Heikko jeni pilasi Finnairin tuloksen
Japanin jenin arvon voimakas alentuminen sössi Finnairin toisen vuosineljänneksen tuloksen.
Japani kilvoittelee Suomen kanssa yhtiön suurimman myyntimaan tittelistä, ja jenin arvon putoaminen jopa neljänneksellä rokotti raskaasti yhtiön euromääräisiä tuloja.
Toiminnallinen liikevoitto huhti-kesäkuulta jäi kuuteen miljoonaan euroon, kun vastaava tunnusluku viime vuonna oli 16 miljoonaa euroa plussalla.
”Ei päästy tavoitteeseen. Jokseenkin ainoa syy oli jenin heikentyminen”, kommentoi tiedotustilaisuudessa Finnairin uusi toimitusjohtaja Pekka Vauramo. Hän tuli lentoyhtiön johtoon kesäkuun alussa nostolaiteyhtiö Cargotecistä.
Selitys tai osavuosikatsaus kokonaisuudessaan ei markkinoita tyydyttänyt. Finnairin osake oli pari tuntia tuloksen julkistamisen jälkeen yli seitsemän prosentin laskussa. Viime vuoden aikana osakekurssikurssi on tosin vahvistunut yli 40 prosenttia.
Heikko jeni on Finnairin riesana varmasti vielä pitkään. Valuutan heikentäminen on Japanin uuden, entistä kasvuhakuisemman talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Vauramon mukaan se ei vielä ole vaikuttanut japanilaisten asiakkaiden määrään.
Jenin kymmenen prosentin heikentyminen euroon verrattuna heikentää kuitenkin Finnairin liiketulosta vuositasolla noin 7,5 miljoonaa euroa. Nyt koettu 26 prosentin muutos rokottaa lentoyhtiön vuosituloksesta siis lähes 20 miljoonaa euroa.
Vauramolla oli iloistakin kerrottavaa.
Finnair sai kaksi vuotta sitten käynnistetyn 140 miljoonan euron säästöohjelman päätökseen jo kesällä eli puoli vuotta ennen määräaikaa. Osittain sen vuoksi yksikkökustannus ilman jatkuvasti kovin kalliina pysyneen polttoaineen osuutta laski selvästi vuodentakaisesta.
Vauramon mukaan ”jäljet olisivat olleet aika kamalat”, jollei säästötavoitetta olisi saavutettu etuajassa.
Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Viime lokakuussa käynnistyi uusi ohjelma, jonka tavoitteena on 60 miljoonan euron säästöt ensi vuoden loppuun mennessä.
Vauramo korosti voimakkaasti, ettei kirjainyhdistelmä yt ja siihen liittyvät väen vähennykset ole käytössä tähän tavoitteeseen pyrittäessä.
Säästöjä haetaan työehtosopimusten sisältä muun muassa palkkarakenteista, työaikamalleista ja hotelli- ja kuljetuskustannuksista. Palkkoihinkin ainakin yritetään koskea, vaikka kaikki säästötoimet eivät Vauramon mukaan olekaan palkkojen alennuksia.
Yli puolet säästötavoitteesta eli yhteensä 35 miljoonaa euroa lankeaa suunnilleen puoliksi lentäjien ja matkustamohenkilökunnan kontolle. Molempien työehtosopimus umpeutuu loppuvuodesta. Neuvotteluista voi tulla hankalat.
Toimintaa tehostetaan nyt siis yhtiön sisällä.
Muutama vuosi sitten Finnairin johto ilmoitti hakevansa kumppania yhteisyritykseen, jolle voitaisiin siirtää tappiollinen Euroopan liikenne. Noin kolmasosan siitä hoitaa nyt sopimusliikenteenä brittiläinen Flybe, mutta muut yhteisyrityskuviot on ilmeisesti haudattu. Osittain se johtunee myös liikennetuloksista. Eurooppa on jo jonkin aikaa ollut Finnairin nopeimmin kasvava liikennealue.
Vauramo korosti kuitenkin, ettei pelkkä säästäminen riitä. On haettava myös liikevaihdon kasvua. Lentoyhtiössä nämä tavoitteet kulkevat käsi kädessä. Koneet saadaan kyllä täyteen laskemalla lippujen hintoja. Jos tuotantokustannukset eivät ole tarpeeksi alhaiset, tuloksena on vain tappioita.
Niihin Finnair ei usko tänä vuonna sortuvansa. Alan toimintaympäristö on eurooppalaisittain poikkeuksellisen valoisa, Aasian kasvu on yhä huikeaa ja Finnair on kasvattanut markkinaosuuttaan sekä Euroopan että Aasian liikenteessä.
Niinpä koko vuoden tuloksen arvioidaan jäävän voitolliseksi, vaikka jenin kurssikehitys kutistaakin euromääräisen liikevaihdon kasvun nollille.