Kansanedustaja Eero Lehti: ”Kokoomusta johdetaan pelolla”
Pääministeriltä tarvitaan nyt miehekäs ele, Lehti sanoo.
”Monet meistä näkevät jo, että pakkoliitosesitys oli tämän hallituksen suurin virhearvio”, kansanedustaja Eero Lehti (kok) sanoo.
Lehti toivoo pääministeri Jyrki Kataisen (kok) peruvan kaupunkiseutujen kehyskuntia koskevan pakkoliitoslakiesityksen ja keskeyttävän kuntauudistuksen.
Edes kokoomuksen eduskuntaryhmä ei ole yksituumainen pakkoliitoksista. Viime viikkoina on nähty useita irtiottoja.
”Kuntauudistus on ollut monelle kokoomusedustajalle jo aiemminkin vaikeaa seurattavaa, mutta esitys kehyskuntien pakkoliitoksista oli viimeinen pisara.”
”Kokoomusta johdetaan nyt pelolla. Moni kansanedustaja joutuu miettimään jatkouraansa politiikassa. Jos nykyinen puoluejohto jatkaa, ainoa vaihtoehto on pysyä hiljaa rivissä, vaikka tuntuisi kuinka pahalta.”
Lehti on ollut kansanedustaja vuodesta 2007 lähtien. Hän on kokoomuksen yrittäjäsiiven näkyvimpiä kansanedustajia ja Suomen Yrittäjien pitkäaikainen vaikuttaja.
Hallituksen pakkoliitoslinjaus on Eero Lehden mukaan sotkenut jo kaupunkiseutujen kuntien keskinäiset välit.
Sen lisäksi linjaus sotkee kuntien ja valtion välit, hallituksen ja opposition välit yhä pahemmin sekä hallituspuolueiden keskinäiset välit – ja eripura ulottuu jo hallituspuolueiden eduskuntaryhmien sisällekin.
Lehti arvioi, että vaakalaudalla alkaa olla jo pääministerin arvovalta.
”Ja todennäköisesti arvovalta supistuu kaiken aikaa – niin kauan kuin pääministeri ei puhalla tätä peliä poikki. Kun tilanne on tällainen, ainoa miehekäs ele pääministeriltä olisi puhaltaa peli poikki ja tunnustaa tehdyt virhearviot.”
Lehti toivoo, että kokoomus kykenisi nöyrästi analysoimaan omat virheensä kuntauudistuksessa ja korjaamaan ne.
”Ei ole häpeä pyytää anteeksi ja ottaa uusi alku. Ellei sitä tehdä pikimmiten, menetämme seuraavissa eduskuntavaaleissa ainakin 4–6 paikkaa. Menetys voi olla tosin tätäkin suurempi, jos annamme farssin jatkua.”
Eero Lehden mukaan on todennäköistä, että pakkoliitoslakiesitys ei mene läpi perustuslakivaliokunnassa.
”Vakiintunut oikeuskäytäntö lähtee siitä, että molemmat sopijapuolet tekevät samansisältöisen päätöksen. Hallituksen esityksessä väännetään siitä, että alueen kansalaisten yhteenlaskettujen äänten enemmistö ratkaisisi. Hallituksen tapaa ajatella ei ole tiettävästi koskaan aiemmin käytetty kuntaliitosasioissa, eikä muuallakaan.”
Lehti kysyy, mitä hallitus tekee sitten, jos lakiesitys törmää perustuslakivaliokuntaan.
Hän ehdottaa, että hallituspuolueet tunnustaisivat tosiasiat ja palaisivat parlamentaariseen valmisteluun. ”Kyseessä on niin suuri uudistus, että oppositio on otettava mukaan.”
Sekä omien että opposition riveistä Lehteä luonnehditaan ”riippumattomaksi edustajaksi”, joka puhuu asiansa suoraan, eikä automaattisesti ammu alas oppositionkaan esityksiä.
Eero Lehti arvostelee voimakkaasti kuntauudistuksen linjauksia suurkunnista.
”Väittämä, jonka mukaan suurkunnat suoriutuisivat palveluista tehokkaimmin ja parhaiten – ja että sellaisesta kuntarakenteesta syntyisi miljardisäästöjä– ei perustu mihinkään tutkittuun faktaan. Se on pelkkä mantra, jota toistetaan, koska hallitusohjelmaan tuli yhtenä yönä kirjoitetuksi sellainen linjaus.”
