Esko Seppänen: Finanssikriisi vakava uhka eläkejärjestelmälle

eläkejärjestelmät 20.10.2008

Teksti: Jyrki Jantunen

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen eläkejärjestelmä on joutunut vakavan hyökkäyksen kohteeksi, sanoo europarlamentaarikko Esko Seppänen (vas). Suomi ilmoitti tänään, että valtion takuut pankkien varainhankinnalle rajataan 50 miljardiin euroon. Nordea, OP Pohjola-ryhmä ja Sampo Pankki lainaavat Kaupthingin suomalaiselle sivuliikkeelle 100 miljoonaa euroa talletusten maksamiseksi.

Kansantaloustieteilijä Jaakko Kiander arvioi Suomen Kuvalehden (SK 42/2008) haastattelussa, että kansainvälisen rahoituskriisin myötä kunnat voivat joutua sekä nostamaan veroja että leikkaamaan julkisia palveluja.

Pankkialaan ja talouskysymyksiin erikoistuneen europarlamentaarikko Esko Seppäsen (vas) mielestä kriisillä on huolestuttava vaikutus etenkin suomalaiseen eläkejärjestelmään.

Esitimme Seppäselle samat kysymykset kuin Kianderille.

Euromaiden johtajat hautasivat ajatuksen yhteisestä rahastosta, jolla olisi pelastettu vaikeuksiin joutuneet pankit. Onko nyt varmaa, että suomalaiset eivät joudu toisten tekemien virheiden maksumiehiksi?
”Sellaista ei ole näköpiirissä. Saksa ei halua maksaa toisten laskuja, ja tämä torpedoi sen myös Suomen osalta.”

Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vaati äskettäin selvitystä siitä, miten finanssikriisi vaikuttaa julkisiin palveluihin. Kuinka suuri uhka on, että niiden rahoituspohja pettää?
”Kriisillä on valtava merkitys Suomen eläkejärjestelmälle, joka mielestäni kuuluu julkisiin palveluihin ja on näin joutunut vakavan hyökkäyksen kohteeksi. Eläkesäätiöiden spekulatiivisista sijoituksista aiheutuneet tappiot nousevat tänä vuonna helposti yli kymmenen miljardin euron, ja mikä pahinta, nyt ollaan ehdottamassa lakia, jolla nuo tappiot salataan.”

Kuinka viisaita hallituksen ensi vuodeksi esittämät veronkevennykset ovat tässä tilanteessa?
”Kevennyksiin ei pitäisi lähteä, koska julkisen sektorin tuloskehitys ei ole tiedossa. Joka tapauksessa kevennykset merkitsevät, että julkisten palvelujen taso ilman muuta heikkenee.”

Tässä Jaakko Kianderin vastaukset samoihin kysymyksiin Suomen Kuvalehden haastattelussa:

Euromaiden johtajat hautasivat ajatuksen yhteisestä rahastosta, jolla olisi pelastettu vaikeuksiin joutuneet pankit. Onko nyt varmaa, että suomalaiset eivät joudu toisten tekemien virheiden maksumiehiksi, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander?
”Se on hyvin todennäköistä, muttei täysin varmaa. Jos jotkut heikot Euroopan taloudet ajautuisivat pankkijärjestelmänsä kanssa syviin ongelmiin ja tarvitsisivat kansainvälistä apua, silloin varmaan Suomikin joutuisi osallistumaan niihin talkoisiin.”

EU:n kautta?
”Varmasti EU pyrkisi sitä koordinoimaan. Tai euroryhmä, riippuen siitä, kumpaan ryhmään apua tarvitseva maa kuuluisi.”

Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vaati äskettäin selvitystä siitä, miten finanssikriisi vaikuttaa julkisiin palveluihin. Kuinka suuri uhka on, että niiden rahoituspohja pettää?
”Kuntataloudessa se voi ehkä olla mahdollista. Tällä hetkellä se on tasapainossa, koska verotulojen kasvu on ollut viime vuosina aika hyvää. Taantuma varmaan hidastaa kasvua, jolloin kunnat törmäävät ensi vuoden aikana siihen, että menot kasvavat nopeammin kuin tulot. Se aiheuttaa talousongelman, joka pitää ratkaista viimeistään 2010. Näillä näkymin kunnat joutuvat ilman valtion tukitoimia rahavaikeuksiin taantuman vuoksi. Se ei ole mikään maailmanloppu, mutta se edellyttää joka tapauksessa sopeuttamistoimenpiteitä.”

Palveluja karsitaan?
”Jos valtio ei tule apuun, yksi vaihtoehto on, että ainakin joissakin kunnissa lähdetään leikkaamaan palvelutuotantoa.”
Voidaanko verotusta joutua kiristämään?

”Valtion verotuksessa ei varmaan ole kiristyksiä tulossa, mutta kuntapuolella voi tulla. Jos kunnat ajautuvat vaikeuksiin, ne joko leikkaavat palveluja tai kiristävät verotusta tai tekevät molemmat.”

Kuinka viisaita hallituksen ensi vuodeksi esittämät veronkevennykset ovat tässä tilanteessa?
”Minusta ne osuvat yllättävän hyvin tällä kertaa. Tuloveronkevennykset ovat suhdannepoliittisesti täysin perusteltuja, ja mittaluokkakin on sen verran suuri, että sillä on jo vaikutusta talouden toimintaan.”

Työjärjestö ILO: Työttömyys
kasvaa 20 miljoonalla

Meneillään oleva talouskriisi saattaa kasvattaa työttömyyttä 20 miljoonalla hengellä ensi vuoden loppuun mennessä. Kansainvälisen työjärjestön ILOn pääjohtaja Juan Somavia varoittaa, että määrä voi olla suurempikin, jos kriisin vaikutukset reaalitalouteen ovat odotettua syvempiä.

ILOn mukaan maailmassa oli viime vuonna 190 miljoonaa työtöntä. Jos järjestön ennuste toteutuu, ensi vuoden lopussa työttömiä on 210 miljoonaa.

”Kyse ei ole vain kriisistä Wall Streetillä, vaan tämä on kriisi kaikilla kaduilla. Tarvitsemme taloudellisen pelastuspaketin, joka koskee työtä tekeviä perheitä ja reaalitaloutta”, ILO vaatii.

ILO arvioi, että työpaikat ovat vähentymässä muun muassa rakennus- ja autoteollisuudesta, matkailusta, palveluista sekä kiinteistöalalta.

Pankkien tukipaketti
enintään 50 miljardia euroa

Valtion takuut pankkien varainhankinnalle rajataan 50 miljardiin euroon, ilmoitti valtiovarainministeriö tänään. Vapaaehtoisesti haettavia takauksia rajoitetaan niin, ettei takausten käyttö voi kasvaa kohtuuttomasti. Valtion tukimuotoihin
liitetään ehdot pankkien palkitsemisjärjestelmistä. Näin pankinjohtajien palkitsemista voidaan rajoittaa, jos pankit ottavat vastaan tukea.

Takausjärjestelmä olisi voimassa alustavasti ensi vuoden loppuun. Hallitus arvioi huhtikuussa, onko tarkoituksenmukaista myöntää takauksia sen jälkeen.

Pankkien mahdolliseen pääomatukeen varataan ylijohtaja Peter Nybergin mukaan käytettäväksi korkeintaan 4 miljardia euroa. Suomalaiset pankit eivät ole ilmoittaneet tarvitsevansa pääomatukea.

Takuita pankkien varainhankinnalle rahoitusmarkkinoiden kriisin takia voidaan myöntää kolmesta kuukaudesta viiteen vuoteen ulottuville lainoille. Takauksista peritään normaaliaikojen markkinatasoa vastaava korvaus. Pääomasijoituksilta edellytetään maksettavaksi markkinakoron ylittävää korkoa.

Esitykset pikaisesti
eduskuntaan

Hallituksen esitykset pankkitakauksista ja vapaaehtoisesta pääomatuesta on Nybergin mukaan tarkoitus valmistella kuluvan tai viimeistään ensi viikon aikana.

