Kuka saa tulla meille töihin?
Suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon voi olla liian suuri este porvarihallitukselle. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kärkipoliitikoilla on kuitenkin ideoita, mistä kompromissin voisi rakentaa.
Eripura näkyi jo vaalikauden alussa.
Kokoomus jätti hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta välikysymyksen 20. syyskuuta 2019. Välikysymyksen luonteeseen kuuluu, että sitä esittävän oppositiopuoleen mielestä kaikki, mitä hallitus on kyseisellä politiikan alueella tehnyt, on kelvotonta.
Tällä kertaa pääministerinä tuolloin toiminut Antti Rinne (sd) sai myös kehuja:
”Hallituksen tavoitteet helpottaa työperäistä maahanmuuttoa ovat kannatettavia. On kiistaton fakta, että työikäinen väestö vähenee Suomessa joka vuosi, ja suomalaiset yritykset kaipaavat kipeästi lisää työvoimaa.”
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi tiedotustilaisuudessa eduskunnan valtiosalissa, että Suomen on pakko lisätä työperäistä maahanmuuttoa.
”Me emme sitä jonkin yhden ryhmän takia täältä (välikysymyksestä) pois jätä.”
”Yhdellä ryhmällä” Orpo viittasi toiseen suureen oppositiopuolueeseen, perussuomalaisiin.
Eduskuntavaalit järjestetään puolentoista vuoden kuluttua. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat todenneet olevansa periaatteellisella tasolla valmiita hallitusyhteistyöhön.
Suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on yksi vaikeimmista kysymyksistä, joka puolueiden on ensin ratkaistava.
Ikääntyvä Suomi on ajautumassa suuriin vaikeuksiin. Ihmisiä kuolee jo nyt enemmän kuin syntyy, väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034.
Yritykset valittavat työvoima- ja osaajapulaa jo nyt, mutta pahoihin vaikeuksiin Suomi joutuu 2040-luvulla ja sen jälkeen. Syntyvien ikäluokkien pieneneminen alkaa silloin näkyä toden teolla työvoimassa, talouskasvussa ja verotuloissa.
Tilastokeskus julkaisi syyskuussa väestöennusteen, joka ulottuu vuoteen 2070 asti. Kuluva vuosi on kuudes perättäinen, jolloin Suomessa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy. Suomessa syntyy nyt alle 50 000 lasta vuodessa.
Väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034. Ennusteen mukaan Suomessa kuolee vuoden 2060 loppuun mennessä, eli seuraavan vajaan 30 vuoden aikana, 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyy, jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla.
Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä olisi vuoden 2060 lopussa lähes 200 000 nykyistä pienempi.
Ihmiset myös elävät yhä pidempään. Pystyvätkö työikäiset maksamaan harmaantuvan väestön eläkkeet ja muut hyvinvointivaltion kustannukset?
”Ruusunpunaiset lasit pois päästä”, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto toistaa lauseen lähes samoin sanoin.
”Työperäistä maahanmuuttoa ei pidä tarkastella vaaleanpunaisten silmälasien läpi”.
Mahdollisen hallitusyhteistyön kannalta on hankalaa, että edustajat Kauma ja Puisto tarkoittavat päinvastaista asiaa.
Suomen vuosittainen nettomaahanmuutto on tällä hetkellä noin 15 000 henkilöä. Maahan tullaan työn, rakkauden ja perheen perässä, pakolaisuus on ensisijainen syy joka kymmenennellä.
Kokoomus haluaisi kasvattaa pelkästään kansainväliset rekrytoinnit 30 000 henkilöön vuodessa.
Puolue haluaa myös nopeuttaa työlupaprosesseja. Se on ehdottanut kahden viikon pikakaistaa sertifioiduille yrityksille, jotka ovat hoitaneet kansainväliset rekrytointinsa suomalaista työlainsäädäntöä kunnioittaen.
Perussuomalaiset sen sijaan haluaa rajoittaa työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisen oleskeluluvan edellytyksenä tulisi olla noin 3 000 euron kuukausitulot.
Kokoomus luopuisi työvoiman saatavuusharkinnasta eli siitä, että työnantajan on etsittävä tehtävälle täyttäjää ensin kotimaasta sekä EU- ja ETA-alueelta. Perussuomalaiset pitää saatavuusharkinnasta kiinni.
”Me puolustamme suomalaisia työntekijöitä. Emme halua, että ulkomainen halpatyövoima tulee tänne polkemaan palkkoja”, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.
