Brexit-lisää hintoihin

S-ryhmä valmistautuu korvaamaan kaupoissaan kymmeniä brittituotteita muilla eurooppalaisilla vaihtoehdoilla.

talous
Teksti
Vappu Kaarenoja
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yrityksissä valmistaudutaan siihen, että Britannian ja Euroopan unionin välille ei synny vapaakauppasopimusta ennen vuodenvaihdetta.

S-ryhmän tuoteryhmäjohtamisesta vastaava johtaja Jari Simolin sanoo, että varautuminen sujuu lähes rutiinilla.

”Teemme tämän jo neljättä kertaa. Harjoitus on tuttu vuosien varrelta, kun koko ajan on pitänyt tapahtua.”

Viimeksi kauppa uhkasi hankaloitua helmikuussa 2020, kun Britannia lakkasi olemasta unionin jäsen. Britannia ja EU saivat kuitenkin neuvoteltua sopimuksen siirtymäajasta: osapuolten välinen suhde säilyisi ennallaan 1. tammikuuta 2021 saakka.

Siitä, millainen kauppasuhde on tammikuusta alkaen, on neuvoteltu lähes vuosi. Neuvottelut olivat vähällä kariutua, mutta joulukuun puolivälissä osapuolet ilmoittivat yrittävänsä vielä löytää sovun.

Yksi isoimmista kiistoista on liittynyt sääntelyn yhtenäisyyteen. EU ei halua antaa sisämarkkinaoikeuksia tuotteille, jotka eivät vastaa esimerkiksi unionin ympäristölainsäädäntöä. Britannia sen sijaan haluaisi vapautua unionin säädöksistä.

Jos sopimus syntyisi ennen vuodenvaihdetta, sitä tuskin ehdittäisiin hyväksyä jäsenmaiden parlamenteissa. EU-maiden päämiesten muodostaman neuvoston hyväksynnällä siitä voitaisiin kuitenkin soveltaa niitä osia, jotka kuuluvat EU:n toimivallan piiriin, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EU- ja kauppapolitiikasta vastaava johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

 

S-ryhmässä on varastoitu brittituotteita useiden kuukausien tarpeiksi. Nyt niitä on vielä voinut hankkia helposti, EU:n sisämarkkinatuotteina, ilman tullimaksuja ja paperityötä.

S-kauppojen valikoimissa on noin sata brittiläistä alkuperää olevaa tuotetta. Ne on kaikki käyty läpi ja mietitty, mitkä kannattaisi korvata muualta Euroopasta tulevilla vaihtoehdoilla. Simolin arvioi, että joitakin kymmeniä korvataan, koska tuonti Britanniasta uhkaa hidastua ja kallistua.

Hän sanoo, että brittiläisten kauppakumppanien tunnelmat ovat ”epätoivoiset”.

”Jos minulle päin heidän tuotteensa hinta nousee tullin verran… Kyllä he ovat osittain aika epätoivoisia, kun toteavat, että heidän kilpailukykyään katoaa.”

Ilman kattavaa vapaakauppasopimusta arviolta 90 prosenttia Britannian viennistä unionin alueelle joutuu tullien kohteeksi. Tullimaksujen suuruus puolestaan määräytyy Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen mukaan.

”Otan hypoteettiseksi esimerkiksi keksit.”

Keksejä koskee yhdeksän prosentin tulli, jonka maksaa maahantuoja, kuten S-ryhmä. Se joutuu tinkimään katteistaan tai nostamaan keksien hintaa.

”Jos tuotteen hinta nousee merkittävästi, kuluttajan hintajousto tulee vastaan. Että onko tämä niin ainutlaatuinen keksi, että olen valmis maksamaan siitä.”

Kun kauppaa käydään WTO:n säännöillä, kumpikin osapuoli voi halutessaan periä toiselta madallettuja tullimaksuja. Alennettuja maksuja on kuitenkin sovellettava kaikkiin kauppakumppaneihin; ilman vapaakauppasopimusta ei voi suosia vain yhtä osapuolta.

 

Kauppaketjussa varaudutaan siihen, että tuotteiden matka tehtaalta kaupan hyllylle hidastuu alkuvaiheessa noin viikon, alun sekavuuden jälkeen ehkä muutaman päivän nykyisestä vauhdista.

”Jos ajatellaan tuoretuotetta, kuten juustoa, jossa on kuukauden päiväys, ja siitä viedään viikko, sillä on aika iso merkitys”, Simolin sanoo.

Erityisen huolissaan ovat brittiläiset autonvalmistajat. Sikäläinen autoalan etujärjestö on arvioinut, että jokainen ylimääräinen minuutti odottelua maan rajoilla maksaa teollisuudelle yli 50 000 euroa. WTO:n säännöillä autokauppaa koskisivat lisäksi kymmenen prosentin tullit.

Kauppasopimuksen syntyminen tammikuuksi olisi ennätysnopeaa. Esimerkiksi Kanadan kanssa EU neuvotteli seitsemän vuotta.