Eläkejohtaja ihmettelee kuumaa taksonomiakeskustelua – Hallitusta repivien ilmastokriteerien markkinavaikutus on iso kysymysmerkki
Osakemarkkinoilla on jo nyt muodostumassa vihreä kupla, sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto.
Metsätalous näivettyy kokonaan. Ydinvoimaan investoiminen käy mahdottomaksi.
Keskustelu EU:n valmistelemista kestävän rahoituksen kriteereistä käy kovilla kierroksilla, ja ilmassa on ylimitoitettuja uhkakuvia. Viime päivinä myös Sanna Marinin (sd) hallitus on ottanut asiassa näkyvästi yhteen.
Keskeinen kysymys on, miten vihreää rahoitusta määrittävä sääntely eli niin sanottu taksonomia tulee vaikuttamaan yritysten rahoituksen hintaan ja saatavuuteen. Metsäteollisuuden ja energia-alan edustajat ovat olleet huolissaan siitä, että yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta heikkenevät, jos esimerkiksi bioenergia tai ydinvoima eivät saa EU-sääntelyssä vihreää leimaa.
Finanssialan mukaan julkisuudessa on esiintynyt asiasta harhaanjohtavaa tietoa.
”On esitetty, että taksonomia tulee määräämään rahan hintaa jatkossa. Se ei pidä paikkaansa. Sellaista määräystä ei ole”, sanoo Finanssiala ry:n vastuullisuusasiantuntija Elina Kamppi.
Taksonomiassa on käytännössä kyse siitä, että EU pyrkii luomaan yhteisen luokituksen investoinneille ja rahoituskohteille, joita voidaan pitää ilmaston kannalta kestävinä. Tavoitteena on hillitä viherpesua ja luoda rahoitusmarkkinoille yhtenäinen tapa tunnistaa EU:n ilmastotavoitteiden mukaisia sijoituskohteita.
Finanssialan yritykset ja sijoittajat voivat itse päättää, ottavatko ne luokituksia huomioon päätöksissään, Kamppi tähdentää. Rahoituksen hinta muodostuu markkinoilla normaaliin tapaan kysynnän mukaan.
”Sijoittajien kysyntä ja normaali riskituottoanalyysi taksonomian mukaisista rahoituskohteista ratkaisee hintavaikutuksen.”
Kampin mukaan ainoa finanssialaa velvoittava tekijä sääntelyssä on alkuun se, että yli 500 työntekijän yhtiöiden on raportoitava, onko niiden rahoitusta kohdistunut vihreän luokittelun mukaisiin investointeihin.
”Se on vain läpinäkyvyyttä. Mikään ei velvoita toimijoita kohdistamaan rahoitusta näihin kohteisiin.”
Energia-alalla vihreän rahoituksen kriteerit vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi ydinvoimaa koskeviin investointeihin. Fortum pohtii parhaillaan Loviisan ydinvoimalan käyttöiän jatkamista. Päätös on merkittävä, sillä Loviisan ydinvoimala tuottaa tällä hetkellä reilut 10 prosenttia Suomen sähköntuotannosta.
”Totta kai taksonomia on iso kysymys, johon mielellään haluaisimme selvyyden, ennen kuin päätös tehdään”, sanoo Fortumin yhteiskuntasuhteiden johtaja Merja Paavola.
Loviisan kahden reaktorilaitoksen käyttöluvat päättyvät vuosien 2027 ja 2030 lopussa. Paavolan mukaan Fortum päättää käyttöiän jatkamisesta ensi vuoden aikana.
”Toivomme vahvasti, että meillä on siinä vaiheessa selvyys taksonomiasta ja toivomme tietysti, että ydinvoima olisi siinä mukana.”
Toisin kuin vielä keväällä epäiltiin, ydinvoima on EU:n komission mukaan pääsemässä kestävän rahoituksen luokitteluun mukaan. Taksonomiasta vastaava komissaari Mairead McGuinness kertoi Suomen-vierailullaan 12. marraskuuta, että komissio antaa ydinvoimaa koskevan esityksen lähiviikkoina.
Ydinvoima jakaa vahvasti jäsenmaita. Ranska lobbaa voimakkaasti ydinvoiman puolesta, kun taas Saksa on halunnut ydinvoiman pysyvän vihreän luokittelun ulkopuolella.
Komission esityksen jälkeen edessä on vielä iso poliittinen vääntö jäsenmaiden kesken siitä, millaisin edellytyksin ydinvoima voi olla vihreässä luokittelussa mukana.
