Euroopan rautatiet ja sillat eivät kestä raskaan sotakaluston siirtoja – Venäjän hyökkäyssota voi saada EU-maat ohjaamaan lisärahaa infrahankkeisiin

"Meillä infra on paremmassa kunnossa kuin Itä-Euroopassa, mutta kyllä meilläkin tarpeita on", sanoo everstiluutnantti Markus Wahlstein puolustusministeriöstä.

huoltovarmuus
Teksti
Mika Horelli

Ukrainan sota on nostanut Euroopan huolenaiheeksi tutun ongelman: mitä idemmäs mennään, sitä huonommin nykyaikaista länsimaista sotakalustoa kyetään liikuttamaan.

Euroopan rautateitä tai maantiesiltoja ei ole suunniteltu kestämään modernien amerikkalaisten, brittiläisten, saksalaisten ja hollantilaisten tankkien tai muun raskaan sotakaluston massasiirtoja. Se on yksinkertaisesti liian painavaa, jotta sitä voitaisiin siirtää nopeasti itärintamalle mahdollisen konfliktin eskaloituessa.

Amerikkalaisessa Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa (CEPA) työskentelevän kenraaliluutnantti Ben Hodgesin mukaan kalustoa ei kyetä siirtämään riittävän nopeasti suojelemaan esimerkiksi Romaniaa tai Valko-Venäjän ja Kaliningradin väliin jäävää Suwałkin käytävää.

Liettuan ja Puolan rajalla sijaitseva Suwałkin käytävä on strategisesti tärkeä sekä Natolle että Venäjälle, sillä se on ainoa maayhteys Baltiasta Länsi-Eurooppaan.

Hodges on toiminut aiemmin Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen komentajana. Vuonna 2017 hän johti Yhdysvaltain joukkoja Saksan Bremerhavenissa. Kaupungin satama oli uudistettu vastaamaan myös sotilaallisia tarpeita, mutta sieltä johtavat väylät eivät. Tämä nähtiin jo tuolloin merkittävänä turvallisuusuhkana.