Hallitusohjelma rajoittaa järkevää talouspolitiikkaa - kehysriihi alkaa vaikeassa tilanteessa

arvonlisävero
Teksti
Kustaa Hulkko
Jyrki Kataisen hallituksen on ryhdyttävä tekemään päätöksiä menoleikkauksista ja veronkiristyksistä. Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

Torstaina, 22. maaliskuuta pidetään Jyrki Kataisen (kok) hallituksen toistaiseksi tärkein kokous. Hallitus arvioi kehysriihessä valtiontaloutta ja tekee päätöksiä hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas arvioi, että hyvinvointivaltion rahoitusongelmat ovat hankalammat kuin koskaan ennen.

Huoltosuhde – aktiivisen, työssä käyvän väestönosan suhde muuhun väestöön – heikkenee lähivuosina ratkaisevasti. Samalla talouskasvu hidastuu.

”Vasta 2013 lopulla saavutamme bruttokansantuotteen tason, jolla olimme vuonna 2008”, Sailas sanoo.

Lisäksi vaihtotaseessa on vaje, toisin sanoen Suomi velkaantuu ulkomaille. Myös vaihtosuhde – vienti- ja tuontihintojen suhde – on heikentynyt.

Tilanne kehysriihen alla ei siis näytä hyvältä.

Ensimmäinen valtiontalouden 2,5 miljardin euron tasapainotus päätettiin hallitusneuvotteluissa. Poliitikot tiesivät jo silloin, että se ei riittäisi kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Nimittäin valtion velkasuhde – velan suhde bkt:hen – piti kääntää laskuun vuoden 2015 loppuun mennessä. Näillä näkymin se edellyttäisi 3,5 miljardin euron lisätoimenpiteitä.

Lisäksi valtiontalouden vajeen piti jäädä alle yhden prosentin bkt:sta. Sen toteuttaminen vaatisi noin viiden miljardin euron ”sopeutusta” eli velanoton vähentämistä 2013-2015.

Hallitus sitoutui jo Säätytalon hallitusneuvotteluissa tällaisiin lisätoimiin, jos tarve vaatisi. Samalla se sopi, että sopeutus on cocktail, jossa puolet on menonleikkauksia ja puolet veronkiristyksiä.

Kovat panokset

Ekonomistit ovat arvostelleet hallitusohjelmaa siitä, että sen ”perälauta” eli vajetavoite johtaa taantumassa kiristävään talouspolitiikkaan. Tästä pinteestä on vaikea luikerrella ulos.

Poliittisesti riihessä on kuitenkin pelissä myös hallituksen uskottavuus, kuten pääministeri Jyrki Katainen on sanonut.

Hallitusohjelman päämääriin kuuluu nimittäin AAA-reittauksen säilyttäminen.

Tammikuussa 2012 luottoluokittaja Standard & Poor’s kuitenkin ilmoitti, että Suomi menettää AAA-luokituksensa tänä tai ensi vuonna 33 prosentin todennäköisyydellä.

S&P voi heikentää luokitusta, jos hallitus luopuu tasapainotuksesta, eikä se hyväksy edes kasvun hidastumista tekosyyksi. AAA:n voi menettää myös siksi, että vaihtotaseen vaje jää pysyväksi.

Hallituksen hellimä AAA-reittaus todennäköisesti siis putoaa, ellei nyt tehdä rankkoja päätöksiä.

Neuvottelut menoista, etuuksista ja veroista jatkuvat kulisseissa todennäköisesti viime hetkeen, sillä sovun löytäminen kuuden puolueen hallituksessa on vaikeaa.

Katainen pyrkinee vetämään neuvottelut tiukasti, ja Rkp ja kristillisdemokraatit seurannevat hänen ohjaustaan. Sdp:n linja on vaikeampi ennustaa. Todennäköisesti demareissa ja vasemmistoliitossa on halua siihen, että veronkorotusten osuus olisi enemmän kuin puolet tasapainotuspaketista.

Leikkauskohteita, esimerkiksi lasten kotihoidon tuki, on ollut jo esillä julkisuudessa.

Pöydälle voi tulla myös indeksikorotuksista luopuminen vuodeksi tai kahdeksi. Se olisi tehokas säästökeino, sillä indeksit säätelevät eläkkeitä, lapsilisiä ynnä muita perusturvaetuuksia, jopa kuntien valtionosuuksia.

Rakenneuudistukset, erityisesti työurien pidentäminen, pienentävät kyllä kestävyysvajetta, joka johtuu vanhenevan väestön aiheuttamista lisämenoista, mutta ne eivät lievennä akuutteja kiristystarpeita. Sitä paitsi ne ovat kiinni järjestöistä.

Täsmäelvytystäkin riihestä on tulossa, mutta sen euromäärät jäävät pieniksi. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) aikoo esittää verohelpotusta kasvuyrityksiin sijoittaville.

Alvia vaikea kiertää

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ei spekuloi sillä, millaisia päätöksiä kehysriihi tuottaa.

Hän arvioi kuitenkin, että arvonlisäveron (alv) korotusta on vaikea välttää, sillä yhden prosenttiyksikön alv-korotus tuottaa valtiolle 700 miljoonaa euroa. Alvin korotusta puoltaa sekin, että se kohdistuu tuontiin, mutta vienti on siitä vapaa.

Lehtisen mukaan myös ”haitakkeiden” kuten alkoholin, tupakan, makeisten ja virvokkeiden veroja voisi kiristää, muttei liikaa, jotta lisätuotto ei hupenisi turistiviinojen lisätuonnin takia.

”Ehkä sähköveroakin voisi korottaa jonkin verran.”

Viime viikkoina Jutta Urpilainen on nostanut esiin suurituloisten solidaarisuusveron.

Lehtinen pitää sitä kyseenalaisena. Hän muistuttaa, että 100 000 euron tuloista maksetaan jo nyt 55 prosentin marginaalivero.