Puolueen puheenjohtajan Riikka Purran mukaan päälinjaus on se, että henkilö saa tulla ulkomailta Suomeen töihin, jos hän pärjää palkallaan.
”Eli pääasiassa tämä koskee koulutettuja ulkomaalaisia. Matalaa palkkaa kompensoidaan aina tulonsiirroilla, jotka kustantaa veronmaksaja.”
Tulevien vuosikymmenien kehitystä pohditaan usein huoltosuhteen näkökulmasta.
Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään. Taloudellinen huoltosuhde puolestaan kuvaa työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhdetta työllisten määrään.
Väestöllisen huoltosuhteen keskiarvo olisi tänä vuonna Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 62,5. Sataa työikäistä kohden olisi siis 62,5 ei-työikäistä. Vuonna 2040 vastaava luku olisi koko Suomessa 67,3, mutta monilla alueilla jo yli 100.
Maahanmuuttoa on ehdotettu lääkkeeksi väestöllisen huoltosuhteen aiheuttamiin ongelmiin. Jos maahanmuuttajat eivät työllisty, taloudellinen huoltosuhde voi kuitenkin heikentyä.
Perussuomalaisten mukaan näin on jo tapahtunut.
”Ensimmäiseksi kannattaa lopettaa ei-työperäinen maahanmuutto, koska se heikentää eniten taloudellista huoltosuhdetta”, sanoo Ville Tavio.
Perussuomalaisten mielestä myös suuri osa työperäisestä maahanmuutosta on julkisen talouden kannalta haitallista. Matalapalkka-aloilla työskentelevät ihmiset maksavat suhteessa vähemmän veroja kuin vastaanottavat veroilla rahoitettuja tulonsiirtoja ja julkisia palveluita.
”Riskinä on, että matalapalkka-aloille tulevat ulkomaalaiset tekevät töitä vain siihen asti, että saavat oleskeluluvat tai kansalaisuuden. Sen jälkeen he jättäytyvät sosiaaliturvan varaan”, Tavio sanoo.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan ekonomisti Sanna Kurronen julkaisi marraskuussa konsultti Jussi Pyykkösen kanssa tutkimuksen Jäähyväiset nuivuudelle. Näin maahanmuutto pelastaa Suomen.
Tutkimuksessa todetaan, että maahanmuutto ei ole toistaiseksi vaikuttanut taloudelliseen huoltosuhteeseen. Maahanmuuttajien työllisyysaste on kantaväestöä matalampi, mutta maahanmuuttajista ja suomalaisista töissä käy yhtä moni. Tämä selittyy sillä, että maahanmuuttajista työikäisiä on 75 prosenttia, mutta kantasuomalaisista vain 60 prosenttia.
Mitä tulee työperäisten maahanmuuttajien kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin, asiaa on Kurrosen mukaan lähes mahdotonta laskea.
”Jos katsotaan maksetut verot ja saadut tulonsiirrot, saadaan yksi luku”, Kurronen sanoo. ”Mutta silloin unohtuvat kaikki muut vaikutukset talouteen.”
Maahanmuuttajan työpanos tuottaa yritykselle voittoa, joka jäisi muutoin syntymättä. Maahanmuuttajat perustavat myös itse yrityksiä, jotka tuottavat kuluttajille palveluita ja lisäävät talouden toimeliaisuutta.
Kurronen ei ole nähnyt uskottavia todisteita siitä, että työperäiset maahanmuuttajat jättäytyisivät nopeasti sosiaaliturvan varaan.
”Työn perässä muuttaneiden työllisyysaste on vielä kymmenen vuotta maahantulon jälkeen korkeampi kuin kantaväestöllä.”
Yli puolet työn perusteella tehdyistä ensimmäisistä oleskelulupahakemuksista koski vuonna 2020 työntekijän oleskelulupaa, eli niin sanottuja duunariammatteja. Eniten työperusteisia oleskelulupia myönnettiin toimisto- ja laitossiivoojille, hitsaajille ja kaasuleikkaajille sekä puutarhureille ja kasvihuoneviljelijöille. Yleisimmät lähtömaat olivat Ukraina, Venäjä, Intia ja Filippiinit.
VATT:n johtava tutkija Matti Sarvimäki totesi keväällä Iltalehden haastattelussa, että työperäinen maahanmuutto voi sekä edistää että heikentää Suomessa jo olevien työntekijöiden palkkoja tai työllisyyttä.
