Biopolttoaineet: Autosi kulkee kohta kompostilla

autot
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

St1 ja UPM valmistavat biopolttoaineita jätteistä. Riittääkö se puhtaaseen omatuntoon?

Biopolttoaineet

Kotimaisen bioenergiayrityksen St1 Biofuelsin toimitusjohtaja Mika Aho sanoo, että kaatopaikalle ei tarvitsisi tänä päivänä viedä mitään. Siitä mitä ei pystytä kierrättämään, saadaan energia talteen.

“Ensin pitäisi pyrkiä vähentämään jätteen määrää ja kierrättää mahdollisimman tehokkaasti, ja vasta sitten tulee energiahyötykäyttö. Ihan viimeinen paikka on se kaatopaikka.”

St1 on aikeissa rakentaa ensi vuoden aikana pilottilaitoksen, joka hyödyntää lajiteltua sekajätettä. Sen seassa oleva kuitupitoinen jäte, kuten pahvi- ja kartonkipakkaukset, voidaan muuttaa biopolttoaineeksi.

“Haasteena on, että esikäsittelyyn tarvittavat entsyymit eivät ole vielä niin tehokkaita, että polttoaineen valmistus olisi taloudellisesti kannattavaa suurilla volyymeillä. Kehitykseen satsataan kuitenkin maailmalla suuria summia rahaa, koska kysyntä on valtavaa”, Aho toteaa.

Biojätettä tankkiin

St1 aloittaa Hämeenlinnan seudulla polttoaineen valmistamisen myös kotitalouksien biojätteestä. Tuotantolaitoksen on tarkoitus valmistua ensi vuoden aikana. Tavoitteena on rakentaa vastaavia laitoksia Suomeen 10-15.

Hankkeessa on mukana Kiertokapula Oy, joka kerää Hämeenlinnan seudulla biojätteen kotitalouksilta. Biojätteestä tuotetaan etanolia, joka on maailman tutkituin ja käytetyin biopolttoaine.

Elintarviketeollisuuden biojätteistä St1 aloitti polttoaineen valmistamisen jo vuonna 2007. St1:n menetelmällä biojätteestä valmistettu bioetanoli ei puolueettoman tutkimuksenkaan mukaan lisää ilmaston hiilidioksidia juuri lainkaan. Päästöt on huomioitu jo tuotantoprosessissa, eikä polttoainetta tai sen valmistamiseen käytettävää raaka-ainetta rahdata maapallon toiselta puolelta.

Kuitenkaan edes elintarviketeollisuuden ja kotitalouksien biojätevirrat yhteensä eivät riitä täyttämään biopolttoaineiden kotimaista kysyntää tulevaisuudessa.

Porkkanoita autokauppaan

St1 aloitti keväällä korkeaseosetanolin myynnin muutamalla tankkausasemallaan. Tässä polttoaineessa etanolia on 85 prosenttia, kun tavallinen bensiini sisältää bioetanolia toistaiseksi vain viisi prosenttia.

Biojätteestä valmistetun korkeaseosetanolin etu tavalliseen bensiiniin verrattuna on, että sen käyttäminen tuottaa ilmastoon 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidia. Vähäisiin päästöihin vaikuttaa myös, että raaka-ainetta ei kuljeteta pitkiä matkoja ja tuotantoprosessiin kuluva energia saadaan uusiutuvista lähteistä.

Etanolin ongelma kuitenkin on, että korkeina pitoisuuksina se hapertaa tavallisen bensiinille suunnitellun auton polttoainetankin tiivisteitä. Siksi korkeaseosetanolia tankkiinsa haluavan täytyy ostaa sitä kestävä auto.

Käytännössä näiden flexifuel-autoiksi kutsuttujen menopelien ero tavallisiin bensiiniautoihin on lähinnä vain tiivistemateriaaleissa. Suomessa on liikenteessä flexifuel-autoja Ahon arvion mukaan vain muutama sata, mutta Ruotsissa niiden myynti on noussut 2000-luvun aikana muutamasta sadasta useisiin kymmeniin tuhansiin vuosittain.

