Kaivosjätti Anglo American käy taistelua Natura-aluetta vastaan Lapissa – Nyt valmistui ympäristöselvitys
Kaivosyhtiö kertoo innokkaasti Sodankylän Sakatin hankkeesta niin paikallisten parissa kuin Twitterissäkin.
Kaivosyhtiö Anglo American suunnittelee Sodankylään valtavaa maanalaista kaivosta, ja nyt kaivoshanke on edennyt sen verran eteenpäin, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA) on julkaistu 6. helmikuuta 2018.
Konsulttiyhtiö Pyöryn tekemässä 266-sivuisessa selvityksessä käydään läpi kaivoshankkeen ympäristövaikutuksia sekä sosiaalisia vaikutuksia. Ja niitähän isoissa hankkeissa riittää.
Ihan uudesta hankkeesta ei ole kyse, sillä Sakatin malmiosta on uutisoitu tasaisin väliajoin mediassa jo useita vuosia. Eteläafrikkalainen kaivosjätti saapui tutkimaan Lapin arvokasta maaperää kymmenkunta vuotta sitten.
Kaivosten ihannemaailmassa Anglo American olisi jo rakentanut kaivoksen Sodankylään, sillä alueelta on löytynyt arvokas malmio. Malmivarat pitää sisällään nikkeliä, kuparia, kobolttia, kultaa, hopeaa, platinaa ja palladiumia.
Alustavan arvion mukaan malmivarat ovat 44,4 miljoonaa tonnia. Esimerkiksi Kemissä jo toimivan Outokummun kaivoksen malmivarat ovat noin 50 miljoonaa tonnia ja kaivoksen toiminnan myötä malmia on löytynyt lisää.
Sodankylässä sijaitsevan suurehkon malmion etu on myös se, että sen malmivarat koostuvat useista arvometalleista.
Anglo American on laskenut, että metalleja riittäisi louhittavaksi yli 20 vuodeksi: työtä ja toimeentuloa riittäisi siis suhteellisen pitkäksi aikaa paikallisille ihmisille ja muutamalle muullekin.
Anglo Americanin kaivoshanke on rahallisesta arvostaan huolimatta erityisen kiistanalainen. Niin kutsuttu Sakatin malmio sijaitsee osittain suuren suon alla Viiankiaavalla. Suo kuuluu Natura 2000 -alueeseen. Suojeluohjelman tarkoitus on vaalia luonnon monimuotoisuutta.
Konsulttiyhtiö Pöyryn tekemän YVA-selvityksen yhteenvedossa mainitaankin, että ”kaivoshankkeen toteuttaminen mahdollisesti edellyttää osittaista Viiankiaavan Natura 2000-alueen purkamista ja muutosta soidensuojeluohjelman aluerajaukseen”.
Tämä konsulttien huomioima ”pikkuseikka” on jättimäinen ongelma kaivosyhtiölle.
Luonnonsuojelijat vastustavat kaivoshanketta kovaäänisesti nyt ja tulevaisuudessa.
Kaivosyhtiö Anglo American ei ole ensimmäistä kertaa suunnittelemassa kaivosta ja riitelemässä luonnonsuojelijoiden kanssa.
Kaivosyhtiön historia on yhtä vanha kuin Suomen valtion. Vuonna 1917 perustettu Anglo American kaivaa maailmalla timantteja, kuparia, nikkeliä ja esimerkiksi rautaa. Viime vuosina kaivosjätin liikevaihto on ollut noin 20 miljardia dollaria, mikä vastaa noin 80:tä Terrafamea.
Puhtaan luonnon markkinoiminen turisteille voi olla vaikeaa, jos taivaanrannassa siintää kaivos.
Anglo American on tehnyt määrätietoista vaikuttamistyötä Lapissa, jotta rahallisesti arvokas kaivoshanke toteutuisi. Se on vuosien aikana kutsunut paikallisia ihmisiä kuulemistilaisuuksiin, ja alueen yrittäjiin on pyritty luomaan hyvät suhteet.
Medialle annetaan kommentteja ja viranomaisten sekä sidosryhmien kanssa tehdään ”yhteistyötä”.
Tähän avoimuuden ilmapiiriin on syynsä, sillä ympäristöarvojen korostuessa kaivosteollisuus on ollut törmäyskurssilla lähes kaikkialla maailmassa.
Suomessa ympäristöarvojen lisäksi tilannetta ovat mutkistaneet riidat matkailuyrittäjien kanssa.
Eksotiikan ja puhtaan luonnon markkinoiminen turisteille voi nimittäin olla vaikeaa, jos taivaanrannassa siintää kaivos tai turistin lomatunnelmaa varjostaa edes ajatus luontoa saastuttavasta kaivoksesta. Lisäksi kaivokset vievät elintilaa poroilta, kun laidunalueet pienenevät kaivosten vallatessa alueita.
Toisaalta esimerkiksi kauppiaat hyötyvät kaivoksista, sillä ne tuovat paikkakunnille lisää ostovoimaisia asiakkaita ja asukkaita.
Yrittäjillä voikin olla hyvin erilaiset näkemykset kaivosten hyödyistä.
Jättimäinen kaivosyhtiö vaikuttaa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Se pyrkii lobbaamaan ja luomaan mielikuvia vastuullisesta yhtiöstä, joka minimoi kaivoksesta koituvat ympäristöhaitat.
Yksi esimerkki vaikuttamistyöstä löytyy sosiaalisesta mediasta.
Anglo American Suomi liittyi helmikuussa 2015 Twitteriin, jossa se jakaa Sodankylän Sakatin hankkeesta tietoa. Tarkoitus on pitää yhteistyökumppanit, sidosryhmät ja kenties mediakin ajan tasalla.
Kaivosyhtiöt ovat pikkuhiljaa ymmärtäneet, ehkä kantapään kautta, että paikallisten ihmisten, median, tutkijoiden ja eri yrittäjien välillä pitää olla avoin keskusteluyhteys, sillä kaivokset koskettavat kaikkia ihmisiä ja sitä kautta koko yhteiskuntaa.
Mikä on jättimäisen kaivoshankkeen tulevaisuus? Natura 2000 -alueelle ei kovin helposti kaivosta rakenneta. Siitä pitää huolen Euroopan unionin määrittelemä luontodirektiivi, jossa jokainen maa, myös Suomi, määrittelee itse arvokkaat suojelualueensa.
Kaivoshankkeen lopputulos onkin lupaviranomaisten ja viime kädessä poliitikkojen käsissä.
Onko eteläafrikkalaisen Anglo Americanin Sakatin kaivoshanke niin merkittävä Suomen yhteiskunnan etujen kannalta, että kaivosyhtiölle pitäisi myöntää lupa kaivoksen rakentamiseen arvokkaalle luonnonsuojelualueelle?
Toteutuessaan hanke vaatisi muutoksia luonnonsuojelulakiin. Jos kaivos rakennetaan, se työllistää arviolta 400 työntekijää.
Kaivosyhtiö on luottavainen ja uskoo hankkeen onnistuvan. Anglo American arvioi, että kaivos voisi olla toiminnassa noin kymmenen vuoden kuluttua, ehkä vuonna 2027. Yhtä pitkän ajan se on jo käyttänyt alueen tutkimiseen ja vuorovaikutuksen luomiseen eri sidosryhmien kanssa.
Tulevan kymmenen vuoden aikana moni lobbari käykin poliitikkojen pöydissä puhumassa Sakatin kaivoshankkeen puolesta tai sitä vastaan.