”Jos Suomeen rekrytoitavalla henkilöllä on Suomessa jo olevan työntekijän osaamista täydentävää osaamista, he voivat tehdä yhdessä työtehtäviä, joita kumpikaan ei yksin pystyisi tekemään”, Sarvimäki sanoi.
Miten perussuomalaiset ratkaisee Suomen väestökehityksestä aiheutuvat ongelmat ilman mittavaa työperäistä maahanmuuttoa?
”Jos meidän on palkattava kolmansista maista ulkomaista työvoimaa, silloin työn kannustavuudessa on ongelmia”, sanoo puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Leena Meri.
”Suomalaisen yhteiskunnan pitää olla kannustavampi työnteolle ja yrittämiselle”, sanoo Sakari Puisto. ”Tämä pätee niin maahanmuuttajiin kuin kantaväestöön.”
Pääkaupunkiseudulla hotelli- ja ravintola-alan työntekijöistä 32 prosenttia on vieraskielisiä, rakennusalalla 27 prosenttia.
Ravintolatyöntekijöitä lomautettiin korona-aikana, mutta kaikki eivät ole palanneet töihin, vaikka niitä on ollut taas tarjolla.
”Otaksun ilman muuta, että ansiosidonnaisella oleminen näyttäytyy kilpailukykyisempänä kuin se, että palaisi työskentelemään ennen kuin maksimipäivät ovat täynnä”, sanoo Purra.
Perussuomalaiset haluaa lisää suomalaisia lapsia, enemmän ihmisten liikkumista maan sisällä ja parempaa koulutuspolitiikkaa.
”Ammattikouluista valmistuu nuoria, jotka eivät tahdo päästä edes työharjoitteluun, koska osaaminen puuttuu”, sanoo Purra.
Tavio kertoo tapaavansa usein syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.
”Heitä ei selvästi osata työntää eteenpäin aloilla, joilla olisi töitä tarjolla. Vaaditaan myös asennemuutosta, että esimerkiksi hoiva-ala alkaisi kiinnostaa nuoria miehiä.”
Suomi tarvitsee vuonna 2030 hallituksen arvion mukaan 30 000 vanhustenhoitajaa enemmän kuin nyt. Tilanne kehittyy kuitenkin väärään suuntaan: hoitajat pakenevat työkuormaa ja matalaa palkkaa muihin työtehtäviin.
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestön Tehyn kyselyn mukaan alanvaihtoa harkitsee lähes 90 prosenttia työntekijöistä.
Perussuomalaisten mielestä ongelmaa ei korjata tuomalla Suomeen hoitajia esimerkiksi Filippiineiltä.
”Myös uudet maahantulijat kohtaavat samat kannustinhaasteet viimeistään siinä vaiheessa, kun he ovat vakiinnuttaneet asumisensa Suomessa”, Purra perustelee.
Perussuomalaisten mielestä kyse on myös kieli- ja kulttuuriongelmista.
”Olen ollut muistisairaiden ihmisten kanssa tekemisissä. Ei se toimi, jos hoitaja ei osaa kunnolla suomea tai mieshoitaja ei voi tuoda naiselle ruokaa”, sanoo Meri.
”Miten tänne voisi tulla jostain puskista intialainen lastentarhanopettaja, joka ei puhu sanaakaan suomea? Hän ei täytä Suomen pedagogisia standardeja”, toteaa Tavio.
Kokoomuskin haluaa purkaa kannustinloukkuja ja työllistää kantasuomalaisia nykyistä tehokkaammin. Kokoomus, kuten kaikki puolueet, tukee myös perhepolitiikkaa, joka innostaisi suomalaisia hankkimaan enemmän lapsia.
Mutta miten realistinen tavoite se on?
”Monet nuoret perustavat perheen kymmenen vuotta myöhemmin kuin omat vanhempansa”, sanoo kokoomuksen Pia Kauma.
”Sopivaa puolisoa ei löydy ajoissa ja nuorilla on taloudellisia huolia, joita pitäisi hälventää, jotta syntyvyys lähtisi nousuun.”
Tavio uskoo, että kansalliskonservatiivinen politiikka muokkaa asenteita lapsimyönteisemmiksi. Länsimaissa on lähdetty väärään suuntaan myös suhtautumisessa vanhusväestöön.
”Jos perheet alkaisivat hoitaa omia vanhuksistaan, ihmiset ymmärtäisivät hankkia jälkikasvua. Silloin olisi joku, joka huolehtii, kun tulee vanhaksi.”