”Tuki rajataan näihin enimmäismääriin. Sen tarkemmista ehdoista ja hinnoittelusta esitetään tässä vaiheessa yleiset suuntaviivat, jotta eduskunta voisi varmistua niiden tarkoituksenmukaisuudesta.”

Tuella halutaan helpottaa markkinoiden luottamuksen puutetta ja vahvistaa luottamusta pankkien vakavaraisuuden pysyvyyteen.

”Kehittyneiden maiden rahoitusmarkkinoiden ongelma on luottamuspula, jota edelleen heikentää epätietoisuus pankkien vakavaraisuuden tulevasta kehityksestä.”

Suomalaisten pankkien tilanne on tällä hetkellä Rahoitustarkastuksen ilmoituksen mukaan hyvä. Suomessa toteutettavissa toimissa
korostuvat Nybergin mukaan siksi pankkijärjestelmän selviytyminen mahdollisimman suuressa määrin omin voimin ja ilman tarpeetonta valtion tukea.

Takuut kattavat
pankkien luotonoton

Ehdotettu pankkien vakuudettoman varainhankinnan takuiden enimmäismäärä on hieman suurempi kuin tällä hetkellä ulkona oleva pankkien sijoitustodistusten määrä ja ensi vuoden loppuun mennessä erääntyvät joukkovelkakirjalainat. Kokonaismäärän lisäksi takauksia rajoitetaan myös pankkikohtaisesti.

Toimintakuntoisiin ja vakavaraisiin pankkeihin tehtäville pääomasijoituksille varattavan rahan tarve on Nybergin mukaan vaikeasti arvioitavissa. Pankit eivät ole ole ilmoittaneet tarvitsevansa sitä. Pääomasijoitus muistuttaa Suomen 1990-luvun kriisin aikana käytettyä rahoitusvälinettä, jolla parannettiin pankkien luotonantokykyä.

Hallitus ilmoitti viime viikon maanantaina toteuttavansa mahdollisimman nopeasti euroalueen maiden ja Britannian sopimat yhteiset toimet rahoitusmarkkinoiden vakauden palauttamiseksi. Kriisipakettiin sisältyvät valtion takaukset, mahdolliset valtion pääomasijoitukset ja kriisipankin pelastaminen valtiolta tulevan pääomituksen avulla.

Kainuuseen luvassa
tuhti tukipaketti

Työ- ja elinkeinoministeriö esittää noin 20 miljoonan euron lisätukea Kainuuseen jo tälle vuodelle. Tukipakettia käsitellään tiistaina lisäbudjettineuvotteluissa. Lopullisen sinetin rakennemuutostuelle lyö eduskunta lisäbudjetista päättäessään.

”Summasta 10 miljoonaa on yritystukia. Uusia työpaikkoja on tulossa etenkin puun mekaaniseen jatkojalostukseen ja mittalaitetekniikan kehittämiseen”, työministeri Tarja Cronberg (vihr) sanoi maanantaina Kajaanissa.

Työministerin mukaan nopeus on valttia, kun UPM:n paperitehtaan lakkauttamisen vaikutuksia parsitaan. ”Ihmiset on saatava työstä työhön mahdollisimman nopeasti. Tärkeää on, että mahdollisimman moni paperitehtaalta työttömäksi jäävä myös jää Kainuuseen.”

Lehti: Islanti pyytää
pian apua IMF:ltä

Vararikon partaalla hoippuva Islannin hallitus esittää pian virallisen avustuspyynnön IMF:lle, kertoo Financial Times. Pelastuspaketti on lehden tietojen mukaan noin neljä ja puoli miljardia euroa. Myös Islannin radio arvioi, että pelastuspaketin synty on lähellä.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on koonnut pelastuspaketin, mutta suurimmat maksajat ovat muiden Pohjoismaiden ja Japanin keskuspankit. IMF:n osuus on noin 750 miljoonaa euroa. Keskuspankit kustantavat loput.

