Irakilaisten tulva vaikutti hallituksen pakolaispolitiikkaan – ”Käsittämättömän iso kakku”

”Hallitus otti kiinni siitä, että tämä joukko ei ole puhtain paperein hakemassa oleskelulupaa”, sanoo eräs virkamies.

Afganistan
Teksti
Jari Lindholm

Suomeen viime syksynä saapuneiden kymmenientuhansien turvapaikanhakijoiden kansallisuus ja sukupuoli vaikuttivat vahvasti sekä hallituksen politiikkaan että yleiseen ilmapiiriin, sanovat pakolaiskriisin hoitamisessa mukana olleet virkamiehet ja poliitikot.

Suomeen odotettiin sotaa pakenevia syyrialaisia perheitä sen jälkeen, kun kuvat Välimereen hukkuneesta kurdipojasta olivat herättäneet maailmanlaajuisen sympatia-aallon syyskuun alussa. Syyrialaisten sijasta Suomeen kuitenkin tuli suuri joukko nuoria irakilaismiehiä, joille ihmissalakuljettajat olivat luvanneet pikaista oleskelulupaa ja perheenyhdistämistä.

”Tietysti joukossa oli myös niitä jotka olivat lähteneet Isisiä pakoon, sitä ei saa peitellä”, sanoo eräs sisäministeriön virkamies, joka oli mukana päätöksiä tehtäessä. ”Mutta valtaosa isosta, ensimmäisestä joukosta tuli Suomeen vääränlaisten kuvitelmien perusteella. Se vääristi keskusteluilmapiiriä, ja aika paljon myös turvallisuusongelmat juontavat tähän ryhmään.”

Suomen Kuvalehti haastatteli Suomen turvapaikkapolitiikan kiristymistä käsittelevään juttuun tammi–helmikuussa hallituspuolueiden edustajia ja päättävissä asemissa olevia virkamiehiä. Keskustelut käytiin sopimuksella, ettei haastateltavia siteerata nimeltä, jolloin he saattoivat avoimesti arvioida valtiovallan toimintaa, myös omaa työtään.

 

Suomeen tuli vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Syyrian sotaa pakenevia heistä oli lopulta vain alle 900.

Irakilaisia sitä vastoin saapui kaikkiaan yli 20 000. Luvut ovat dramaattisia: kun Saksasta haki viime vuonna turvapaikkaa noin 20 000 irakilaismiestä, väkiluvultaan 16 kertaa pienempään Suomeen heitä tuli lähes yhtä paljon, yli 17 000.

”Se oli käsittämättömän iso kakku”, tiivistää eräs virkamies.

Valtaosa irakilaismiehistä oli 18–34-vuotiaita, useimmat sunnimuslimeita, monet pääkaupungista Bagdadista. Turvallisuustilanne kaupungissa on epävakaa ja vähemmistönä olevien sunnien elämä usein lohdutonta, mutta Syyriaan ei olosuhteita voi verrata.

Yli 4 000 irakilaista on palannut omatoimisesti Suomesta kotiin. Sisäministeriö arvioi, että noin 20 000 – 60 prosenttia – viime vuonna Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista palautetaan lähtömaihin.

 

Tulijoiden profiili vaikutti myös hallituksen turvapaikkalinjauksiin, kertovat mukana olleet poliitikot ja virkamiehet.

Perussuomalaisten maahanmuuttokriittisten ”nuivalinjalaisten” oli helppo sanoa, että he olivat olleet oikeassa varoittaessaan europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon ”iPhone-miehiksi” kutsumien maahanmuuttajien tulvasta.

Keskustalle ja kokoomukselle puolestaan oli kivuttomampaa hyväksyä perussuomalaisten ajamat tiukennukset turvapaikkapolitiikkaan, kun linjauksilla uskottiin olevan Suomen kannalta myönteinen ”signaalivaikutus”: Suomi näyttäytyisi ”parempaa elämää hakevien” silmissä vähemmän houkuttelevana, jolloin heidän määränsä pienenisi ja Suomi voisi keskittyä ”aidosti hädänalaisiin”, kuten syyrialaisiin.

”Hallitus otti voimakkaasti kiinni siitä, että tämä joukko ei lähtökohtaisesti ole puhtain paperein hakemassa meiltä oleskelulupaa”, sanoo eräs virkamies.

Irakilaisten yliedustus näkyy myös poliisin tilastoissa: kun irakilaisiin kohdistuneita seksuaalirikosepäilyjä oli vuoden 2015 alkupuolella kuukausittain 1–7, oli niitä loppuvuonna 20–40 kuukaudessa. Luvuissa ovat mukana myös Suomessa ennestään asuneet irakilaiset.

 

Epärealistisin odotuksin Suomeen hakeutuneet turhautuvat nopeasti, ja se näkyy levottomuutena, sanoo eräs virkamies. ”Eivät turvallisuusongelmat kansallisuudesta johdu.”

Syyskuun piikin jälkeen irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä laski yhtä nopeasti kuin oli noussutkin. Tilastoja alkoivat hallita afganistanilaiset, joista merkittävä osa oli Iranissa asuneita, omassa maassaan taleban-liikkeen vainoamia šiiamuslimeita.

Yhtenä syynä muutokseen lienee ollut Lähi-itään kantautunut viesti Suomen politiikan tiukentumisesta. Suuri merkitys oli myös järjestelykeskuksen perustamisella Tornioon 22. syyskuuta. Sen jälkeen ei Suomeen enää päässyt joutumatta rekisteröitymään heti rajalla.