Kokoomuksen mielestä perussuomalaisten keinot eivät ratkaise väestökehityksen ongelmia.
”Heidän on pakko tietää, miten monet asiat jäisivät Suomessa tekemättä ilman työperäistä maahanmuuttoa”, sanoo Petteri Orpo.
Hän luettelee tutun listan: Turussa jäisivät laivat rakentamatta, hoitokodeissa vanhuksia hoitamatta, kaupungeissa bussit ajamatta ja toimistot siivoamatta.
”En usko, että he voivat olla oikeasti niin nuivia kuin esittävät.”
Orpo kiistää, että kokoomus haluaisi avata ovet halpatyövoimalle ja sosiaaliturvan väärinkäytöksiin.
”Emme tietenkään halua.”
Helsingin Sanomat on raportoinut nepalilaisissa ravintoloissa ja siivousalan yrityksissä tapahtuneista väärinkäytöksistä. VATT:n tutkijan Matti Sarvimäen mukaan rakennusalalla suuri ulkomaisen työvoiman määrä näkyy näissä tehtävissä aiemmin työskennelleiden suomalaisten tuloissa.
Orpo sanoo, että kokoomuksen linja työperäisen maahanmuuton ongelmiin on selvä: Suomessa ei saa polkea työehtoja ja palkkoja.
”Tiedän, että tilanne on huonontunut, mutta siihen täytyy vain käydä määrätietoisesti kiinni.”
Keinoiksi kokoomus ehdottaa riittävän kovia sanktioita ja lisää työolojen valvontaa.
”Saatavuusharkinnan sijaan keskeistä olisi jälkivalvonta: reaaliaikainen tulorekisteri, josta tarkastettaisiin säännöllisesti, toteutuuko työsuhde niin kuin on luvattu”, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.
”Saatavuusharkinta ei estä väärinkäytöksiä, se vain hidastaa rekrytointia.”
Kaikki eduskuntapuolueet ovat samaa mieltä yhdestä asiasta: Suomeen tarvitaan lisää huippuosaajia eli maisterin tai sitä korkeamman tutkinnon suorittaneita henkilöitä.
”Koko ajan kannattaa tehdä töitä sen eteen, että Suomi olisi huippuosaajille houkuttelevampi maa” sanoo Tavio.
Juhlapuheet ja todellisuus ovat kuitenkin kaukana toisistaan, arvioi Purra. Hän johtaa eduskunnan hallintovaliokuntaa, jossa käsitellään työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä.
”Suomeen tulee hyvin vähän koulutettuja osaajia. Vaikka maahanmuuttohallinnon resursseja parannetaan tai järjestetään houkuttelukampanjoita, lopputulos on varsin lohduton.”
Osaajista käydään maailmanlaajuista kilpailua. OECD:n 35 maata vertailevassa houkuttelevuusindeksissä Suomen kokonaissijoitus on 18, eikä Suomi ole ensimmäinen yhdelläkään indeksin osa-alueella. Ruotsi sijoittuu toiseksi heti Australian jälkeen.
Evan raportissa todetaan, että lupaprosessien nopeuttaminen, verotuksen keventäminen, perheenjäsenten työllistymisen edistäminen sekä kansainväliset päiväkodit ja koulut auttaisivat houkuttelemaan erityisosaajia Suomeen.
Kokoomuksen kansanedustaja, hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie pohtii huippuosaaja-termin mielekkyyttä.
Kaikilla osaajilla ei ole korkeakoulututkintoa, mutta moni voi silti olla huippu omalla alallaan.
”Esimerkiksi palvelusektorilla työntekijä voi olla tietyssä kapeassa kohdassa elintärkeä suomalaiselle yrittäjälle.”
Talvitie kertoo pohjalaisesta leipomoalan yrittäjästä, joka etsi erityistaitoja vaativaa työntekijää. Hän löysi kansainvälisiltä messuilta espanjalaisen leipurin, joka sopi tehtävään täydellisesti.
Leipuri oli syntynyt EU:n ulkopuolella, joten hän tarvitsi työluvan. Kuuden kuukauden harkinnan jälkeen ELY-keskus päätti, ettei saatavuusharkintakriteeri täyttynyt, koska alueella on suomalaisia elintarvikealan osaajia työttöminä.
Yrittäjä teki päätöksestä valituksen eikä löytänyt paikkaan osaajaa.
