Kasvu ei synny kuluja leikkaamalla - mistä pätevä henkilöstö kilometritehtaalle lähteneiden tilalle?
Maailman johtajat tahtovat jo palkata lisää väkeä, mutta uusiin laitoksiin ei investoida.
PricewaterhouseCoopers on kolmannentoista kerran tutkinut maailman yritysjohtajien mietteitä tulevasta ja vähän menneestäkin. Aatokset ovat yllättävän samanlaisia maailmankolkasta riippumatta.
Noin 90 prosenttia vastaajista kertoi leikanneensa kuluja parin viime vuoden aikana pääasiassa vähentämällä väkeä ja ajamalla alas tai myymällä liiketoimintoja. USA ja Eurooppa ovat luonnollisesti kulkeneet etunenässä, mutta raportin mukaan samanlaisia viestejä on alkanut kuulua myös idästä.
Ei siis ole mikään ihme, että johtajien huoli yritystensä kasvumahdollisuuksista on lisääntynyt. Sitä kasvua kun ei saada aikaan pelkästään kuluja leikkaamalla. Vaikeaa tuntuu myös olevan löytää pätevää uutta henkilökuntaa kilometritehtaalle lähetettyjen tilalle. Nelisenkymmentä prosenttia olisi nimittäin taas valmiita palkkaamaan.
Joukossa on selvästi uutta optimismia ja parempien aikojen odotusta, mutta varovaisuus istuu tiukassa. Nyt keskitytään olemassa oleviin markkinoihin ja orgaaniseen kasvuun. Riskienhallinta on nostettu strategiaksi ja velkaantumista vältetään. Investointeja suunnitellaan lähinnä vain oman kassavirran puitteissa. Tähän on syynä myös huoli rahoitusmarkkinoiden toimivuudesta, kiristyvän säätelyn vaikutuksista ja rahan hinnasta.
Seuraavien vuosien aikana investointien odotetaan kohdistuvan toimiin, jotka lisäävät tehokkuutta ja vähentävät kuluja. Myös johtajuuteen ja henkilöstön kehittämiseen aiotaan panostaa, kun palkkaaminen ei tunnu vanhoilla keinoilla onnistuvan. Perinteiset kohteet kuten tutkimus, tuotekehitys ja mainonta jäävät kauas jälkeen, ainakin hetkeksi.
Viimeisinä tulevat nyt investoinnit uusiin tuotantolaitoksiin, koneisiin ja kalustoon. Huono juttu monelle suomalaiselle valmistajalle.
Palkkioita turha vähentää
Viimeaikaisen kriisin aiheuttamat muutokset asiakkaiden ja kuluttajien käyttäytymisessä hämmentävät. Valtaosa kuitenkin uskoo, että muutokset ovat pysyviä ja aiheuttavat huomattaviakin tarkistuksia yritysten strategioihin.
Usko siihen, että kuluttajat todella antavat arvoa yritysten vastuulliselle toiminalle, on nostanut ympäristöasiat ja yritysvastuun laajemminkin asialistan kärkipäähän. Myös viestit niin kutsutun sosiaalisen median tärkeydestä ja mahdollisuuksista ovat menneet perille – ainakin vastauksista päätellen.
Aivan kaikki viestit eivät kuitenkaan ole tainneet saavuttaa kohdettaan. Alle kymmenen prosenttia maailman yritysjohtajista – ja vain vajaa kolmasosa pankkien johtajista – katsoo, että koettu lama olisi vaikuttanut yritysten maineeseen negatiivisesti. Tässä on suuria maantieteellisiä eroja, mutta sittenkin. Onhan julkisuuden fokus lähes kaikkialla kohdistunut yritysten säästötoimiin ja yritysjohtajien kohtuuttomina pidettyihin palkkiojärjestelmiin.
Tästä johtuen on vain loogista, etteivät yritysjohtajat pidä palkitsemisjärjestelmien muuttamista maineen kannalta kovin tarpeellisena. Tärkeämpänä pidetään esimerkiksi vaikuttamista toimialan yhteisiin asioihin.
Teksti Eira Palin-Lehtinen
Kirjoittaja on varatuomari.
Kuvitus Janne Tervamäki