EU askeltaa hitaasti kohti liittovaltiota - Brysselissä sekava kokous paineen alla

Bryssel
Teksti
Teppo Tiilikainen
Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso kertoi Brysselissä kokouksen tuloksista. Tosiasiassa EU:n komissiossa ei jaksettu innostua kokouksen tuloksista. Kuva Virginia Mayo / AP / Lehtikuva.

EU:n huippukokouksen päätökset vakuuttivat perjantaina markkinat ainakin hetkeksi. Espanjan ja Italian valtionlainojen korot kääntyivät laskuun, kun kokouksen tuloksia selvisi.

EU-johtajat hyväksyivät 15-tuntisen neuvottelumaratonin päätteeksi 120 miljardin euron kasvusopimuksen ja päättivät, että heinäkuussa toimintansa aloittava EU:n pysyvä kriisirahasto EVM voi tukea suoraan pankkeja eikä vain valtioita.

Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että myös suomalaiset veronmaksajat joutuvat antamaan suoraa tukea espanjalaisille pankeille.

Samalla päätettiin, että euroalueen pankkivalvonta keskitetään jatkossa Euroopan keskuspankkiin, jota pidetään yleisesti EU:n uskottavimpana instituutiona.

Huippukokoukseen kohdistui tällä kertaa poikkeuksellisen kovia paineita, sillä velkakriisi on levinnyt nopeasti Kreikasta, Irlannista ja Portugalista Espanjaan ja Kyprokseen, ja sen pelätään leviävän myös Italiaan. Samalla epäilyt euroalueen hajoamisesta ovat vahvistuneet.

Kriisirahastoa koskevalla sääntömuutoksella pyritään helpottamaan erityisesti Espanjan tilannetta, sillä valtion kautta maksettava pankkituki kasvattaisi Espanjan velkaa ja heikentäisi luottokelpoisuutta entisestään.

Espanjan pankkeja joudutaan kuitenkin aluksi tukemaan ilmeisesti väliaikaisen kriisirahaston ERVV:n kautta myönnettävillä lainoilla, koska pysyvän kriisirahaston perustaminen uhkaa venyä juridisista ja teknisistä syistä. Nämä lainat siirretään myöhemmin pysyvän kriisirahaston EVM:n vastuulle.

Jos suunnitelma toteutuu, Suomi joutuu neuvottelemaan lainoille samanlaiset vakuudet kuin Kreikalle myönnetyille lainoille. Asiasta uhkaa nousta laajempi kiista, sillä ilmeisesti ainakin Hollanti aikoo seurata Suomen esimerkkiä.

Komissiossa pettymystä

Italian pääministeri Mario Monti kiitteli perjantaina vuolaasti yöllä syntynyttä sopimusta.

”Kyseessä on erittäin tärkeä sopimus EU:n ja koko Euroopan tulevaisuudelle”, hän sanoi.

EU-presidentti Herman Van Rompuyn mukaan päätös pankkien suorasta rahoittamisesta oli läpimurto. Myös Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Francois Hollande vakuuttivat, että se edistää euroalueen vakautumista.

Tosiasiassa EU:n komissiossa ei jaksettu innostua kokouksen tuloksista. Jopa komission korkeilla virkamiehillä oli perjantaina vaikeuksia ymmärtää, mitä aamuviiteen venyneessä kokouksessa oli itse asiassa päätetty.

”Tämä on hyvin tyypillistä yöllä muotoiltua tekstiä. Lopullinen tulkinta selviää vasta myöhemmin”, kokousta läheltä seurannut komission virkamies sanoi Brysselissä. Hän arvosteli EU-johtajia rohkeuden puutteesta.

”Emme selviydy velkakriisistä näillä keinoilla”, hän sanoi. ”EKP:n roolia pitäisi vahvistaa merkittävästi. Lisäksi tarvitsemme pankkiunionin ja tiukan talousliiton, jolla on valtaa jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaan.”

Myös eurooppalaisia liikepankkeja edustava Euroopan pankkiliitto toivoo pitemmälle meneviä päätöksiä. ”EU:sta on tehtävä finanssiunioni, joka pystyy koordinoimaan jäsenmaiden talouspolitiikkaa”, pankkiliiton edustaja kommentoi nimettömänä kokouksen jälkeen.

”Euroalue tarvitsee pankkiunionin. Mutta se on poliitikkojen eikä pankkien päätettävissä oleva asia.”

Huippukokouksen päätökset tulkittiin Brysselissä yleisesti Italian ja Espanjan voitoksi. Saksan liittokansleri Angela Merkel joutui luopuman vaatimuksestaan, jonka mukaan pankkeja tulisi rahoittaa vain hallitusten kautta.

Brysseliläisen Bruegel-ajatushautomon johtaja Guntram Wolf näki tilanteen kuitenkin toisin. Hänen mukaansa Merkel antoi periksi taktisista syistä saadakseen läpi omat pitkän tähtäimen tavoitteensa.

Merkel torjui jyrkästi ehdotukset euroalueen yhteisvastuullisista joukkovelkakirjoista eli eurobondeista. Hänen mukaansa yhteisvastuuta voidaan lisätä vasta sen jälkeen, kun euroalueesta on muodostettu tiukka talousunioni, joka pystyy valvomaan jäsenmaiden budjettipolitiikkaa.

Eurobondit yhdistäisivät 17 euromaan velanoton. Käytännössä ne pienentäisivät kriisimaiden rahoituskustannuksia samalla kun Saksan ja Suomen valtionlainojen korot nousisivat.

Brysselissä käytyjen keskustelujen pohjana oli EU:n presidentin Herman van Rompuyn, Euroopan keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin, komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson ja euroryhmän puheenjohtaja, Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Junckerin laatima ehdotus, johon sisältyi yhteisen pankkivalvonnan lisäksi yhteinen talletussuoja.

Huippukokouksessa keskusteltiin myös mahdollisuudesta perustaa Brysseliin 17 euromaan yhteinen valtiovarainministeriö, joka saisi oikeuden valvoa euromaiden budjetteja. Sillä olisi oikeus puuttua tilanteeseen, jos maan velka ylittäisi 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja budjettialijäämä kohoaisi yli kolmeen prosenttiin. Nykyisin euromaista vain Luxemburg, Suomi ja Viro jäävät näiden kriteerien ulkopuolelle.

Van Rompuyn mukaan yhteinen valtiovarainministeriö on tarkoitus perustaa kymmenen vuoden kuluessa. Asiasta keskustellaan seuraavan kerran lokakuussa järjestettävässä huippukokouksessa.