”Jos hän olisi saanut haluamansa henkilön, hän olisi palkannut heti perään kaksi pakkaajaa eli kaksi suomalaista olisi työllistynyt.”
Evan Jäähyväiset nuivuudelle -raportti kannustaa etsimään osaajia Suomen lähialueilta.
”Suomen tulisi yhä enemmän kääntää katsetta Baltian maiden asukkaiden ja venäläisten houkutteluun”, raportissa todetaan.
Perussuomalaisten Sakari Puiston mielestä ehdotus on hyvä, mutta laahaa jäljessä todellisuudesta.
”Vuosituhannen vaihteessa Suomi oli kärjessä OECD:n vertailuissa, koulutusvertailuissa, lähes kaikessa”, hän sanoo.
”Meillä oli todella hyvä brändi. Olisin toivonut, että sitä olisi pystytty hyödyntämään myös osaajien houkutteluun.”
Puisto on eduskunnan Liettua-ystävyysryhmän puheenjohtaja. Liettuasta on muuttanut Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen noin miljoona ihmistä ulkomaille: Saksaan, Englantiin, Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Norjaan ja Islantiin.
”Miksei tähän ryhmään, joka oli yritteliästä nuorta väkeä ja jolla oli läheinen kulttuuriyhteys meihin, kiinnitetty mitään huomiota? Pienellä efortilla heitä olisi saatu tuhansittain myös Suomeen.”
Nyt liettualaiset palaavat jo maailmalta takaisin kotimaahansa.
PS:n Sakari Puisto uskoo, että näkemyserot ovat soviteltavissa. Esimerkiksi 3 000 euron tulorajaan ”pitää suhtautua joustavasti”.
Ennen vaaleja puolueet puhuvat äänestäjilleen, vaalien jälkeen toisilleen. Hallitusneuvotteluissa kaikki puolueet joutuvat tinkimään vaatimuksistaan. Kun valtaa jaetaan, näkemykset lähestyvät toisiaan.
”Meillä on suuria näkemyseroja, mutta ei ehkä kuitenkaan aivan niin suuria kuin kärjistyneestä julkisesta keskustelusta voisi ajatella”, sanoo Petteri Orpo.
”Perussuomalaisille käy luultavasti valikoiva ja tiukka työperäisen maahanmuuton määrittely, eli silloin jää nähtäväksi, kuinka kaukana ajatuksemme ovat toisistaan.”
Molemmat puolueet toivovat, että Suomessa korkeakouluopintoja suorittavat opiskelijat jäisivät valmistumisen jälkeen tänne töihin. Myös kausityöntekijöistä löytyy yhteinen sävel. Lyhyitä jaksoja maassa työskentelevät marjanpoimijat ja muut vastaavat keikkatyöntekijät eivät ole perussuomalaisille ongelma.
”Jos me saamme hallitusohjelmaan tulorajoja, kielitaitovaatimuksia ja kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa, kompromissi voi syntyä”, arvioi Leena Meri.
”Eikä porvarihallitus ole ainoa mahdollinen hallituspohja”, hän muistuttaa. ”Sdp on perinteisesti sanonut olevansa duunarin puolella. Sieltäkin voisi löytyä yhteinen sävel.”
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mielestä työperäinen maahanmuutto on suurin kokoomusta ja perussuomalaisia jakava kysymys.
”Tai siltä se nyt tuntuu. Mutta aina on tilaa kompromisseille, jos niihin on halua.”
Pia Kauma uskoo, että puolueet löytävät yhteisen näkemyksen humanitaariseen maahanmuuttoon melko helposti.
”Mutta olen hämmästynyt siitä, kuinka negatiivisesti he suhtautuvat myös työperäiseen maahanmuuttoon. Sieltä heidän on tultava enemmän meidän linjoillemme.”
Kaikkien optimistisimmin yhteistyöhön suhtautuu perussuomalaisten Sakari Puisto. Hän uskoo, että näkemyserot ovat soviteltavissa.
”Esimerkiksi 3 000 euron nyrkkisääntöön pitää suhtautua joustavasti. Henkilön ansiot voivat nousta tulevaisuudessa tai yritys tehdä alkuun päästyään parempaa tulosta. Uskoisin, että me voimme tästä joustaa.”
Vastapainoksi kokoomuksen pitäisi esimerkiksi suostua säilyttämään tarveharkinta.
”Näistä palasista saadaan aikaan yhteisymmärrys.”