Jyri Raivion analyysi Finnairin säästöneuvotteluista: Mahalasku – ja sama rumba odottaa keväällä

Finnairin yritys leikata rajusti henkilöstömenoja päätyi värikkäiden vaiheiden jälkeen. Syntyi kauhea poru, ei lainkaan villoja.

Finnair kertoi loppukesällä väelleen sekä hyviä että huonoja uutisia.

Suuri, 140 miljoonan euron säästöohjelma oli onnistunut yli odotusten. Ohjelma saatiin päätökseen jo kesällä eli puoli vuotta ennen määräaikaa ja se tuotti lopulta jopa 150 miljoonan euron säästöt.

Sitten tuli huono uutinen: yhtiö käynnisti uuden, 60 miljoonan euron vyönkiristysohjelman, jonka tavoitteena oli ja on säästää nimenomaan henkilöstökuluissa.

Matkustamohenkilöstöstä pitää säästää 18 miljoonaa ja ohjaamomiehistöistä 17 miljoonaa. Muun muassa huolloissa ja maapalveluissa työskentelevän Ilmailualan unionin jäsenkunnan säästötavoite oli 8 miljoonaa ja kaikkien muiden 17 miljoonaa euroa.

Tavoite on erittäin kova, 14 prosenttia Finnairin viimevuotisista henkilöstökuluista.

Matkustamohenkilökunnan edustajat kertoivat, että heiltä vaaditaan noin 20 prosentin säästöjä.

Sen jälkeen Finnair ja sen säästöohjelma on noussut koko valtakunnallisen työmarkkinadraaman ehdottomaan keskiöön. Noin miljoonan palkansaajan tuporatkaisu viivästyi lokakuussa 3,5 tunnilla neuvottelijoiden riidellessä muutaman tuhannen finnairilaisen työehdoista.

Marraskuussa istuttiin yötä myöten valtakunnansovittelijan toimistossa, mutta Finnairia kolhi silti onneksi lyhyeksi jäänyt lakko, jonka taloudellisia vaikutuksia ei ole vielä ehditty laskea.

Ja hyväksi lopuksi saksalaisen Lufthansan catering-yhtiön 400:n suomalaisen työntekijän asema ja sen turvaamiseksi luvatut tukitoimet uhkasivat ”panna koko maan polvilleen”, kuten pääministeri tilannetta kuvaili.

Säästöä ei syntynyt senttiäkään

Nyt lakot ja niillä uhkaaminen ovat ohi, mutta Finnair ei säästänyt senttiäkään, pikemminkin päinvastoin.

Työntekijät ovat saaneet yleisen linjan mukaiset, pikkuriikkiset palkankorotukset, mutta välttämättömäksi mainostettu säästöohjelma on jäänyt lähtökuoppiinsa.

Finnair on joutunut luopumaan vaatimuksestaan, jonka mukaan henkilöstösäästöistä sovittaisiin työehtosopimuksissa. Nyt niistä neuvotellaan erikseen kevään mittaan. Matkustamohenkilökunnan takaraja on huhtikuun lopussa.

Lentäjien neuvottelut ovat olleet käynnissä koko ajan, suuren julkisen mäiskeen katveessa. Heidän säästötavoitteensa on sekin tiukka, sillä lentäjiä on noin 700 eli vajaat puolet matkustamohenkilökunnan määrästä. Liksatkin ovat tosin ohjaamon oven etupuolella merkittävästi korkeampia kuin sen takana.

Mikään ei viittaa siihen, että säästöneuvottelut olisivat keväällä sen helpommat kuin nytkään. Liittojen väliset ”kaveria ei jätetä” -sopimukset ovat yhä voimassa eikä kriisitietoisuus työntekijöiden keskuudessa ole lainkaan yhtiön johdon toivomalla tasolla.

Pahin kriisi ohitse

Finnairin pahin taloudellinen kriisi väistyi jo muutama vuosi sitten. Yhtiön kysyntä on kääntynyt vahvaan ja yhä jatkuvaan kasvuun ja säästöohjelmat ovat jo tähän saakka tuottaneet mainioita tuloksia.

Syksystä 2011 syksyyn 2013 yhtiön työntekijämäärä on laskenut viidenneksellä vähän alle kuuteentuhanteen samalla kun tuotanto on vähän noussut. Henkilöstökulut ovat laskeneet yli 14 prosenttia ja yksikkökustannukset ilman polttoaineen vaikutusta 4,8 prosenttia.

