Jippii-johtaja kanteli tuomarin esteellisyydestä

Tele- ja internetyhtiö Jippiin perustaja Ilpo Kuokkanen hakee vankeustuomionsa poistamista.

Ilpo Kuokkanen Jippii Groupin tiedotustilaisuudessa Helsingissä 10. maaliskuuta 2010. Kuva Markku Ulander / Lehtikuva.

Jippiin hallituksen entinen puheenjohtaja Ilpo Kuokkanen vaatii Helsingin hovioikeuden tuomion poistamista ja jutun ottamista uudelleen käsiteltäväksi. Jippii, nykyiseltä nimeltään Saunalahti, on Elisan tytäryhtiö.

Hovioikeus antoi 28. toukokuuta 2009 yhdeksälle entiselle Jippiin johtajalle vankeustuomion kirjanpitoon ja pörssitiedottamiseen liittyneistä rikoksista sekä sisäpiiritiedon väärinkäyttämisestä vuosituhannen vaihteessa. Kaksi sai ehdottoman, loput ehdollisen tuomion.

Korkein oikeus (KKO) epäsi 10. maaliskuuta 2010 valitusluvan useimmilta heistä. Niinpä Kuokkanen saa kahden vuoden ja entinen toimitusjohtaja Harri Johannesdahl saa vuoden ja 10 kuukauden ehdottoman rangaistuksen.

Kumpikin kiistää syyllisyytensä ja torjuu syytteet kirjanpidon ja sijoittajainformaation vääristelystä. Kuokkanen muistuttaa, että hän ei myynyt osakkeitaan vaan päinvastoin osti niitä lisää.

”Yksi tuomareista esteellinen”

Kuokkasta epäilyttää tuomioistuimen puolueettomuus ja oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuus tässä jutussa. Yksi hovioikeuden tuomareista oli nimittäin lähisuhteessa korkeaan syyttäjään, joka taas oli ollut aktiivinen samassa syyteasiassa.

Kantelun mukaan hovioikeus ei ollut ”tuomionvoipa”, koska hovioikeudenneuvos Riitta Rajala oli esteellinen. Toisin sanoen hänen olisi pitänyt jäävätä itsensä asian käsittelystä. Kuokkasen KKO:lle osoittaman kantelun on laatinut oikeustieteen tohtori Kari Uoti.

Rajalan esteellisyys perustuu kantelun mukaan siihen, että Helsingin käräjäoikeuden johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka on Rajalan avopuoliso.

Kirjelmässä todistellaan, että Poukalla on keskeinen asema maan syyttäjälaitoksen organisaatiossa. Hän on ainoa johtava kihlakunnansyyttäjä, joka on kuulunut syyttäjälaitoksen valtakunnalliseen ohjausryhmään. Samassa ryhmässä ovat esimerkiksi valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä.

Kantelussa arvioidaan, että syyttäjien toimintaa johdetaan ylhäältä. Siinä pidetään selvänä, että ohjausryhmä on käsitellyt Jippii-tapauksen kaltaista tärkeää syyteasiaa. Jippii oli syyttäjälaitoksen näkökulmasta niin merkittävä juttu, että sitä hoitivat sekä valtiosyyttäjä Pekka Koponen että kihlakunnansyyttäjä Riitta Partia.

Syyttäjät käräjäoikeuden kimpussa

Kantelu korostaa sitä, että esteellisyyden kannalta olennaista oli myös syyttäjälaitoksen poikkeuksellisen aktiivinen rooli Jippiitä käsitelleessä mediakeskustelussa käräjäoikeuden annettua tuomionsa 31. lokakuuta 2007. Tuomio oli vapauttava, syyttäjien vaatimuksista yksikään ei mennyt läpi.

Taloussanomissa 2. marraskuuta 2007 Partia ja Koponen kritisoivat tuomiota.

