Finnairille 40 miljoonan säästöt? WTO-jäsenyys pakottanee Venäjän luopumaan Siperian ylilentomaksuista

Aeroflot
Teksti
Jyri Raivio
Kuva Roni Rekomaa / Lehtikuva.

Venäjän loppuvuodesta toteutuva jäsenyys Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa voi poikia merkittäviäkin uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja säästöjä suomalaisille yrityksille. Ainakin yksi hyötyjä on selvillä jo nyt.

Finnair ei enää joutune maksamaan venäläiskilpailijalleen Aeroflotille Siperian ylilennoista. Säästöä suurissa vaikeuksissa lentävälle suomalaisyhtiölle koituisi 40 miljoonaa euroa vuodessa. Se olisi lähes 30 prosenttia yhtiön uusimmasta, 140 miljoonan euron säästötavoitteesta.

Monet asiantuntijat puhuvat tästä asiasta kuitenkin yhä konditionaalissa. Ylilentomaksujen asteittaisesta poistamisesta sovittiin Helsingissä EU:n ja Venäjän huippukokouksessa jo 2006. Sitä sopimusta Venäjä ei koskaan ratifioinut eikä myöskään toiminut sopimuksen edellyttämällä tavalla eli alentanut maksuja vähitellen.

WTO-jäsenyys on kuitenkin vahva peukaloruuvi, vahvempi kuin EU:n saati sitten Suomen ärhentely. Venäläiset ovat pitkäksi venähtäneen prosessin mittaan lisäksi antaneet koko ajan ymmärtää, ettei Venäjä enää WTO:n jäsenenä peri näitä maksuja.

Siperian ylilentomaksut ovat maailmalla ainutlaatuinen järjestely. Ne perustuvat Venäjän ja muiden maiden kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin, joissa molempien maiden yhtiöille annetaan tietty ylilentokiintiö.

Venäjällä kiintiö annetaan kansalliselle yhtiölle Aeroflotille, joka ei kuitenkaan tarvitse ylilentolupia omassa maassaan. Niinpä se myy ne toiselle sopimusosapuolelle, Suomen tapauksessa Finnairille, jonka ylilentomaksut siis menevät Aeroflotin kassaan.

Vahvasti Aasian-liikenteen varassa elävä suomalaisyhtiö on kolmanneksi suurin operaattori Aasian ja Euroopan välisillä lennoilla. Sen osuus EU-lentoyhtiöiden koko ylilentopotista on noin kymmenesosa.

Aeroflotille maksujen poistuminen on vakava paikka. Sen ensimmäisen vuosipuoliskon 201 1 tuloslaskelmassa nämä ”lentoyhtiöiden liikevaihtosopimukset” tuottivat lähes 209 miljoonan Yhdysvaltain dollarin liikevaihdon. Tämä raha tuli kustannuksitta ja oli melko tarkasti sama kuin yhtiön operatiivinen tulos tammi-kesäkuussa. Ilman ylilentomaksuja Aeroflotin tulos olisi siis painunut nollille.

Kokonaan ulkomaiset yhtiöt eivät lopeta maksujaan Venäjälle. Ylilennoista peritään kaikkialla, Suomessakin, navigaatiomaksuja, jotka perustuvat muun muassa lennonjohtopalvelujen käyttöön. Finnair pulittaa tällaisia maksuja Venäjälle noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Päästökauppatunteet kuumenevat

Ylilentokiistan hiljalleen lauetessa taivaanrannassa on kuitenkin uusi pilvi. Se on paljon lähempänä ja paljon mustempi. Sen synnyttää EU:n päätös ulottaa lentoliikenteen päästökauppajärjestelmä myös EU:n ulkopuolisiin, unionin alueelle laskeutuviin tai täältä lähteviin lentoyhtiöihin.

Venäjä on yksi äänekkäimpiä tämän päätöksen kriitikkoja. Se ja muut EU:n ulkopuoliset asianosaiset pitävät Moskovassa neuvoa koordinoiduista vastatoimista vielä marraskuun aikana.

Päästökauppa on tulossa voimaan vuodenvaihteessa. Venäjä on vihjannut mahdollisista ylilentokielloista. Yhdysvalloissa puuhataan lakia, joka kieltää yksiselitteisesti amerikkalaisyhtiöitä osallistumasta järjestelmään. Se on läpäissyt kongressin alahuoneen eli edustajainhuoneen, mutta ylähuoneessa eli senaatissa sen läpimenoon ei uskota. Kiinan lentoyhtiöiden yhdistys puolestaan on haastanut EU:n oikeuteen.

Uusin mutta ei vähäisin protestoija on YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailuorganisaatio ICAO. Se yrittää laatia kansainvälisiä sääntöjä hiilipäästöille, mutta edistyminen on ollut hidasta. EU:n yksipuolisia määräyksiä ICAO ei kuitenkaan hyväksy.

Finnairille päästökauppa maksaa karkeiden arvioiden mukaan 7-8 miljoonaa euroa vuodessa. Se on pikkuraha verrattuna kustannuksiin, joita syntyy, jos kiista ulkopuolisten pakollisesta osallistumisesta johtaa esimerkiksi Aasian-lentolupien peruutuksiin  tai uusiin, korotettuihin ylilentomaksuihin.

Aiheesta lisää
Riita EU:n päästökaupasta uhkaa Finnairin Aasian-liikennettä (Suomenkuvalehti.fi 18.10.2011)