Venäjän osallistumisesta Islannin talouden pelastusoperaatioon ei ole Financial Timesin mukaan tietoa. Islannin hallitus on neuvotellut Venäjän kanssa miljardien eurojen tukipaketista.

Islannin talous on romahtanut holtittomasti lainanneiden pankkien vuoksi. Hallitus on joutunut kansallistamaan suurimmat pankit, jotka eivät enää pysty selviytymään velvoitteistaan.

Islannin hallituksen edustaja ei kommentoi Financial Timesin tietoja.

Kaupthingin suomalaisasiakkaat
saavat talletuksensa takaisin

Islantilaisen Kaupthing-pankin suomalaiset asiakkaat saavat talletuksensa takaisin täysimääräisinä ja korkoineen. Suomalaisia tallettajia on noin 10000.

Talletukset voidaan parhaassa tapauksessa maksaa lokakuun loppuun mennessä, kertoi apulaisjohtaja Jukka Vesala Rahoitustarkastuksesta maanantaina. Talletukset maksetaan takaisin yhdellä kertaa.

Sampo Pankin toimitusjohtajan Ilkka Hallavon mukaan suomalaispankit haluavat toimillaan turvata Suomen talletusjärjestelmän vakautta. Yhteistyöllä minimoidaan Islannin rahoitussektorin ongelmien haitat suomalaisille tallettajille, sanoi Hallavo.

Takaisinmaksujärjestelystä ovat sopineet pankkeja valvova Rahoitustarkastus ja Islannin vastaava viranomainen. Suomen talletussuojarahaston tai valtion varoja operaatiossa ei käytetä. Hallitus on hyväksynyt järjestelyn ja ehdottaa eduskunnalle pankeille annettavaa takuuta.

”Markkinaehtoinen
ratkaisu”

Valtiovarainministeriön lainsäädäntöjohtajan Pekka Laajasen mielestä pankkien kehittämä ratkaisu Kaupthingin talletusongelmaan on oikein hyvä. Tyytyväisiä siihen ovat myös valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ja pankkisektorista vastaava ministeri Mari Kiviniemi (kesk).

”Kysymyksessä on yksityisen sektorin markkinaehtoinen ratkaisu, jossa pankit kantavat järjestelyyn liittyvän kaupallisen riskin ja luottoriskin. Se ei muuta Suomessa voimassa olevia talletussuojaperiaatteita”, Laajanen sanoi.

Takuuratkaisu pyritään saamaan aikaan mahdollisimman nopeasti. Tahti riippuu eduskunnan päätösaikataulusta. Pankkien lainan vakuutena ovat Kaupthing Bankin Suomen sivuliikkeen saatavat ja varat.

Rahoitustarkastus antoi maanantaina Kaupthingin Suomen sivuliikkeelle myös luvan hoitaa nykyasiakkaiden sijoituksiin liittyviä toimeksiantoja. Näin mahdollistetaan varojen hoitaminen asiakkaiden edun turvaamiseksi. Muuten Kaupthingin toiminnan keskeyttämispäätös pysyy ennallaan.

Lue lisää Jaakko Kianderin vastauksia jutusta ”Talouskriisi iskee kuntiin” SK:sta 42/2008 (ilm. 17.10.2008).

Teksti
SK netin toimitus
Karri Kokko
Tuomo Lappalainen
STT
AFP
Reuters

Kuva
Ossi Ahola / Lehtikuva

Keskustelu
Mitä syvä taantumasta tulee?

