Veronmaksajat voivat joutua tukemaan kaikkea sähköntuotantoa – ”Tulee pian erittäin kalliiksi”
Tuulivoimaa on tuettu jo 265 miljoonalla eurolla.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on huolissaan. Uusiutuvaa energiaa tuetaan voimakkaasti Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa. Tämä on johtanut siihen, että tuettomaan sähköntuotantoon ei tehdä enää tarpeeksi investointeja.
Naapurimaiden energiapolitiikka vaikuttaa kansallisiin energiajärjestelmiin. Esimerkiksi Ruotsin kovat panostukset tuulivoimaan vaikuttavat Suomen sähkömarkkinoihin.
”Ruotsista tulee halpaa sähköä Suomeen, ja se tekee muuta sähköntuotantoa kannattamattomaksi.”
Sähkön pörssihinta on siis halpaa Euroopassa ja Suomessa. Eikö se ole hyvä asia teollisuudelle ja kotitalouksille?
”Se on hyvä asia lyhyellä aikavälillä. Mutta jos ajatellaan hieman pidemmälle, niin hinta olisi syytä olla sellaisella tasolla, että sähköjärjestelmiin myös investoidaan ilman, että niitä tuetaan verorahoilla.”
Ruusunen epäilee, että jos tilanne jatkuu samankaltaisena kuin nyt, joutuvat Suomi ja muut valtiot tukemaan kaikkia sähköntuotantomuotojaan.
”Näin tämä halpa sähkön hinta alkaa tulla pikkuhiljaa kansalaisille erittäin kalliiksi.”
Ruususen mukaan Suomessa on jo nyt yllin kyllin sähköä ja sitä tulee lisää Olkiluoto kolmosen ja Pyhäjoen ydinvoimaloiden valmistuttua.
”Tiedämme jo sen, että tuulivoima on kaupallisesti yksi houkuttelevampia tuotantomuotoja. Eli voidaan kysyä, miksi ihmeessä sitä pitää tukea veronmaksajien rahoilla?”
Teknologia on tuulivoiman osalta kehittynyt ja se on kilpailukykyistä. Ruususen mielestä suomalaisten ja muiden lähimaiden poliitikkojen pitää tarkoin yhdessä pohtia, miten tulevaisuudessa sähköntuotantoa tuetaan.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on jo puuttunut tuulivoiman tukijärjestelmiin, kun se huomasi, että järjestelmä tulee liian kalliiksi: suomalaiset veronmaksajat ovat maksaneet nelinkertaista hintaa tuulisähköstä.
Tukea perusteltiin ennen niiden käyttöönottoa sillä, etteivät yritykset investoisi uusiutuvaan energiajärjestelmään, jos valtio ei sitä tue. Riskejä haluttiin ja niitä siirrettiin veronmaksajien harteille.
Tuulisähköä on tuettu noin 265 miljoonalla eurolla (20. toukokuuta 2016 mennessä) ja tukijärjestelmä on voimassa vielä vuosia.
”Tukijärjestelmiä pitää miettiä jatkossakin hyvin tarkkaan, eli kuinka mittavia niistä rakennetaan. Myös kansainvälinen yhteistyö ja poliittinen vaikuttaminen ovat erittäin tärkeitä asioita, sillä Suomi ei voi yksin tehdä uusiutuvan energian järjestelmää”, Ruusunen muistuttaa.
Pahimmillaan investointien ”jäätyminen” voi johtaa siihen, ettei Suomi saa tarpeeksi sähköä. Uhat voivat realisoitua talvella kovien pakkasten aikaan.
Esimerkiksi tammikuussa 2016 Suomessa koettiin sähkönkulutuksen ennätys, kun se nousi ensimmäisen kerran yli 15 000 megawatin.
Globaalit ilmastotavoitteet painottuvat voimakkaasti uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoon ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Ilmastopolitiikkaan ovat sitoutuneet yhä voimakkaammin myös Yhdysvallat ja Kiina, minkä uskotaan vauhdittavan uusiutuvan sähköntuotannon lisäystä ja investointeja.
Ruusunen sanoo, että uuden energiajärjestelmän rakentamisessa pitää tehdä innovaatioita erityisesti sähkön varastoitavuuden alueella. Isojen maiden mukanaolo kiihdyttää kehitystä.
Fingrid on valtion omistama kantaverkkoyhtiö, joka vastaa sähkönsiirrosta kantaverkossa. Se vastaa myös sähkönsiirron ulkomaanyhteyksistä. Suomi vie nykyään sähköä Venäjälle ja Viroon. Suomi ostaa sähköä pääosin Ruotsista.