Komissio suosittelee Suomelle palkkamalttia
EU-komission ekonomistit ovat huolissaan Suomen kilpailukyvystä ja suomalaisten kotitalouksien suurista asuntoveloista.
EU:n talous- ja rahakomissaari Olli Rehn julkisti tänään Brysselissä ekonomistiensa ”syväanalyysit” Suomen ja 12 muun EU-maan kilpailukyvyn ja velkaantumisen ongelmista.
Joulukuussa 2011 voimaan tullut EU:n talousliiton sääntöuudistus vahvisti komission roolia ja sen tehtäviin kuuluu nykyisin seurata EU-maiden julkisen talouden lisäksi myös niiden yleistä talouspolitiikkaa.
Tähän niin sanottuun talouspolitiikan ”eurooppalaiseen ohjausjaksoon” sisältyy myös talouden ”epätasapainojen” seuranta, jonka tarkoitus on tunnistaa ja ehkäistä esimerkiksi ylikuumentuminen, ylivelkaantuminen, kuplat ja kilpailukyvyn mureneminen.
Nyt oli esillä vasta asiantuntija-analyysi. Komission arviot ja talouspoliittiset suositukset tulevat vasta 29. toukokuuta.
Ekonomistit: Suomella kilpailukykyongelma
Suomi on EU:n ainoa ylijäämätalous, joka on muuttunut alijäämäiseksi vuoden 2011 jälkeen. Sekä kauppatase että vaihtotase ovat menneet miinukselle.
Komission ekonomistien mielestä se kertoo kilpailukyvyn menetyksestä ja on yksi Suomen talouspoliittisista ydinongelmista.
Suomi menetti viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana lähes neljänneksen markkinaosuudestaan vientimarkkinoilla. Ongelman taustalla on sekä metsäteollisuuden suhteellisen osuuden supistuminen että tieto- ja viestintäteknisen teollisuuden eli ict-toimialan alamäki.
Elektroniikan ja televiestinnän osuus Suomen yritysten tuloista nousi 11 prosenttiin vuonna 2000, mutta putosi kuuteen prosenttiin 2009-2010.
Suomi innovoijana keskinkertainen
Komission asiantuntijoiden kilpailukykyanalyysi huipentuu johtopäätökseen, että Suomen pitäisi työskennellä tehokkaasti muuntaakseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetyt suuret panokset uusien tuotteiden kehittämiseen.
Suomi nousi vasta EU-maiden 15. sijalle, kun komissio pani viimeksi jäsenmaat paremmuusjärjestykseen ”innovaattoreina”. Tässä rankingissa on kysymys esimerkiksi siitä, kuinka pk-yritykset onnistuvat tuote- ja prosessi-innovaatioissaan ja kehittämään markkinointia ja organisaatiotaan.
Komission perussuositus on ollut, että palkkojen pitäisi seurata ala- tai yrityskohtaisen tuottavuuden nousua. Näin Suomessa olikin asian laita vuosina 1998-2007, jolloin reaalipalkat heijastelivat tuottavuuden nousua.
Vuonna 2007 tehtiin kalliinpuoleinen palkkaratkaisu, ja vuosina myös tuottavuus kääntyi laskuun. Komission mukaan suljetun sektorin – lähinnä julkisen puolen – palkkakustannusten nousu on lisännyt painetta myös teollisuuden palkkoihin.
Vuoden 2011 raamisopimus oli maltillinen, mutta se johti silti siihen, että palkkojen nousu ylitti tuottavuuden kasvun.
Palkkaneuvotteluissa syytä malttiin
Yksikkötyökustannukset nousivat viime vuonna 3,6 prosenttia ja tänä vuonna ennusteen mukaan 2,7 prosenttia. Niiden nousu ylittää siis tuottavuuskehityksen ja pysyy suurempana kuin kilpailijamaissa.
Komission ekonomistit suosittelevat suomalaisille palkkamalttia: seuraavalla palkkakierroksella on syytä tyytyä korotuksiin, jotka ovat linjassa tuottavuuden nousun kanssa.
Rahoitusala vakaa – kotitaloudet velkaantuneet
Komission analyysin mukaan Suomen taloudessa on myös hyviä puolia. Suomen rahoitusala on vakaa ja hyvässä kunnossa.
Kuitenkin komission ekonomistit ovat huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta ja niiden alhaisesta säästämisasteesta. Kotitalouksien velka lähes kaksinkertaistui viime vuosikymmenellä ja sen suhde käytettävissä oleviin tuloihin nousi 65 prosentista 118 prosenttiin. Kasvu johtuu melkein kokonaan asuntolainojen kasvusta. Sen sijaan kulutusluottojen suhteellinen osuus pysyy varsin vakaana.
Dokumentin mukaan Suomessa toimivat pankit eivät aina noudata Finanssivalvonnan suositusta asuntolainojen enimmäisluototussuhteesta. Komission ekonomistien mielestä suosituksesta pitäisi ehkä tehdä sitova. Fiva on suosittanut sitä, että asuntolaina olisi korkeintaan 90 prosenttia hankittavan kohteen arvosta.
Analyysissa arvioidaan, että asuntolainojen korkovähennys lisää osaltaan asuntohintojen nousupainetta.
”Vaikka vallitsevia velkatasoja ei nyt pidetä suurena riskinä Suomen talouden vakaudelle, toimenpiteet velan kasvun hillitsemiseksi ovat erittäin tervetulleita”, dokumentissa sanotaan.