Kokoomus ja keskusta ajautumassa taas ilmiriitaan - "Pelastetaan edes sote"
Kokoomusvaikuttajilla mitta täynnä keskustan aluehallintouudistusta.
Kokoomuksessa ”kuplii” pinnan alla. Hallituslähteistä kerrotaan, että kokoomusvaikuttajilla alkaa olla mitta täysi keskustan pyrkimystä paisuttaa maakuntahallintoa sote-uudistuksen kustannuksella.
Kokoomuksessa pelätään, että sote, eli sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmän jättiuudistus, jää laajan aluehallintouudistuksen jalkoihin ja että sote-uudistusta ei saada valmiiksi tällä hallituskaudella.
Marraskuussa pääministeri Juha Sipilä uhkasi hallituksesta lähdöllä, ellei keskustan haluama 18 itsehallinto- ja sote-alueen järjestelmä sopisi kokoomukselle. Kriisiä soviteltaessa keskusta tuli vastaan lopulta sen verran, että sote-alueita päätettiin muodostaa 15, mutta itsehallintoalueita 18 nykyisten maakuntien mukaisesti.
Maakuntaitsehallinto on ollut keskustan pitkäaikainen unelma, mutta monille kokoomusvaikuttajille aluehallinnon laajentaminen on myrkkyä. Viime viikkoina tätä myrkkyä on riittänyt nieltäväksi – etenkin sen jälkeen kun julkistettiin ministeri Lauri Tarastin selvitys valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta.
Viime viikkoina kokoomusvaikuttajille on konkretisoitunut se tosiasia, että keskusta haluaa maakuntahallinnolle mahdollisimman paljon valtaa.
Kokoomuksen epäilykset puki sanoiksi eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko (kok) Helsingin Sanomien haastattelussa perjantaina 29. tammikuuta.
Risikko vaatii hallitukselta pikaista ratkaisua siitä, keskitytäänkö hallituksessa sote-ratkaisuun vai aiotaanko tällä kaudella tehdä myös aluehallintouudistus, joka olisi Risikon mukaan perusteellisesti tehtynä paljon laajempi uudistus kuin se, jota hallituksessa valmistellaan.
Risikko katsoo, että jos ryhdytään uudistamaan aluehallintoa, myös valtion keskushallinnon vaikutukset aluehallintoon tulisi selvittää perusteellisesti. Hanke olisi jättimäinen ja tuskin toteutettavissa tämän hallituskauden aikana.
Paula Risikko suositti HS:n haastattelussa keskittymistä vain sote-uudistukseen.
”Minun mielestäni soten pitäisi olla edellä. Se pitäisi saada kuntoon ja jättää aluehallinnon rustaaminen myöhempään vaiheeseen”, hän sanoi.
Risikko totesi perjantai-iltana Suomen Kuvalehdelle, että HS:n haastattelussa on ”sanottu kaikki, mitä aiheesta haluan sanoa”.
Risikko on toiminut aiemmissa hallituksissa peruspalveluministerinä sekä sosiaali- ja terveysministerinä. Hän muistuttaa, että sote-uudistusta on väännetty vuosikymmenen ajan lähes kaikissa mahdollisissa hallituskoalitioissa.
”Viestini on, että pelastetaan edes sote”, Risikko kiteytti SK:lle.
Kokoomusvaikuttajat sanovat, että tällaista ulostuloa puolueessa on odotettu. Risikon esityksellä arvioidaan olevan vahva kannatus kokoomuksessa.
Yksi kokoomuksen raskaan sarjan vaikuttajista sanoo SK:lle, että kokoomuksen olisi kannattanut katsoa marraskuussa Sipilän peli loppuun asti ja pysyä asiantuntijatyöryhmän esityksessä, jonka puolue oli valmis hyväksymään. Siinä ehdotuksessa oli 9-12 sote-aluetta.
Kokoomuksessa uskotaan, että kansalaiset liputtavat sote-uudistuksen puolesta, mutta tuskin ”keskustan paisuvan maakuntahallinnon puolesta”.
Kansalaiset tuskin kiittäisivät keskustaa seuraavissa vaaleissa, jos puolue kaataisi hallituksen sote-alueiden määrään tai maakuntahallinnon linjauksiin ja antaisi samalla kauan kaivatun sote-uudistuksen kaatua hallituksen mukana.
”Hallitusohjelmassa sovittiin, että sote-uudistus on kärjessä ja aluehallinnon uudistamisesta tehdään päätös vielä erikseen. Nyt näyttää siltä, että maakuntahallinnon uudistaminen ajaa sote-uudistuksenkin edelle, ja keskusta pyrkii tyhjentämään suuret kaupungit tehtävistä ja palveluista”, kokoomusvaikuttaja sanoo.
Suurten kaupunkien asema maakuntauudistuksessa huolestuttaa kokoomusvaikuttajia. Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku ovat vaatineet suurten kaupunkien erityisaseman tunnustamista. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) ei ole lämmennyt ajatukselle.
Kokoomuslainen kansanedustaja sanoo suoraan, että kahden näin ison uudistuksen vieminen läpi hallituskauden aikana on suoranaista hulluutta.
Toinen kokoomusvaikuttaja ihmettelee sitä, että keskusta aikoo toistaa Jyrki Kataisen (kok) hallituksen virheet.
”Viime hallituskaudella saimme turpiin, kun valjastimme soten kuntauudistukselle. Keskusta haukkui taukoamatta oppositiosta käsin hallitusta, mutta se ei näytä itse oppineen mitään edellisen hallituksen virheistä. Sote-uudistus pitäisi tehdä ilman aluepoliittisia intohimoja.”
