Halpuus houkuttelee - matala korko kostautuu

euribor
Teksti
Juha Jaakkola
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Petollinen korko

Kaikki asuntovelalliset tuntevat, kuinka velka on veli otettaessa. Veljenpojaksi se muuttuu maksettaessa. Lyhytaikaiseen euribor-korkoon sidottu asuntolaina tuntuu nyt erityisen mieluisalta, kun 1-12 kuukauden viitekorko pyörii 0,5-1,4 prosentissa.

Lyhytaikaiseen viitekorkoon liittyy kuitenkin kavalia piirteitä. Yksi on se, että luonnottoman matala viitekorko aiheuttaa asuntojen hintakuplan. Varsinkin pääkaupunkiseudulla, missä rakentaminen ei pysy väestökasvun vauhdissa, matala korkotaso ohjaa ahtaasti asuvat harkitsemattomiin ostopäätöksiin. Matalat korot valuvat myyjän ja rakentajan taskuihin.

Helsingissä asuntojen rakentamisesta on tullut hermoja repivää ajoituspeliä. Nyt asunnot menevät hyvin kaupaksi, ja rakennusfirmat tekevät riemuvoittoja. Moni kuvittelee, että rakennusteollisuus on kriisiala, mutta esimerkiksi viime vuonna rakennusfirmojen sijoitetun pääoman tuotto oli ällistyttävät 26 prosenttia. Se kertoo, että matalista euriboreista riemastuneet ihmiset eivät kysele hintoja.

Kun korot alkavat nousta, rakennusliikkeet ja rakennuttajat jarruttelevat, eikä tasaista asuntokannan kasvua saavuteta koskaan.

Pankeille lyhyet korot sopivat mainiosti, koska niiden omakin varainhankinta on lyhytaikaista eli vahvasti talletusvetoista. Talletuksista suurin osa on kaiken lisäksi käyttelytileillä, joilta voi nostaa rahat pois koska tahansa. Jos jostain syystä pakokauhu iskee tallettajiin, pankki ajautuu korkoloukkuun.

Halpuus houkuttelee

Esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa asuntolainoissa on pääsääntöisesti pitkät viitekorot. Varsinkin Saksan asuntomarkkinat ovatkin erittäin vakaat, ja siellä myös suurissa kaupungeissa on tarjolla runsaasti edullisia vuokra-asuntoja. Asuntorahoitus perustuu näissä maissa kiinnitysluottopankkien liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjalainoihin. Suomeen tämä rahoitusmalli ei jostain syystä ole päässyt juurtumaan.

Korko heijastuu myös asuntojen vuokramarkkinoille. Matalan koron aikana vuokra-asunnot myydään omistusasunnoiksi. Asuntopulan vuoksi vuokrat nousevat pääkaupunkiseudulla kiihtyvällä tempolla, ja keskituloisen asumiskustannukset karkaavat käsistä siitä riippumatta, onko asunto oma vai vuokrattu.

Asunnon ostaja tai asuntovelallinen tuijottaa nyt lähes päivittäin euriborien liikkeitä. Prosenttiyksikön kymmenyksiä tuijottaessa kokonaiskuva hämärtyy. Kun jonain päivänä lyhyet korot ponnahtavat ylös, on jo myöhäistä vaihtaa viitekorkoa esimerkiksi kymmenen tai 15 vuoden mittaiseksi.

Tämän vuodatuksen perusteella on helppo päätellä, että kannatan lämpimästi mahdollisimman pitkiä, esimerkiksi 15-30 vuoden viitekorkoja asuntolainoille. Ne toisivat vakautta myös rakentamiseen ja asuntomarkkinoille. Nyt pitkä viitekorko ei tulisi edes kalliiksi, koska maailmantalouden epävarmuus pitää sijoittajat varpaillaan ja luotettavimpien lainan liikkeeseenlaskijoiden korot poikkeuksellisen alhaalla.

Ihmisluonto vain on sellainen, että halpuus houkuttelee, ja lyhyistä viitekoroista pidetään tiukasti kiinni näennäisen ja lyhytaikaisen edun vuoksi. Oikeastaan pitkistä viitelainoista pitäisi mielestäni säätää lailla, mutta sehän on jo täysin harhaoppinen ajatus.

Kuvitus Janne Tervamäki.