Hallitus nostaa sähkön ja autojen hintaa: Yrittäjät pelkäävät alv-korotuksen karkottavan asiakkaat ja tyrehdyttävän orastavan kasvun

Syyskuun alusta suomalaisten kukkaroa jälleen koetellaan, kun yleinen arvonlisäverokanta (alv) nousee Petteri Orpon (kok) hallituksen päätöksellä 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Veronkorotuksella kerätään valtiovarainministeriön arvion mukaan lisää rahaa valtion kassaan noin miljardi euroa vuodessa.

Veronkorotus toteutetaan tilanteessa, jossa Suomi pyristelee irti taantumasta. Suomen Pankin arvion mukaan talous kääntyy kasvuun ehkä ensi vuonna, jos kysyntä kotimaassa ja maailmalla vilkastuu.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvellut katsauksissaan maailmantalouden kasvavan hitaasti vuosien ajan.

Hallituksen räätälöimää alv-korotusta on pidetty huonona ratkaisuna etenkin kuluttaja- ja yritysjärjestöjen sekä muutamien tutkijoiden puheenvuoroissa.

Esimerkiksi verotutkimuksen huippuyksikön arvion mukaan alv-muutos heikentää todennäköisesti eniten pienituloisimpien ostovoimaa eli niiden ihmisten, joihin on kohdistettu myös eniten sosiaaliturvaleikkauksia.

Alv-korotus nostaa syyskuussa esimerkiksi 20 000 euron arvoisen käytetyn auton hintaa parisataa euroa. Korotus koskee myös ihmisten tekemiä sähkösopimuksia. Arvonlisäverokorotus lisätään jatkossa sekä energian hintaan että sähkön perusmaksuun.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi, ettei alv-korotus edistä esimerkiksi autokaupan, rakentamisen tai kodinkonekaupan tilannetta.

Etenkin rakentaminen ja autokauppa ovat olleet myynniltään heikkoa jo tovin. Tilastokeskuksen mukaan uusia autoja ensirekisteröitiin 17 prosenttia vähemmän tammi-kesäkuussa 2024 kuin vuotta aiemmin.

Myös täyssähköautojen myynti on vähentynyt, kun vastaavasti käytettyjen autojen menekki on taantuman imussa kasvanut. Tämäkin osaltaan kertoo kuluttajien varovaisuudesta.

Pentikäisen mukaan yrityskentässä on kuitenkin nähtävillä ”orastavia lupauksia paremmasta”.

”Pitää toivoa, että alv:n korotus ei tuhoa orastavia lupauksia yrityskentällä, joka on kärsinyt koronasta, taantumasta, inflaatiosta ja YEL-maksujen korotuksista.”

Veronkorotus tietää tuhansille yrityksille myös hallinnollista taakkaa, josta ei saa mitään korvausta. Taakka osuu Pentikäisen mukaan kovimmin sellaisiin yrityksiin, jotka tilittävät arvonlisäveronsa neljännesvuosittain.

Alv-korotus edellyttää yrityksiltä tieto-, kirjanpito- ja hintajärjestelmien sekä usein myös sopimusten päivityksiä. Suomen Yrittäjillä on jäseniä noin 70 000.

Alv-korotus vaikuttaa etenkin naisyrittäjiin, sanoo Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja Liisa Hanén. Uudehko yrittäjäetujärjestö on toiminut pari vuotta ja sillä on noin 3 000 yrittäjäjäsentä.

Naisyrittäjillä on usein terveys- ja kauneusalan yrityksiä. Hanénin mukaan kyseisten alojen yrittäjillä on yleensä suhteellisen vähän arvonlisäverollisia ostoja myyntiin nähden. Heidän on vaikea nostaa hintoja, koska asiakaskunta on usein hintatietoista tai pienituloista.

”Jos hinnat nousevat yhtään, asiakkaat katoavat. Yrittäjä on siis puun ja kuoren välissä pohtiessaan, että nostaako hintoja vai kadottaako asiakkaita.”

Moni yrittäjä on pettynyt Orpon hallitukseen. Hallitusohjelmassa luvattiin, että yrityksiä koskevat lainsäädäntöuudistukset toteutetaan riittävän pitkillä siirtymäajoilla. Hallitus sitoutui myös siihen, ettei yritysten hallinnollinen taakka hallituskauden aikana kasva.

”Nythän tilanne on täysin päinvastainen”, Hanén sanoo.

Arvostelua tulee monelta liikuntapalveluita myyvältä yrittäjältä, joihin kohdistuu toinen arvonlisäverokorotus mahdollisesti jo tammikuussa 2025. Alan on suunniteltu siirtyvän alimmasta 10 prosentin alv-kannasta 14 prosentin arvonlisäverokantaan. Lakimuutos on lausuntokierroksella.

Hallitus on päättänyt poistaa vuodesta 2025 alkaen myös arvonlisäveron alarajahuojennuksen EU:n pienyritysdirektiivin mukaisesti. Huojennus on koskenut verottajan mukaan noin 80 000 yritystä.

Alarajahuojennus on ollut Hanénin havaintojen mukaan tärkeä tuki aloittaville yrittäjille. Veronpalautus on voinut olla vuodessa 2 000–3 000 euroa.

”Tämä palautus vastaa suunnilleen kuukauden palkkaa. Nyt se viedään pois.”

Hallitus on tehnyt esityksen, jolla pyritään kompensoimaan alarajahuojennuksen poisto aloitteleville yrityksille. Jos yrityksen liikevaihto jää ensi vuonna alle 20 000 euron, ei yrittäjän tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi eikä periä asiakkailtaan arvonlisäveroa. Aiemmin raja on ollut 15 000 euroa.

Mikroyrittäjät ovat vedonneet Orpon hallitukseen, että raja olisi 50 000 euroa vuodessa, kuten monessa muussakin Euroopan maassa.