Lisää finanssikriisistä
Oligarkit paniikissa Venäjällä (SK netti 20.10.2008)
Miksi kurssit sahaavat? Ketkä nyt voittavat? Miten käy piensijoittajan? Mitä seuraavaksi? (SK netti 17.10.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogin kaikki merkinnät löydät täältä
EU haluaa suuruudistuksen rahoitusjärjestelmään (SK netti 16.10.2008)
Säästöt turvattava, vaatii YK:n pääsihteri (SK netti 14.10.2008)
Avasivatko euromaat pankeille avoimen piikin? (SK netti 13.10.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Kuinka käy talletusten islantilaispankeissa? (SK netti 10.10.2008)
Olavi-Ala Nissilä Eri mieltä!-blogissa: Villit pankit vailla seriffiä (SK netti 10.10.2008)
Suistuuko Eurooppa lamaan? (SK netti 9.10.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Kuinka pelastaa Euroopan talous? (SK netti 9.10.2008)
”Euroalue ja Yhdysvallat taantuman partaalle” (SK netti 8.10.2008)
Kustaa Hulkon Nurkavaltaaja-blogi: Rahat on laskettava (SK netti 8.10.2008)
Kurssit rajussa laskussa kaikkialla maailmassa (SK netti 8.10.2008)
”Tämä on jättiläismäinen ongelma” (SK netti 7.10.2008)
Finanssikriisi jyllää Euroopassa: Pankit horjuvat, euroministerit koolle (SK netti 6.10.2008)
Huippututkijat varoittavat Eurooppaa 1930-luvun laman kauhuista (SK netti 2.10.2008)
Marko Maunulan Tiellä Valkoiseen taloon -blogi: Roskapankki muuttaa Wahingtoniin (SK netti 3.10.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Huippuekonomistien hälytysviesti (SK netti 2.10.2008)
Ylimääräinen veronalennus keskituloisille perheille USA:ssa (SK netti 2.10.2008)
Senaatti hyväksyi roskapankin, epävarmuus jatkuu (SK netti 2.10.2008)
Miten käy suomalaisten talletusten? (SK netti 1.10.2008)
Sauli Niinistö finanssikriisistä: ”Optimismiin ei ole aihetta” (SK netti 30.9.2008)
Marko Maunulan Tiellä Valkoiseen taloon -blogi: Laman tuntua (SK netti 30.9.2008)
Pörssit myllerryksessä, uusi lakiesitys äänestykseen (SK netti 30.9.2008)
Roskapankki kaatui, ”tilanne näyttää tosi pahalta” (SK netti 29.9.2008)
Finanssikriisi: Nyt jo Euroopan pankit menettävät luottamustaan (SK netti 29.9.2008)
Salkunhoitajien kannustimissa rahoituskriisin osasyy? (SK netti 26.9.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Déjà vu: pankkipomojen palkanalennus (SK netti 25.9.2008)
Obama ja McCain: Amerikan roskapankki tarkkaan valvontaan (SK netti 22.9.2008)
Marko Maunulan Tiellä Valkoiseen taloon -blogi: Asiaan, ehdokkaat! (SK netti 22.9.2008)
Finanssikriisi: Ulkomaisille pankeille apua USA:n roskapankista (SK netti 22.9.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Kirje pankinjohtajalle (SK netti 19.9.2008)
Historioitsija Markku Kuisma finanssikriisistä: ”Tätä se ahneus teettää” (SK netti 18.9.2008)
Kustaa Hulkon Nurkanvaltaaja-blogi: Paniikkia pankeissa (SK netti 18.9.2008)
Finanssikriisi jatkuu: Aasian pörssit seurasivat USA:n alamäkeä (SK netti 18.9.2008)
Pankkiosakkeet rajussa pudotuksessa Yhdysvalloissa (SK netti 17.9.2008)
Luottokriisi ja Suomi: Pankit hilaavat uusien asuntolainojen marginaaleja ylöspäin (SK netti 16.9.2008)
USA:n luottokriisi syvenee: keskuspankit valmiita rauhoittamaan markkinoita (SK netti 15.9.2008)
Ekonomistiarvio: USA:n finanssikriisi muistuttaa Suomen lamaa (SK netti 11.9.2008)
Asuntoluottopankkeja kansallistettiin USA:ssa: markkinat riemastuivat päätöksestä (SK netti 8.9.2008)
Asuntoluottokriisin juurilla (SK netti 17.7.2008)
Kupla joka puhkesi (SK netti 24.8.2007)
Totuus hiipii esiin (SK netti 24.8.2007)