Entä jos valtion rahat loppuvat? 10 kysymystä velkasaneerauksesta
Mitä tarkoittaa valtion velkasaneeraus? Voiko Islanti kieltäytyä maksamasta velkojaan? Voiko Suomelle käydä kuten Portugalille?
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Etlan, kansainväliseen talouteen erikoistunut tutkija Paavo Suni vastaa.
Kommunistit osoittivat mieltä Kreikan säästöjä vastaan Ateenassa 18. huhtikuuta 2011. Kuva Louisa Gouliamaki / AFP / Lehtikuva.
1. Viime aikoina on puhuttu paljon eurokriisistä. Millaisessa taloudellisessa tilanteessa ovat Kreikka ja Portugali? Entä koko EU?
”Euroalueen talous on monijakoinen. Esimerkiksi Saksalla ja Suomella menee kriisimaihin verrattuna hyvin. Kreikan talouskehitys on erityisen surkeaa, muun muassa jättimäisen velan takia. Luultavasti velka kasvaa suhteessa kokonaistuotantoon ainakin pitkälle ensi vuoteen. Portugali on hieman paremmassa kunnossa. Sen velkaantumisaste oli viime vuonna yli 80 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun taas Kreikan vastaava luku on runsaat 140 prosenttia.”
2. Yksityisihmisen velkasaneerauksessa käräjäoikeus vahvistaa velalliselle maksuohjelman, jossa määrätään, kuinka hänen tulee maksaa velkansa seuraavien vuosien aikana. Maksuohjelman kesto on yleensä viisi vuotta. Kun velallinen on maksanut veloistaan niin paljon kuin maksuohjelmassa on määrätty, hän vapautuu velkojensa loppuosien maksamisesta. Mitä tarkoittaa valtion velkasaneeraus?
”Valtion velkasaneerauksella tarkoitetaan velkojen uudelleenjärjestelyä joko laina-aikaa pidentämällä, korkoja alentamalla, antamalla osan velasta anteeksi tai jollakin näiden keinojen yhdistelmällä.”
3. Voiko valtio vapautua veloista tietyn ajan kuluttua?
”Vastaavaa velkajärjestelysysteemiä kuin yksityisihmisen kohdalla ei ole valtioiden välillä. Kehitysmaiden kohdalla on joskus annettu velkoja anteeksi. Samoin Argentiinassa vuoden 2002 rahoituskriisin jäljiltä. Argentiinan kohdalla suurin osa veloista korvattiin uusilla joukkovelkakirjoilla, joiden juoksuaika, eli ajanjakso, jona laina maksetaan takaisin, oli merkittävästi aiempia pidempi ja arvo 25-30 prosenttia alkuperäisten arvosta. Kyseessä oli siis merkittävä velkojen anteeksianto. Yleensä velkoja joudutaan antamaan anteeksi, kun tilanne arvioidaan sellaiseksi, että muutoin velanmaksu jäisi vieläkin pienemmäksi.”
4. Mitä pitäisi tapahtua, että Suomi olisi samassa tilanteessa kuin esimerkiksi Kreikka?
”Mehän olimme samantapaisessa mutta helpommassa tilanteessa 1990-luvun lamassa. Tilanne oli sikäli erilainen, että markan heikkeneminen paransi kilpailukykyämme tuntuvasti. Suomi ei koe Kreikan kohtaloa ellei talousasioita sössitä sitten oikein kunnolla. Pidemmällä, parin vuosikymmenen aikavälillä sen sijaan työikäisen väestön väheneminen pitää velkaongelman pinnalla.”
5. Oliko Suomen 1990-luvun lama velkasaneeraus?
”Ei. Silloin Suomella oli omat keinonsa selvitä siitä. Vyötä kiristettiin ja markka lähti käsistä. Lisäksi Nokian nousu oli tärkeä tekijä siinä, että talous saatiin taas nousuun.”
6. Nykyään euroon kuuluvat valtiot eivät voi enää kikkailla omalla valuutalla. Miten yhteinen valuutta vaikuttaa kriiseihin?
