomessa myydään alkoholia yli 16 000 paikassa. Silti Alkon monopolia perustellaan kansanterveydellä. Asia vaatisi poikkitieteellisen laajan tutkimuksen monopolin hyödyistä ja haitoista.
Koronatilanne on jälleen siinä pisteessä, että ravintolat ovat pääosin suljettu ja moni yrittäjä kirjaa joka päivä jopa tuhansien eurojen tappioita.
Suomessa on Valviran tilastojen mukaan 9 400 yritystä, joilla on anniskelulupa. Ravintoloille myönnettävillä luvilla saa myydä kaikkia alkoholijuomia oluista viinoihin. Tämän lisäksi viranomainen on myöntänyt 6 370 vähittäismyyntilupaa pääosin kaupoille ja kioskeille, joissa myydään mietoja alkoholijuomia.
Alkolla on Suomessa monopoli, jota on perusteltu kansanterveydellisillä syillä. Jo pelkästään Valviran tilastot osoittavat, että Suomessa saa alkoholia käytännössä kaikkialta. Kysymys kuuluukin, miten Alkon monopolia voidaan perustella edelleen kansanterveydellisellä syyllä?
Monopolin suojelu on johtanut siihen, ettei Suomessa sallita edes pienpanimoiden etämyyntiä kuluttajille, ja viranomaiset väittävät toistuvasti etämyynnin olevan laitonta myös ulkomailta. Näin ei käytännössä ole, sillä etämyyntiä ei ole Suomen laissa kielletty.
Samalla EU-komissio on lausunut, ettei Suomi voi kieltää etämyyntiä, koska tavaroiden ja palveluiden täytyy liikkua EU:ssa vapaasti. Komissio onkin pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä jälleen selvitystä asiasta, sillä vapaamman alkoholipolitiikan puolesta toimiva aktiivinen kansalainen Rikhard Sjöberg on valittanut viranomaisten lakitulkinnoista.
STM:n selvitystä odotellessa suomalainen pienpanimoteollisuus ja oluenpanokulttuuri kärsivät jälleen, ja syy on poliitikoiden saamattomuudessa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on yrittänyt helpottaa alan toimintaa, mutta lopullista poliittista halua pienpanimoiden etämyyntimahdollisuuden sallimiselle ei ole löytynyt.
Tilanteen sementoimisesta on syytetty vuosia sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä, eikä vastuuministerit Krista Kiuru (sd) ja hänen edeltäjänsä ole edistäneet millään tavalla suomalaista pienpanimoyrittäjyyttä ja kotimaista olutkulttuuria.
Huvittavinta on se, että kansanedustaja Jari Myllykoski (vas) teki pienpanimoiden väliaikaisesta etämyynnin sallimisesta lakialoitteen jo keväällä 2020. Sen allekirjoitti yhteensä 110 kansanedustajaa yli puoluerajojen.
Nyt lakialoite on edennyt eduskunnassa lähetekeskustelun kautta sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Valiokunta käsittelee maaliskuussa 2021 lakialoitetta, jossa ehdotetaan väliaikaisen etämyyntiluvan myöntämistä pienpanimoille vuoden 2020 loppuun. Ehkä vuosiluvun korjaaminen on jälkikäteen mahdollista, mutta koko tilanne on absurdi koronasta kärsivän yrittäjän näkökulmasta.
Valiokunta on pyytänyt asiasta lausuntoa sosiaali- ja terveysministeriöltä jo 18. marraskuuta 2020.
Ministeriön virkamiehillä kesti lähes kolme kuukautta kirjoittaa asiasta lausunto. Se saapui valiokuntaan 17. helmikuuta 2021, ja nyt sitä on käsitelty valiokunnassa kolme viikkoa. Samaan aikaa hallitus on päättänyt jälleen sulkea ravintoloita, mikä vaikuttaa myös pienpanimotuotteiden myyntiin.
Hallituksen ja STM:n saamattomuus etämyyntiasiassa kostautuu nyt kaksinkertaisesti, sillä kesällä 2020 väitettiin ministeri Kiurun suulla, ettei etämyyntiasiaa voi edistää koronatukitoimena.
Tuolloin vedottiin oikeusministeriön näkemykseen, jonka mukaan normaalina lainsäädäntönä etämyynnin salliminen olisi ”pitkä prosessi”. Uudistaminen olisi edellyttänyt muun muassa muutosehdotuksen ilmoittamista EU-komissiolle, ja tähän kuluisi aikaa useampi kuukausi.
Poliitikkojen ja ministeriöiden (STM, OM) perustelut näyttävät reilun puolen vuoden jälkeen todella lyhytnäköisiltä, sillä korona ei ole hävinnyt mihinkään. Eikä sen häviämiseen ole puolessa vuodessa kukaan uskonutkaan.
Jos etämyyntiasiaa olisi edistetty heti, olisi ideaalitilanne nyt se, että pienpanimoyrityksiä voitaisiin tukea sallimalla etämyynti ja kuluttajat voisivat tilata kotiin pienpanimoiden oluita, jos haluavat.
Kansanterveysnäkökulmaa korostavat tahot, kuten THL ja STM, perustelevat tiukkaa alkoholipolitiikkaa usein alkoholikuolemilla ja ongelmakäytöllä, mikä voisi lisääntyä alkoholitarjonnan kasvaessa.
Pienpanimoiden määrä on kuitenkin niin pieni, ettei sillä todennäköisesti olisi mitään vaikutusta kulutusmääriin. Valviran tilastojen mukaan pienpanimoiden määrä on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa, mutta yrityksiä on edelleen ”vain” 121.
Tiukkaa alkoholipolitiikkaa kannattavat pelkäävätkin, että antamalla pikkurillin myöntyvälle alkoholipolitiikalle, vie se koko monopolilta käden, ja Alkon valta murtuu.
Suuressa kuvassa pienpanimoyrittäjien tilanteen helpottaminen voi näyttäytyä monelle pienenä asiana. Toisaalta se testaa virkakoneiston ja poliitikkojen taidon hallita kokonaiskuvaa siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja miten muuttuviin tilanteisiin pitää reagoida. Se on testi myös demokratialle. Toteuttaako virkakunta eduskunnan tahtoa?
Alkon monopolin hyödyistä ja haitoista pitäisi toteuttaa poikkitieteellinen laaja tutkimus, jotta etujärjestöjen ja ministeriön oletukset ja väittämät voitaisiin punnita tarkoin eri näkökulmista.
Yksi kysymys voisi kuulua, onko alkoholimonopoli oikeutettu kansanterveydellisellä perusteella 2020-luvun Suomessa, jos alkoholia saa myydä jo noin 16 000 paikassa alkoholiviranomaisten luvalla.