Fortum saa tuulisähkölleen Venäjällä huipputuen, joka on Suomeen verrattuna yli kaksinkertainen
Uljanovskiin nousee Venäjän ensimmäinen tuulipuisto.
TŠELJABINSK – Venäjällä kaikki on suurempaa – tuulivoimatuetkin. Syöttötariffiin rinnastettava takuuhinta on Venäjällä yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Fortum rakennuttaa Venäjän Uljanovskiin maan ensimmäisen tuulivoimapuiston, joka saa valmistuessaan tukea niin sanottuina kapasiteettimaksuina.
Venäjä on sitoutunut maksamaan tukea, joka tuulisähkön keskimääräiselle tuotannolle jyvitettynä vastaa 174 euroa megawattitunnilta. Valtio maksaa takuuhinnan tuottaja-Fortumille 15 vuoden ajan.
Suomessa tuulivoiman syöttötariffi on 83,5 euroa megawattitunnilta ja valtio maksaa sitä voimalakohtaisesti 12 vuoden ajan.
Fortumin mukaan tuulivoimaloiden rakennuttajalla Venäjällä on velvoite käyttää paikallisia urakoitsijoita ja työvoimaa. Kapasiteettimaksuilla taataan tuottajalle investoinnin tuottotaso.
Tuulivoimapuiston arvioidaan käynnistyvän vuonna 2017.
Uljanovskiin, 680 kilometriä Moskovasta itään, rakennettava tuulipuisto sisältyy Venäjän sähkömarkkinaviranomaisen hallinnoimaan Renewable Projects Competitive Selection -ohjelmaan. Venäjän hallituksen tavoitteena on kasvattaa uusiutuvan sähköntuotannon osuutta Venäjällä.
65 miljoonaa euroa maksava ja 35 megawatin tehoinen tuulivoimapuisto pääsee samantapaiseen takuuhintajärjestelmään kuin Fortumin uudet kaasuvoimalatkin Venäjällä.
Erona on se, että tuulivoimalle maksettava takuuhinta Venäjällä on erittäin korkea.
”Voitimme projektin hinnalla, joka takaa tuulisähkön keskimääräiselle tuotannolle 174 euroa megawattitunnilta”, vahvistaa Fortumin Venäjän-divisioonan johtaja Alexander Chuvaev Suomen Kuvalehdelle.
Tukimuotona Venäjän valtio käyttää samantapaista investointivelvoitesopimusmallia (CSA), joka sillä on käytössä myös uudelle sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteetille.
Fortumin Venäjällä toimiva tytäryhtiö sai lokakuussa päätökseen 2,5 miljardia euroa maksaneen investointiohjelman Uralin alueelle ja Siperiaan.
Uudet, tehokkaat ja aiempaa ympäristöyställisemmät voimalaitokset saavat Venäjän valtiolta sähkön markkinahinnan päälle kapasiteettimaksua, joka varmistaa investoinnin tuoton Fortumille.
Fortumin heinä–syyskuun osavuositulosraportin mukaan sähkön markkinahinta Uralin alueella oli 1 125 ruplaa megawattitunnilta, nykykurssein noin 16 euroa/MWh.
Uudelle kapasiteetilleen Fortum sai lisähintaa keskimäärin 724 ruplaa per megawatti eli noin 10 euroa. Näin Fortumin saavuttama sähkön hinta Venäjällä oli komannella vuosineljänneksellä 24,6 euroa megawattitunnilta.
Uusiutuva energia on kasvuala myös Venäjällä. Fortum haluaa olla jatkossa mukana sekä Venäjällä että Suomessa myös biomassasta ja jätteestä tehtävän energian jalostamisessa.
Suomessa Juha Sipilän (kesk) hallitus tekee marraskuun loppuun mennessä esityksen eduskunnalle uusiutuvan energian tuottamiseen annettavista tuista. Tuulisähkön tuki menee remonttiin, ja vanhaan ohjelmaan ei oteta enää uusia hakemuksia.
Luvassa on muutoksia, sillä esimerkiksi tuulivoimalle maksettuja tuotantotukia pidetään veronmaksajille liian kalliina ja voimaloiden omistajille liian anteliaina.
Työ- ja elinkeinoministeriön uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmä esitti keväällä julkaistussa loppuraportissaan kustannustehokkaampaa ja tarjouskilpailuun perustuvaa tuotantotukijärjestelmää.
Sähkön markkinahinta pohjoismaisessa sähköpörssissä NordPoolissa on Suomen alueella loka–marraskuussa vaihdellut 30–45 euron välillä megawattitunnilta. Markkinahinnan ja syöttötariffin välinen erotus maksetaan tuulivoiman tuottajille valtion pussista.
Vuoden 2016 talousarvioesityksessä tuulivoiman tuottajille on budjetoitu maksettavaksi 157,6 miljoonaa euroa tuotantotukena (syöttötariffi).
Kun nykyisen tukijärjestelmän koko tavoitteeksi asetettu 2 500 megawatin tehokapasiteetti on rakennettu, arvioiden mukaan veronmaksajien tuki tuulivoimalle Suomessa nousee noin 200 miljoonaan euroon vuodessa.
Viime vuonna neuvoteltu Pariisin ilmastosopimus tuli voimaan 4. marraskuuta. Sopimuksen on hyväksynyt yli 90 maata. Suuret saastuttajat kuten Kiina ja Yhdysvallat ovat jo ratifioineet sopimuksen.
Venäjä kuten Suomikin on allekirjoittanut YK:n alaisen Pariisin ilmastosopimuksen, mutta kummallakin on vielä kansalliset ratifioinnit tekemättä.
Päästövähennyslupauksilla pyritään rajoittamaan ilmaston lämpeneminen noin kolmeen asteeseen.