Tuottavuus on ollut huimassa kasvussa, sillä työntekijää kohti laskettu tuotanto (mitattuna tarjottuina istuinkilometreinä) on kasvanut 31 prosenttia ja henkilöstökuluihin suhteutettu tuotanto 21 prosenttia. Palkkaeurolla on saatu siis aikaan merkittävästi enemmän tuotantoa.

Kansainvälisissä vertailuissa (joita Finnairin mukaan ei voida luotettavasti tehdä) suomalaisyhtiön työvoimakustannukset ovat samantyyppisistä yhtiöistä alhaisimmassa päässä. Näissä vertailuissa ei ole edes mukana viime kesänä menestyksellisesti maaliin soudettu 150 miljoonan säästöohjelma.

Finnairissa samoin kuin koko Suomessa ammattiyhdistykset ovat yhä vahvoja. Finnairin johdolle ei voinut olla mikään yllätys, kun liitot panivat hanttiin ja hakivat turvaa muista kuljetusalan ammattiliitoista.

Erikoisin episodi draamassa

Syksyn draaman erikoisin episodi syntyi catering-yhtiö LSG Sky Chefsin ympärille. Todella lähellä oli tilanne, jossa yhtiötä pyörittävän Lufthansan tiukka asenne olisi vienyt lakkoon sekä Finnairin että ison osan Suomen muustakin kuljetussektorista.

Finnair on catering-yhtiön varsinainen omistaja. Sen toiminta on ulkoistettu LSG Sky Chefsille viisivuotisella sopimuksella, jonka yhteydessä sovittiin, ettei työntekijöiden asema muutu.

Tuskin ehti muste sopimuksessa kuivua, kun saksalaisyhtiö alkoi ajaa työntekijöiden asemaan merkittävää muutosta eli ammattiliiton vaihtamista ja sitä kautta merkittäviä palkanalennuksia.

Finnair on myös LSG:n ylivertaisesti tärkein asiakas. Niinpä Finnairilla oli vipuvoimaa ja ratkaiseva rooli suuren katastrofin välttämisessä. Yhtiöstä ei kuitenkaan kerrota, millaisin keinoin vastahakoinen LSG pakotettiin suostumaan sopuun.

Eri toimintojen ulkoistukset ovat olleet yksi Finnairin säästöoperaatioiden suurista linjoista. Lähinnä niiden vuoksi yhtiön henkilöstökulut pienentyivät tammi-syyskuussa tänä vuonna yli 10 prosenttia edellisvuotisesta, mutta vastaavasti huolto- ja catering-kulut kasvoivat suunnilleen saman verran.

LSG:n lakkouhka osoitti kuitenkin, että ulkoistukseen saattaa liittyä yllättäviäkin ongelmia. Lufthansan pääkonttorissa Bonnissa ei ehkä oltaisi oltu kovinkaan surullisia, jos jättilentoyhtiön mitättömän pieni suomalainen catering-kioski olisi lopettanut suurten eurooppalaisyhtiöiden Aasian-liikenteessä merkittäväksi peluriksi nousseen Finnairin lennot.

Asetelma ei ole ainutlaatuinen. Finnair on ulkoistanut elintärkeät huoltonsa SR Technics -yhtiölle. Sen omistaa Abu Dhabin valtion sijoitusyhtiö Mubadala. Abu Dhabi omistaa myös Etihad-nimisen, nopeasti kasvavan lentoyhtiön. Sekin kilpailee Finnairin kanssa Euroopan ja Aasian väliä lentävistä asiakkaista.

Kilpailijat tuskin heittävät tahallaan kapuloita Finnairin rattaisiin tätä kautta. Niillä voi kuitenkin jatkossakin olla vaikeuksia toimia vahvan suomalaisen ay-liikkeen kanssa.

Juuri ammattiliittojen vahvuus ja peräänantamattomuus sai myös Finnairin ex-toimitusjohtajan Jukka Hienosen jättämään yhtiön kohta neljä vuotta sitten.

Lentäjien neuvottelut ratkaisuvaiheeseen jo lähiviikkoina

Finnairin johto jatkaa vakaasti linjallaan. Yhtiön on sen mielestä pakko saavuttaa tietty kannattavuustaso selviytyäkseen ja rahoittaakseen nyt käynnistyneen 1,2 miljardin euron kalustoinvestointiohjelman. 60 miljoonan euron henkilöstösäästötavoitteesta ei tingitä.

Näistä lähtökohdista myös kevään neuvotteluihin on luvassa vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ehkä niitä ei tarvitse odottaa edes kevääseen. Lentäjien neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ja säästöistä ovat ratkaisevassa vaiheessa jo lähiviikkoina.