Ensimmäinen WWW-sivu täyttää 20 vuotta - siitä alkoi huima kehitys
Kaksikymmentä vuotta WWW:n kanssa on muuttanut maailman. Ihmiset tekevät yhä samoja asioita kuin vuonna 1990, mutta yhä harvemmin ilman internetiä.
Suuren kehityksen vuodet: Lakeja ja asetuksia sisältävä valtion säädöstietopankki avattiin internetissä vuonna 1997. Kuva Tor Wennström / Lehtikuva.
Tasan kaksikymmentä vuotta sitten kirjoitettiin ensimmäinen tunnettu web-sivu. Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNin fyysikko Tim Berners-Lee loi World Wide Web -nimisen tiedonsiirtojärjestelmän tutkijoiden maailmanlaajuiseen tutkimustulosten jakeluun. Ensimmäisestä sivusta ei ole säilynyt ruutukaappausta, mutta tämän linkin takaa saa jonkinlaisen kuvan.
Internet oli toki olemassa jo ennen Berners-Leen keksintöä. WWW:n kehitys kuitenkin mahdollisti suurelle yleisölle tutut selainohjelmat, kuten Netscape Navigatorin vuonna 1994 ja Internet Explorerin vuonna 1995. Internetin käyttö laajeni selainten avulla armeijan ja yliopistomaailman ulkopuolelle ja on sen jälkeen muuttanut lähes jokaista elämän osa-aluetta.
Suomessa netin räjähdysmäinen leviäminen alkoi 1993 EUnet Finlandin myötä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 internetiä käyttää jo 86 prosenttia suomalaisista. Käytön yleistymistä on helpottanut laitekehitys.
Tietokoneiden hinnat ovat tippuneet ja määrät kotitalouksissa ja työpaikoilla kasvaneet. Pelkästään 2000-luvulla tietokoneiden hinnoista on lähtenyt puolet pois. Uuden kannettavan tietokoneen voi saada parilla sadalla eurolla, kun 1990-luvulla pöytäkoneesta saatettiin maksaa yli 10 000 markkaa.
Web-selaamiseen tarvittavat laitteet ovat muuttuneet 1990-luvulta, eikä edes tietokone ole enää välttämätön. Sähköpostin ja uutisten lukemisen sekä sosiaalisen median päivitykset voi hoitaa puhelimella.
Uutisryhmiä ja sähköpostia
Internetin vanhimpia muotoja ovat sähköpostit sekä uutisryhmät. WWW toi mukaan chatit ja keskustelualueet. Sosiaalista mediaa tuskin olisi olemassa ilman WWW-sivuja. Kun 1990-luvulla sosiaalista mediaa edustivat lähinnä chatit, 2000-luvun suosituimpia verkkoyhteisöjä ovat Facebook ja Twitter. Tilastokeskuksen mukaan 42 prosenttia suomalaisista kuuluu nykyisin johonkin verkkoyhteisöön.
Vaikka sosiaalinen media on viihdettä ja helppo tapa pitää yhteyttä ihmisiin sekä verkostoitua, liitetään siihen myös uhkakuvia. Yleiseen keskusteluun on noussut yksityisyyden suoja. Verkossa annetaan helposti liikaa tietoja, joita verkkorikolliset voivat käyttää hyväkseen. Verkossa myös anonyymius antaa kiusaajille helpon väylän ilkeilyyn.
Verkkokäyttäytymisen uhat on nähty myös yritysmaailmassa. Lex Nokiana tunnettu sähköisen viestinnän tietosuojalaki astui voimaan vuonna 2009. Laki antaa Internetin yhteisötilaajille kuten yrityksille oikeuden selvittää verkkonsa käyttäjien tunnistamistietoja ongelmatilanteessa. Lailla pyritään estämään yrityssalaisuuksien vuotaminen sähköpostilla.
Sähköposti on Tilastokeskuksen mukaan yksi yleisimmistä internetin käyttötavoista. Sähköpostin lisäksi nettiä käytetään henkilökohtaiseen talouteen, ostoksiin sekä joukkoviestimien seurantaan. Talouden hoitamiseen internet on jo lähes välttämätön.
Raha-asioita ja musiikkia
Vuonna 1990 pankit SKOP, KOP, OKO ja Yhdyspankki karsivat konttoriverkostojaan kustannussyistä. Vuonna 2010 konttoreita on entistä harvemmassa. Palvelut on siirretty suurelta osin verkkoon. Laskujen maksut, tilisiirrot, vakuutukset, sijoittaminen ja lainanhaku onnistuvat netissä. Suomi onkin verkkopankkien asiakkaiden lukumäärässä, palvelun käyttöasteessa sekä tapahtumamäärissä maailman kärkipäässä.
Verkon käyttö on pitkälti muuttanut myös viihteen käyttöä. Esimerkiksi musiikin tallennuksen muodot ovat vaihtuneet c-kaseteista tallentavien cd-levyjen kautta mp3-tiedostoiksi. On jopa esitetty huoli levykauppojen häviämisestä.
Vuonna 1990 suomalaisnuoret nauhoittivat musiikkia kaseteille vaikkapa Radiomafian aalloilta. Vuonna 2009 taas musiikkipalvelu Spotify rikkoi miljoonan käyttäjän rajan. Spotifyn kautta musiikkia voi kuunnella, ja myös ostaa. Silti laitonta lataamista tapahtuu niin paljon, että piratismi on jo suomalaisnuorten yleisin rikos. Perinteisesti nuorten tekemiä rikoksia ovat olleet näpistelyt, varkaudet ja ilkivalta.
Toisaalta Piraattipuolue on esittänyt, että nykyisenkaltainen tekijänoikeusjärjestelmä ei ole enää ajan tasalla. Aiheesta lisää.
Ääni kuuluviin
Verkko on tuonut myös ihmisten äänen ja mielipiteet periaatteessa kaikkien nähtäville. Lukijoilla on mahdollisuus juttujen kommentointiin verkkolehdissä ja jopa lehden tekoon. Suomalaisella Blogilista.fi -sivustolla on jo lähes 40 000 blogia. Maailmassa blogeja arvioidaan olevan miljoonia.
Word Wide Webin tutkijatausta näkyy parhaiten tiedonhankinnassa. Verkko käsittää valtavat määrät tietoa. Kun 1990-luvulla tieto hankittiin yleisimmin kirjaston saleista, mennään vuonna 2010 nettiin. Sähköinen asiointi onkin vähentänyt kirjastojen kävijämääriä. Tosin kirjastotkin ovat verkossa helpottamassa tiedonhakua, ja suomalaisissa kirjastoissa on voinut päästä nettiin 1990-luvulta asti.
Berners-Leen WWW on niin suuri ja huomaamaton osa arkipäivää, että sen on vaikea uskoa olevan vasta 20-vuotias.
Katso video: MTV3 avasi internet-sivunsa vuonna 1995.