“Hintaero flexifuel-version ja tavallisen bensiiniauton välillä on vain muutama sata euroa. Asiakas useimmiten kuitenkin valitsee vanhan ja tutun vaihtoehdon, jollei uudelle ole laitettu selkeää porkkanaa”, Aho toteaa.

Ruotsissa flexifuel-autojen menestys perustuukin nimenomaan valtion myöntämiin porkkanoihin. Flexifuel-autot ovat pärjänneet siellä ympäristöystävällisistä autoista parhaiten.

Jätteiden polttamisessa ei ole järkeä

EU on määrännyt, että biopolttoaineiden osuutta liikenteen energiankulutuksesta on nostettava vähintään kymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Bensiinin kulutuksen osalta se tarkoittaa Suomen maanteillä noin 300 miljoonaa litraa biopolttoainetta vuodessa.

St1 on arvioinut, että elintarviketeollisuuden biojätteistä ja sivuvirroista etanolia on mahdollista saada noin 20 miljoonaa litraa vuodessa. Kotitalouskompostista taas polttoainetta olisi mahdollista saada vuodessa 10-20 miljoona litraa.

Koska kysyntä jätteestä tuotetulle biopolttoaineelle olisi paljon suurempi, olisi tärkeää saada hyödynnettyä myös muita jätevirtoja. Mika Ahon mielestä Suomessa suunniteltavat jätteiden massapolttohankkeet ovat täysin järjettömiä, koska sekajätteen hyödyntämiseen olisi olemassa jo teknologiset ratkaisut valmiina.

“Massapoltto on jätteen hävittämistä eikä sen sisältämän energian hyötykäyttöä. Kymmenesosalla massapolttolaitoksen vaatiman investoinnin hinnasta saataisiin jätteenlajittelulinjasto.”

UPM hyödyntää metsä- ja paperiteollisuuden jätteitä

Metsäyhtiö UPM on julistanut lähivuosien tavoitteekseen tulla merkittäväksi uusiutuvien ja korkealaatuisten biopolttoaineiden valmistajaksi. UPM on keskittynyt jalostamaan nimenomaan kuitupitoisia jätteitä, joita syntyy metsä- ja paperiteollisuuden sivuvirtoina.

Vuoden 2008 alussa UPM ilmoitti kehittävänsä yhteistyössä Lassila & Tikanojan kanssa bioetanolin valmistusta kaupan ja teollisuuden jätteistä. Etanolia tuotettaisiin jätteistä saatavasta kuitupitoisesta materiaalista, kuten puusta, pahvista ja paperista.

“Hanke on edennyt pilotointivaiheeseen, jossa Espoon Otaniemeen rakennetaan jatkuvatoiminen pilotointilaitos”, kertoo UPM:n biopolttoaineista vastaava johtaja Petri Kukkonen.

Muita UPM:n biopolttoainehankkeita ovat Metson kanssa yhteistyössä Tampereelle rakennettu bioöljylaitos sekä biodieselin valmistaminen kaasuttamalla biomassasta.

Bioöljyä Tampereen laitoksella valmistetaan hakkuujätteistä ja sahanpurusta. Bioöljyä käytetään toistaiseksi lähinnä lämmitykseen, mutta sen jatkojalostusmahdollisuuksia liikenteen polttoaineeksi tutkitaan maailmalla.

Biodieseliä UPM alkaa puolestaan valmistaa kaasutusmenetelmällä mahdollisesti Kymin tai Rauman paperitehtaalla. Laitos tuottaisi enimmillään 300 tuhatta tonnia biodieseliä vuodessa.

Kukkonen toteaa, että menetelmillä valmistettavat biopolttoaineet olisivat valmiita markkinoille aikaisintaan noin vuonna 2012 tai 2013, riippuen pilotointien tuloksista.

Teksti ja kuva Liisa Leeve