HKScanin vetäjä ei hyväksy sikojen huonoa kohtelua

HKScan
Teksti
Kustaa Hulkko
Matti Perkonoja
Matti Perkonojan ylpeydenaihe on HKScanin logistiikkakeskus Vantaalla. Sinne yhtiö keskitti kuljetuksensa keväällä 2008. Kuva Kaisa Rautaheimo

HKScanin toimitusjohtaja Matti Perkonoja on huolissaan liha-alan julkisesta kuvasta, koska tiedotusvälineet ovat kuukauden päivät kertoneet skandaaleista Suomen ja Ruotsin sikatiloilla.

Edellinen kohu oli vain kaksi vuotta sitten.

Vaikka tulilinjalla on nyt eläinten kasvatus, kielteiset uutiset vaikuttavat välillisesti myös lihateollisuuden imagoon.

Pörssiyhtiö HKScania kohu koskee myös suoraan: yhtiön hallituksen ruotsalaisjäsen Lars Hultström erosi luottamustehtävästään, koska häntä syytettiin eläinsuojelurikkomuksista.

”Eläinten huono kohtelu ei ole hyväksyttävää”, Perkonoja perustelee. Hänen mukaansa tätä kantaa ei perustele vain etiikka tai juridiikka. Eläinten hyvinvointi on myös taloudellinen menestystekijä, koska se vaikuttaa olennaisesti raaka-aineen laatuun.

HKScan soveltaa tiukkaa linjaa tuottajiin, jotka eivät noudata sääntöjä. Ruotsissa yhtiö katkaisi heti lihan vastaanoton sikaloista, joita epäiltiin laiminlyönneistä. Sitten yhtiö tutki nämä sikalat eläinlääkärien kanssa. Epäkohtia ei löytynyt, vaan tarkastusten jälkeen ostot jatkuivat.

”Eläinten kasvatus on tarkkaan säädelty laein ja asetuksin, ja eläinlääkärit valvovat sitä säännöllisesti. Pohjoismainen järjestelmä kestää vertailun.”

”Silti on aina parantamisen varaa. Kun tiloja on tuhansia, voi jossakin tapahtua virheitä, erehdyksiä ja laiminlyöntejä.”

Perkonoja korostaa, että viranomaiset voivat sulkea myös minkä tahansa lihanjalostuslaitoksen, jos se toimii väärin. ”Tämä on luvanvaraista toimintaa.”

Annilla tehostamisrahaa

Toisen kotimaisen lihajättiläisen Atrian tavoin HKScan on yhtä aikaa teurastaja, lihanleikkaaja ja jatkojalostaja. Se operoi kolmella lihalajilla: sialla, naudalla ja siipikarjalla.

HKScan on Europan viidenneksi suurin lihanjalostaja. Se on markkinajohtaja Ruotsissa ja Baltiassa, kun taas Suomessa ja Puolassa sen markkinaosuus on toiseksi suurin. HK:n ja Kariniemen brändit ovat Suomessa sen tunnetuimpia tuotemerkkejä.

Yhtiön osakeanti päättyi 17. joulukuuta. Tavoitteena oli kerätä 78 miljoonaa antia. Rahoille on käyttöä esimerkiksi investoinneissa, joilla tehostetaan yhtiön toimintaa Ruotsissa. Kolme vuotta sitten yritys kaksinkertaisti liikevaihtonsa kahteen miljardiin euroon ostamalla ruotsalaisen Scan Ab:n.

Perkonojalla on takanaan pitkä ura HKScanissa. Toimitusjohtajaksi hän siirtyi tammikuussa 2009, jolloin omistajat hyvästelivät hänen edeltäjänsä Kai Seikun.

Perkonoja ei kommentoi Seikun lähtöä. Julkisuudessa on arvioitu, että mainostoimistomaailmassa ansioitunut Seikku ei sopeutunut yhtiön isäntien maailmaan. HKScanin pääomistaja on lihantuottajien LSO Osuuskunta, jolla on yhtiön äänivallasta 73 prosenttia.

Omistusrakenne toimii Perkonojan mukaan hyvin. ”Sitä se kuitenkin vaatii, että toimivan johdon pitää ymmärtää omistajien ajattelua.”

Perkonoja torjuu ajatuksen, että pörssiyhtiö suosisi tuottajia. ”He myyvät meille lihaa markkinahintaan.”

LSO Osuuskunta on hänen mukaansa kärsivällinen ja asiantunteva omistaja, jolle HKScanin osingot ovat ainoa tulonlähde.

”Me taas pyrimme olemaan varma osingonmaksaja.”


Sikaskandaalit 2007-2009

  • Marras-joulukuuussa 2007 Oikeutta eläimille -järjestö julkisti epäkohtia Suomen sikatiloilla. Eläinlääkärit tarkastivat 43 tilaa, joista osassa mm. ahtautta ja hoidon laiminlyöntejä. Evira komensi tuottajia korjaamaan puutteet. Syytteitä ei nostettu.
  • 17.3. 2009 Ruotsin radion raportti: neljässä teurastamossa oli keitetty sikoja elävältä.
  • 24.11.2009 Aktivistiryhmä julkisti videoita Ruotsin sikatiloilta ja maassa alkoi kiivas keskustelu eläinten huonosta kohtelusta. Mukana oli kuvia HKScanin hallituksen jäsenen Lars Hultströmin tilalta. Myöhemmin Hultström erosi luottamustehtävästään.
  • 9.12.2009 Ylen A-studio näytti Suomen sikaloista järkyttävää aineistoa, jonka Oikeutta eläimille -järjestö oli koonnut.
  • 11.12.2009 Evira ilmoitti, että eläinlääkärit tarkastavat tilat, joita epäillään eläinsuojelurikkomuksista.
  • 18.12.2009 Evira kertoi löytäneensä 14 sikatilalta laiminlyöntejä. Kaikkiaan se tarkasti 32 tilaa.