”Syyttäjä arvostelee ankarasti Helsingin käräjäoikeuden keskiviikkona tekemää päätöstä teleoperaattori Jippiitä ja sen entistä johtoa koskevassa rikosasiassa”, lehti kirjoitti.

Partian mukaan käräjäoikeus ohitti syyttäjän esittämän näytön lähes täysin, ja Koponen piti käräjäoikeutta kykenemättömänä analysoimaan oikeudessa esitettyä aineistoa.

Ylen uutisissa 5. marraskuuta kerrottiin, että valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäen ja Partian mielestä käräjäoikeuksien talousrikostuomioiden perustelut olivat usein ”liki kelvottomia”.

Poukka reagoi syyttäjien kritiikkiin

Vaikka Poukka ei toiminutkaan Jippii-jutun syyttäjänä, hän kaikesta päätellen kiinnostui aiheesta henkilökohtaisesti syyttäjien käräjäoikeuteen kohdistaman täyslaidallisen jälkeen.

Kantelun tulkinnan mukaan hänen huolenaiheensa oli se, miten Partian lausunnot vaikuttavat Helsingin syyttäjäviraston suhteisiin tuomioistuinten kanssa. Niinpä hän lähetti anteeksipyynnön sähköpostiviestissä Helsingin käräjäoikeuden laamannille Kauko Huttuselle.

Sama viesti – toiveineen ”hyvän yhteistyön jatkumisesta” – meni tiedoksi myös Helsingin hovioikeuden presidentille Lauri Melanderille ja valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäelle.

”Helsingin syyttäjänviraston puolesta pahoittelen kovasti Ylen maanantaina iltauutisissa esitettyä käräjätuomareihin ja talousrikostuomioihin kohdistunutta asiatonta arvostelua. Jutun toimitukselliset painotukset ovat tarkoitushakuisia ja luovat mielikuvan oikeuslaitoksen sisäisistä ongelmista. Toimittaja on saanut yksittäisen syyttäjän lausumaan haluamallaan tavalla. Koko virastomme on kauhistunut esitetystä uutisesta ja toimittajan saamista syyttäjän vastauksista. Toivomme, että hyvä yhteistyömme käräjäoikeuden kanssa voi jatkua.”

Viesti on siteerattu kokonaisuudessaan Kuokkasen kanteluun.

Kantelussa pidetään Poukan motiivina sitä, että hän yritti edistää Jippii-syytteen menestyksellistä etenemistä Helsingin hovioikeudessa käräjäoikeuden täystyrmäyksen jälkeen.

Sittemmin juttu siirtyi syyttäjän valituksen perusteella juuri Helsingin hovioikeuden tutkittavaksi.

Rajala ja Poukka vastasivat

Kuokkanen julkisti epäilynsä Rajalan esteellisyydestä 10. maaliskuuta. Rajala ja Poukka puolustautuivat tuoreeltaan STT:n haastattelussa.

”Heikki Poukalla ei ole mitään tekemistä jutun kanssa”, Rajala sanoi ja kertoi jääväävänsä itsensä jutuista, joihin Poukka liittyy.

STT:n mukaan Poukka kiisti puuttuneensa hallinnollisesti tai muutenkaan asian hoitoon. Hän sanoi, että kihlakunnansyyttäjä teki ratkaisunsa itsenäisesti.

”Se on niin sanotusti sovittu, ettei työasioista keskustella”, hän kommentoi viestintäänsä Rajalan kanssa.

Vankeusrangaistukset alkoivat

Kuokkanen sanoo, ettei hän ole voinut vedota aikaisemmin tuomarin esteellisyyteen, koska hän sai tietää Rajalan ja Poukan suhteesta vasta hovioikeuden tuomion jälkeen.

Jippii-tuomioiden täytäntöönpano alkoi pääsiäisen jälkeen. Kantelusta huolimatta KKO ei suostunut lykkäämään Kuokkasen rangaistuksen täytäntöönpanoa.

Johannesdahl on kannellut tuomiostaan oikeuskanslerinvirastoon. Molemmat valittavat myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT).