Ilmasta maahan -kyvyn hinta kaksinkertaistui: Hornetien muuttaminen pommikoneiksi maksaa 400 miljoonaa

hävittäjät
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ison ohjusoston vastakaupat on kytketty löyhästi Patrian mahdolliseen ajoneuvokauppaan Yhdysvaltain merijalkaväelle.

Satakunnan lennoston Hornet-hävittäjä valmistautuu lennolle Tampere-Pirkkalan lentoasemalla Pirkkalassa 20. helmikuuta 2012. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

Suomen ilmavoimien 62:n Hornet -hävittäjän muuttaminen ilmasta maahan toimiviksi pommikoneiksi maksaa noin 400 miljoonaa euroa. Summa sisältyy koneiden ajanmukaistamisen ja 30-vuotisen elinkaaren varmistamisen edellyttämiin lähes 1,5 miljardin euron kokonaisinvestointeihin ja on paljon aiemmin kerrottua suurempi. Tähän saakka ilmavoimat on kertonut ilmasta maahan -kyvyn tulevan maksamaan alle 170 miljoonaa euroa.

Uuden luvun kertoi puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Jari Takanen. Hän oikaisi myös ministeriönsä omassa tiedotteessa olleen harhaanjohtavan tiedon ilmasta maahan -muunnoksen suurimman yksittäisen hankinnan, JASSM -rynnäkköohjusten hinnasta.

Ministeriö kertoi yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistamien ohjusten maksavan 178,5 miljoonaa euroa. Summa sisältää kuitenkin arvonlisäveron, jota valtio ei omista asehankinnoistaan maksa itselleen. Takasen mukaan oikea summa on 145 miljoonaa euroa.

Jopa 350 kilometrin päästä kohteesta laukaistavien järeiden ohjusten lisäksi pommikone-Horneteihin hankitaan paljon muutakin kuten maalinosoituslaitteita ja eri etäisyyksiltä pudotettavia tarkkuuspommeja. Lyhyen kantaman eli noin 20 kilometrin päästä pudotettava pommi maksaa noin 150 000 dollaria ja vähän kauempaa eli 70-80 kilometrin etäisyydeltä pudotettava liitopommi puolisen miljoonaa dollaria kappaleelta.

Hornetit ostettiin ja varustettiin alun perin vain torjuntahävittäjiksi, eli valvomaan ilmatilaa ja ampumaan alas vihollisen lentokoneita. Pommeja Suomen ilmavoimat pudotti viimeksi sotien aikana.

Käyttötarkoituksen muutoksen lähtökohta oli maavoimien iskukykytutkimus, jossa pommi -Hornetien vaihtoehtoina olivat raketinheittimet ja erikoisampumatarvikkeita ampuva tykistö. Ilmasta maahan -projekti hyväksyttiin valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa vuosina 2004 ja 2009.

Vastakaupat jäänevät haaveeksi

Aseostoihin liittyy perinteisesti myyjälle asetettava velvoite hankkia vastakauppoja ostajan kotimaasta. Alkuperäisessä, 3,16 miljardin euron Hornet -hankinnassa myyjä eli Boeing velvoitettiin järjestämään kauppahinnan suuruiset vastaostot. Sen jälkeiset hankinnat näihin koneisiin on kuitenkin pirstottu niin pieniin siivuihin, ettei vaatimus vastaostojen järjestämisestä ole useinkaan toteutunut.

JASSM -ohjusten kauppa on kuitenkin niin suuri yksittäinen ostos, että siihen liittyisi normaalitilanteessa vastaostovelvoite. Sellainen siihen Takasen mukaan liittyykin, mutta perin löyhä sellainen.

Lockheed Martin on Patrian tukena suomalaisyhtiön tavoitellessa Yhdysvalloista suurta ajoneuvokauppaa. Yhtiöt ovat sopineet tarjoavansa yhdessä USA:n merijalkaväelle jopa 579:ää Patrian panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa. Hanke on vasta alkuvaiheissaan ja varsinainen tarjouskilpailu käynnistynee vasta vuosina 2014 – 2015.

Jos Patria kaupan saa, Lockheed Martin saa kuitattua JASSM-vastaostovelvoitteensa. Jos niin ei käy, koko velvoite ilmeisesti raukeaa. Amerikkalaisyhtiö ei aio pystyttää Suomeen vastakauppoja haalivaa kioskia.

Asehankintojen vastakauppajärjestelmää vierastetaan myös puolustusministeriössä. Takasen mukaan se voi nostaa hankinnan hintaa 8-10 prosenttia. Ohjuskaupoissa ostetaan valmista tavaraa, johon suomalaisella teollisuudella ei ole mitään lisättävää, joten mahdolliset vastaostot olisi hankittava muilta aloilta eikä niistä olisi ohjusten maksajalle mitään hyötyä.