”Positiivisia merkkejä on ilmassa, mutta tämä asia ei ole vielä millään tavalla taputeltu”, Paavola muotoilee.
Taksonomian todellisia vaikutuksia Fortumin tai muiden yritysten saaman rahoituksen hintaan on vielä vaikea arvioida. Ratkaisevaa on, kuinka laajasti sijoittajat ja investoijat ottavat EU:n laatimia kriteereitä käyttöön päätöksenteossaan.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto uskoo, että kriteerien merkitystä sijoittajille on yliarvioitu ainakin lyhyellä tähtäimellä.
Murto sanoo lukeutuvansa siihen joukkoon, joka on hämmentynyt vihreän luokittelun ympärillä vellovasta keskustelusta.
”Painoarvo, jonka yritykset ja poliitikot antavat keskustelulle, viestii sitä, että tässä on isoista ratkaisuista kysymys. Mutta kun katson sitä sijoittajan näkökulmasta, on vielä iso kysymysmerkki, mikä sen vaikutus tulee olemaan.”
Puhtaita vihreitä yrityksiä on niin vähän, että valtaosa sijoituksista menee joka tapauksessa taksonomian ulkopuolelle.
”Puhtaasti vihreään sijoittaminen ei ole mahdollista. Jo nyt osakemarkkinoilla on muodostumassa vihreä kupla, kun kysyntä on niin kova”, Murto sanoo ja viittaa esimerkiksi sähköautonvalmistajia tai akkuteollisuutta koskevien yritysten osakekurssien kehitykseen.
Sijoittajat tulevat todennäköisesti seuraamaan taksonomiaa hyvin vaihtelevasti. Britannia on laatimassa omia kestävän rahoituksen kriteereitään, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa EU-luokittelun merkitys voi jäädä vähäiseksi.
”Yksityiselle rahoittajalle taksonomia on yksi lisätieto, muttei välttämättä lainkaan dominoiva. Se ei poista velvollisuutta analysoida asioita itse.”
Murto sanoo olevansa huolissaan siitä, että asiaa koskevat isot päätökset ovat luonteeltaan niin poliittisia, mikä näkyy etenkin ydinvoiman ja maakaasun kohdalla.
”Tuskin maailmasta raha loppuu. Mutta tämä on isosti myös mainekysymys.”
Taksonomian merkitys korostuu isoissa energiaratkaisuissa kuten juuri ydinvoimainvestoinneissa. Murron mukaan tämä johtuu siitä, että yhteiskunnallisesti merkittävinä pidetyissä hankkeissa julkisten ja puolijulkisten rahoittajien, esimerkiksi Euroopan investointipankin, rooli on suuri.
”Näille instituutioille on annettu kapasiteettia lainoittaa niin paljon, että ne ovat syöneet pankkien osuutta. On todennäköistä, että tällaiset julkiset tai puolijulkiset rahoittajat tulevat seuraamaan taksonomiaa keskimääräistä tiukemmin.”
Fortumille taksonomiassa on kyse muustakin kuin rahoituksen hinnasta ja saatavuudesta.
”Tuskin maailmasta raha loppuu. Mutta tämä on isosti myös mainekysymys”, Paavola sanoo.
Uusi sääntely velvoittaa myös Fortumia raportoimaan, minkä verran sillä on taksonomian mukaista liiketoimintaa. Jos EU päättäisi jättää ydinvoiman taksonomian ulkopuolelle, se vaikuttaisi paitsi rahoitukseen, myös yrityksen imagoon.
Vihreän luokittelun taustalla on tavoite, että raportoinnin tuoma läpinäkyvyys lisäisi myös rahoittajien painetta ohjata rahoitusta taksonomian mukaiseen toimintaan.
Raportointivelvollisuus koskee alkuun vain isoimpia yrityksiä, mutta käytännössä se valuu epäsuorasti myös muihin yrityksiin. Jotta pääomasijoittaja tai pankki voi täyttää tiedonantovelvoitteensa, se joutuu pyytämään tietoja niiltä yrityksiltä, joille se tarjoaa rahoitusta. Suuret yritykset voivat vaatia pienemmiltä raportointia rahoitus- tai alihankintasopimuksen ehtona.
Viime kädessä vihreän luokittelun merkitys riippuu siitä, millaiseen jatkosääntelyyn se johtaa.
”Keskipitkällä aikavälillä varsinkin yrityssektori olettaa, että tätä sääntelyä tulee lisää”, Murto sanoo.