Lehden mukaan tutkimustieto osoittaa, että kun kuntakoko kasvaa yli 60 000 asukkaaseen, tehottomuus alkaa lisääntyä palvelutuotannossa.
Lehti tunnetaan myös uusmaalaisena yrittäjänä. Hän on perustanut muun muassa Taloustutkimus Oy:n, jonka hallituksen puheenjohtajana hän on edelleen.
Kunta-alan kokemusta Lehdellä on Keravan valtuustosta, jossa hän on toiminut 45 vuotta. Tällä vaalikaudella hän on Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Lehti kertoo kuntapäättäjän uralleen mahtuneen kaikkiaan 5–6 suurta kuntauudistusta ja koko joukon pienempiä uudistuksia.
”Nyt käynnissä oleva kuntauudistus on omaa luokkaansa siinä, kuinka sekaisin kuntien asiat voidaan saada maan hallituksesta ja valtiovarainministeriön kuntaosastolta käsin. Mitään vastaavaa ei tule mieleen aiemmilta vuosilta.”
Aiemmat uudistukset ovat Lehden mukaan perustuneet kunnolliseen valmisteluun.
”Tässä uudistuksessa on lähdetty soitellen sotaan. Ilman perusteellisia laskelmia, ilman tausta-analyyseja, ilman asiantuntijoiden kuulemista ja mikä kohtalokkainta, ilman oppositiota.”
Eero Lehti väittää, että koko hallitusohjelmalinjaus suurkunnista oli virhearvio.
”Linjauksen kirjoittivat helsinkiläisvaikuttajat. He ovat nyt yllättävän hiljaa, kun on nähtävissä, miten suurissa vaikeuksissa hallitus on uudistuksensa kanssa – ja että kuntakenttä roikkuu vielä suuremmissa vaikeuksissa kuntaministeri Henna Virkkusen kanssa.”
Virkkunen ilmoitti tänään lähtevänsä ehdolle eurovaaleihin. Kuntauudistus on Virkkusen mukaan keväällä tilanteessa, jossa ministeri voisi vaihtua ilman ongelmia ja hallitus saa kuntauudistuksen keskeiset työkalut valmiiksi.
Eero Lehti muistuttaa, että eduskunnassa istuu kymmeniä kokeneita kunta-alan konkareita.
”Noloksi tämän uudistuksen tekee se, että jokaisessa puolueessa on useita kansanedustajia, jotka tuntevat kuntasektorin nykyistä kuntaministeriä oleellisesti paremmin. Tällä tietämyksellä ei tunnu olevan hallitukselle ja kuntaministerille mitään käyttöä.”
Lehden mukaan nämä kansanedustajat tietävät, että kuntien kulut eivät katoa kuntarajoja poistamalla. ”Kuntapalveluiden tehostaminen on vaativaa työtä, joka edellyttäisi taitavaa kustannuslaskentaa ja vertailukelpoista tietoa palveluiden kustannuksista.”
Lehti sanoo, että yksi ilmeinen esimerkki hallituksen kuntauudistuksen mielettömyydestä on kuntien henkilöstölle annettu viiden vuoden irtisanomissuoja. ”Kumpi tässä siis priorisoidaan, kuntalaisten vai henkilöstön asema?”
Eero Lehti ei usko, että Kataisen hallitus pääsee suurkuntahankkeessaan perille. Aika loppuu kesken.
Hän arvelee, että kovassa vauhdissa hallitukselta on unohtunut kuntauudistuksessa kaikkein tärkein: kunnallisen itsehallinnon kunnioittaminen.
”Kunta ei ole pelkkä hallintoalue. Se on asukkaidensa yhteisö. Pielavedellä tämä tiedetään. Helsinki on niin suuri kokonaisuus, että se on kuntana jo kasvoton. Kasvottomuus synnyttää asukkaissa turvattomuutta.”
Hän muistuttaa uutisista, joissa on kerrottu iäkkäiden helsinkiläispariskuntien joutuneen eri hoivalaitoksiin. Hallinto on onnistunut erottamaan avioparin.
”Jos pienehkön kunnan johtaja antaisi tällaisen tapahtua omassa kunnassaan, kuntalaiset puhuttelisivat hänet marketin kassajonossa.”
Lehti sanoo, että Helsinki on esimerkki suuruuden tuomista ongelmista: tehoton ja kallis.
”Virheet eivät näy nopeasti. Niiden löytäminen ja korjaaminen kestää aikaa, sikäli kun virhetoimintoja edes huomataan.”