Kokoomuksessa myönnetään, että suurten kaupunkien asettamat paineet ovat kovat. Keskustavetoista hallitusta ei hyvästä kaupunkipolitiikasta ole kiitelty.
Kokoomuksen sisäpiiristä sanotaan, että puolue on sitoutunut marraskuussa hallituskriisin yhteydessä tehtyihin linjauksiin: 15 sote-aluetta – ja tämän linjauksen peräkaneettina on ”evoluutiolauseke”, jonka mukaan alueiden määrä voi laskea vielä tästäkin – ja 18 itsehallintoaluetta, joille siirretään Ely-keskuksen ja maakuntien liittojen tehtävät. Kokoomuksessa katsotaan kuitenkin, että uudistusta on vietävä sote-palvelut edellä.
Lähiviikkoina nähdään, miten keskustassa reagoidaan Paula Risikon ehdotukseen.
Vielä perjantaina ei reagoitu. Suomen Kuvalehti kysyi peruspalveluministeri Juha Rehulalta (kesk) kommenttia Risikon ulostuloon HS:ssa. Rehula sanoi, ettei hän ole lukenut Risikon haastattelua.
”On keskityttävä olennaiseen, kaikkeen ympäriltä tulevaan ei voi reagoida. Pyritään etenemään sovituissa aikatauluissa. Riittää, että hallituspuolueiden kesken jo sovitusta pidetään kiinni”, Rehula tiivisti näkemyksensä
SK:n tietojen mukaan hallituksen sisällä on pyritty varmistamaan se, että hallituspuolueet ovat sitoutuneet maakuntaitsehallinnosta tehtyihin linjauksiin ja ovat ”tosissaan uudistuksen kanssa”.
Kokoomuksen puoluejohdon arvellaan seisovan tiukasti ”Sipilän ruodussa”, mutta eduskuntaryhmässä ja puolueen vahvojen taustavaikuttajien piirissä maakuntaitsehallinto on monelle liian kova pala purtavaksi.
Voiko maakuntahallinnosta tulla vielä hallituskysymys?
”Voi tulla, kunhan tulee kovien päätösten aika ja kansalaisetkin näkevät, millaisista ratkaisuista on kysymys”, sanoo kokoomuslainen konkaripoliitikko. Hän veikkaa, että sote- ja itsehallintoalueiden rahoitusratkaisuista syntyy kunnissa vielä suuri huuto.
Pääministeri Sipilä käytti marraskuussa jokerikorttinsa hallituksen kasassa pitämiseksi. Uhkaus hajottaa hallitus toimi tuolloin. Mutta toimisiko se vielä toisenkin kerran?
Se tiedetään, että Sdp ei pelastaisi Sipilän hallitusta astumalla kokoomuksen tilalle. Puheenjohtaja Antti Rinne vahvistaa edelleen SK:lle, että Sdp tulee hallitukseen vain ja ainoastaan eduskuntavaalien kautta.
Juha Sipilän johtama keskusta tuskin ryhtyy rukkaamaan maakuntauudistuksen aikatauluja ilman äärimmäistä pakkoa, kokoomuksessa arvellaan.
Samaan hengenvetoon kokoomusvaikuttaja sanoo, että keskustan tiedossa on se, että ellei maakuntauudistusta laajoine tehtävineen saada voimaan tällä vaalikaudella, vahvaa maakuntahallintoa ei ehkä tule lainkaan. Pelkkä sote-uudistus ei enää näytä riittävän keskustalle.
”Siksi nyt pelataan kovilla panoksilla tavoitteena viedä uudistus nopeasti runttaamalla läpi.”
Entä tuleeko Paula Risikon ehdotus kuulluksi hallituksen sisällä?
Hallintotieteen professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta toivoo, että Risikon esitystä pohdittaisiin vakavasti. Olennaisinta olisi saada kunnollinen sote-uudistus aikaan.
”On harmillista, että keskustelun painopiste on kaiken aikaa valtasuhteissa ja rakenteet menevät asukkaiden palvelujen ja myös kaupunkien elinvoiman edelle”, professori Stenvall sanoo.
Stenvallin mukaan voimavaroja käytetään nyt hallinnon sisäisiin systeemeihin.
”Itse haluaisin painopisteen siihen, että sote-palvelut saadaan kuntoon ja tässä on aivan ratkaisevaa sote-alueiden ja kuntien sekä yritysten yhteistyö.”
Stenvall toteaa, että mitä enemmän uudistusta viedään hallintolaatikot edellä, sitä vähemmän jää energiaa palveluihin.
”On todellinen riski, että uudistetaankin vain kuoret ja palvelujen uudistaminen jää tekemättä”, professori kiteyttää.
Sote-uudistus on jo itsessään valtavan kokoinen haaste: palvelujen integraatio, valinnanvapaus, kokonaisvaltainen rahoituksen uudistaminen ja samanaikaisesti kolmen miljardin säästötavoite on yhtälö, joka jo sellaisenaan – ilman maakuntahallintouudistustakin – saattaa sairaanhoitopiirit ja kunnat käymistilaan vuosiksi eteenpäin.
Juha Sipilän hallitus on kuudes peräkkäinen hallitus, joka yrittää saada aikaan suuren sote-uudistuksen. Tätä ennen uudistuksen parissa ovat urakoineet kaksi Matti Vanhasen hallitusta sekä Mari Kiviniemen, Jyrki Kataisen sekä Alexander Stubbin hallitukset. Jokaiselle hallitukselle uudistus on osoittautunut ylivoimaiseksi. Nämä uudistukset ovat useimmiten kaatuneet valtapeleihin.