”Pienelle maalle euroon kuuluminen on periaatteessa hyvä asia, kun esimerkiksi korot ovat matalat eikä valuuttaspekulaatio horjuta taloutta. Yhteisvaluutta edellyttää kuitenkin suurta kurinalaisuutta. Kreikka ja Portugali siis saivat pankeilta rahaa samalla korolla kuin vaikkapa Saksa, mutta eivät pystyneet pitämään talouskehitystään terveellä pohjalla. Kilpailukyky päästettiin murenemaan. Suomi on hyötynyt Kreikan kriisistä sen aiheuttaman euron heikkenemisen takia, toisaalta kärsinyt epävakauden lisääntymisestä.”
7. Vaalikeskusteluissa puhuttiin Portugalin kohdalla hallitusta velkasaneerauksesta. Mikä se on ja miten se eroaa hallitsemattomasta velkasaneerauksesta?
”Hallitsematon velkasaneeraus tapahtui Venäjällä vuonna 1998, kun Venäjän oli lopetettava lainanotto kansainvälisiltä markkinoilta. Rahat loppuivat ja sitten ihmeteltiin, mistä saataisiin lisää. Euroalueen kriisimaiden tapauksessa hallitsematon velkasaneeraus tarkoittaa sitä, että ryhdyttäisiin voimakkaisiin ja äkillisiin toimiin, jotka horjuttaisivat euroalueen rahoitusmarkkinoita. Saksalla ja Ranskalla on paljon velkoja kriisimaiden pankeissa, ja jos tehdään jotakin äkillistä, rahoitusmarkkinapaniikki saattaa ajaa talouden taantumaan. Kreikan näkökulmasta kansainväliset rahahanat pistettäisiin kiinni eli lainoitus poikki, ja maan ulkomaanvelasta riippuva julkinen talous pitäisi tasapainottaa heti. Tällöin jouduttaisiin leikkaamaan eläkkeitä ja palkkoja. Hallittu velkasaneeraus tarkoittaa sitä, ettei tehdä mitään äkkinäistä, mikä vaarantaisi rahoitusvakauden. Nyt pankkien vakavaraisuudesta ei ole selvää kuvaa. Uskottavat stressitestit ja niiden perusteella tehtävät pankkien pääomitukset parantaisivat hallitun saneerauksen edellytyksiä.”
8. Islantilainen Icesave-pankki kaatui 2008 talouskriisin seurauksena. Hollanti ja Britannia korvasivat sikäläisten sijoittajien talletuksia tuolloin 3,8 miljardin euron edestä ja haluavat nyt summan takaisin Islannin valtiolta. Kansanäänestyksessä kuitenkin äänestettiin, ettei velkoja vielä makseta. Voiko valtio, jolle rahat on lainattu, kieltäytyä maksamasta takaisin?
”Kyllä periaatteessa voi. Tosin silloin maa sulkeutuu kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelle, mikä olisi tukala tilanne.”
9. Entäpä moraalinen puoli: rapauttaako valtion velkojen anteeksiantaminen moraalia? Eli kuka voittaa, kuka häviää?
”Jos velkoja annetaan anteeksi, se on aina velanantaja, joka häviää. Väliaikaisen Euroopan rahoitusvakausvälineen paketit Irlannin ja suunniteltu paketti Portugalin avustamiseksi edellyttävät tästä syystä avustettavien maiden tiukkaa talouskuuria. Lainoittajat seuraavat kuurin etenemistä tarkasti.”
10. Onko perussuomalaisten vaalivoitto muuttanut suhtautumista Portugalin tukipakettiin?
”Perussuomalaisten voitto lisää kriittisyyttä avustusten suhteen ja tekee muun muassa Portugalin tukipaketin hyväksymisen todella haastavaksi. Kriittisyys on ymmärrettävää etenkin Kreikan kohdalla, koska asioita oli hoidettu niin holtittomasti. Pitää muistaa, että myös hyvin taloutensa hoitaneilla mailla on velkaongelmia. Syitä on kaksi. Vuonna 2008 oli kaikkien aikojen taantuma, jonka kesti vuoden 2009 talveen asti. Silloin esimerkiksi Suomessa velkaannuttiin tietoisesti, että selvittiin menoista. Kreikka taas joutui laman seurauksena niin kovaan liemeen, että se ajautui vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Toinen syy velkaongelmiin on väestön ikääntyminen.”
Aiheesta lisää
Portugalikin käsi ojossa – viisi väitettä euromaiden kriisipaketeista (Suomenkuvalehti.fi 7.4.2011)