Entä jos Kreikan rahoitus loppuu ja maan velka jatkaa kasvuaan?

George Papandreou
Teksti
Pekka Anttila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kreikan pääministerin George Papandreoun ilmoitus kansanäänestyksen järjestämisestä sai markkinat sekaisin. Pörssikurssit laskivat ja kriisimaiden pitkät korot nousivat. Kuva Louisa Gouliamaki / AFP / Lehtikuva.


Jos Kreikalle ei enää myönnetä lisärahoitusta ja sen menot edelleen ylittävät tulot, maa ajautuu romahtamispisteeseen. Valtiolla ei olisi varaa maksaa palkkoja, eläkkeitä eikä sosiaalimenoja.

Perinteisesti velkakriisiin joutuneet maat ovat saaneet helpotusta, kun ne ovat jättäneet velkansa hoitamatta. Kreikan ongelma ei kuitenkaan ratkeaisi, vaikka maa lopettaisi velkojen hoitamisen kokonaan, eli ei käyttäisi enää euroakaan velkojen korkoihin tai luottojen takaisin maksamiseen. Valtion tulot eivät siinäkään tilanteessa riittäisi menojen kattamiseen, koska Kreikan budjetti on niin syvästi alijäämäinen.

Valtio joutuisikin päättämään, jättäisikö se esimerkiksi osan virkamiesten palkoista tai valtion eläkkeistä maksamatta. Tapiola Varainhoidon ekonomistin Timo Vesalan mukaan joidenkin verotulojen ansiosta olisi mahdollista ylläpitää tiettyjä valtion toimintoja, mutta kyseessä olisi kuitenkin erittäin dramaattinen tilanne.

“Tällaista ääritilannetta, jossa Kreikan kaltainen maa romahtaisi täydellisesti, ei ole aikaisemmin pohdittu. Osa nykyisestä hermostuneisuudesta johtuukin siitä, että kaikki toimijat markkinoilla ovat ymmällään, mitä tällaisessa skenaariossa tapahtuisi. Tähän liittyy niin paljon taloudellisia, poliittisia ja sosiologisia tekijöitä, että yhden asiantuntijatahon on mahdotonta vastata kysymykseen kattavasti”, Vesala sanoo.

Hän on tutkinut eurovaltioiden, erityisesti Kreikan velkakestävyyttä ja sitä mikä on maan talouden kyky tuottaa verotuloja ja millaisesta velkamassasta se pystyy realistisesti selviytymään.

Esimakua kaaoksen seurauksista saatiin, kun uhka kansanäänestyksestä levisi. Kreikkalaiset alkoivat nostaa massiivisesti rahoja tileiltään ja luottamus pankkijärjestelmään rapautui.

“Jos tilanne olisi ajautunut pidemmälle, niin ensivaiheessa pankit olisivat romahtaneet talletuspaon seurauksena. Tämän jälkeen talouselämä olisi halvautunut ja lakannut toimimasta”, Vesala kertoo.

Politiikka määrää markkinaliikkeitä

Markkinoiden heiluntaa on yleensä pidetty otollisena mahdollisuutena sijoittajille voittojen käärimiseen. Vesalan mukaan vallitsevissa olosuhteissa on kuitenkin vaikea määritellä, ketkä voisivat hyötyä tilanteesta sijoitusmielessä. Markkinoiden heilunnassa ei ole totuttua rakennetta.

“Markkinoiden liikkeet ja heilahtelu on niin arvaamatonta ja politiikkavetoista, että tulevia tapahtumia on ollut hyvin vaikeaa ennustaa. Investointipankit ja suuret sijoittajat ovat viime kuukausina tehneet kaupankäynnillään tappiota, mikä on poikkeuksellista”, Vesala kertoo.

“Tämä kielii siitä, että politiikka on noussut vahvaksi markkinaliikkeitä määrääväksi tekijäksi. Sitä ei ole totuttu analysoimaan.”

Timo Vesalan mukaan Kreikan velkatilanne on räjähtävällä uralla. Bruttokansantuotteen supistumisvauhti on niin voimakasta, että talous supistuu alta nopeammin kuin velkaongelmaa ehditään hoitaa. Tämän vuoksi tilanne on kärjistynyt nyt syksyllä uudelleen.

Euromaiden huippukokouksessa Brysselissä sovittiin lokakuussa, että yksityisten sijoittajien ja pankkien saatavia Kreikalta leikataan 50 prosenttia. Sekään ei Vesalan mielestä välttämättä riitä. Velkaa on edelleen liikaa talouden sietokyvyn kannalta.

“Koko Kreikkaa koskeva velkapaketti jäi riittämättömäksi. On hyvin epätodennäköistä, että maa saadaan sellaiselle uralle, että se pystyisi palauttamaan markkinoiden luottamuksen. Luultavasti Kreikka on ulkona rahoitusmarkkinoilta ja erilaisten kansainvälisten tukitoimien varassa seuraavat kymmenen vuotta”, Vesala arvioi.