Autoteollisuus taistelee henkitoreissaan
Paniikki autoteollisuudessa horjuttaa kansantalouksia eri puolilla maailmaa. Barack Obaman Euroopan-kiertueella puhuttiin myös autoista.
Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana. Grafiikka Katja Saarela, Kuva Jon Super / AP / Lehtikuva.
Autoteollisuudessa on otettu käyttöön rajut keinot.
Yhdysvalloissa presidentti Barack Obama joukkoineen iski ennennäkemättömällä tavalla teollisuussektorin ytimeen painostamalla maailman toiseksi suurimman autonvalmistajan General Motorsin toimitusjohtajan Rick Wagonerin eroamaan.
Yhtiölle annettiin 60 päivän ajaksi pääomaa laskujen selvittämiseen sekä tehokkaamman rakenneuudistuksen tekemiseen.
Detroitin toisen jättiläisen Chryslerin asema on vielä uhatumpi. Sitä patistetaan lyömään hynttyyt yhteen italialaisen Fiatin kanssa. Mikäli liitto syntyy 30 päivässä, hallitus lupailee noin 4,5 miljardin euron huomenlahjaa. Muussa tapauksessa Chrysler horjuu konkurssikuilun partaalla.
Tällä hetkellä yhtään Fiatin suunnittelemaa autoa ei pystyttäisi teknisesti valmistamaan Chryslerin tehtailla Amerikassa.
Hallitus on nyt ottanut presidentti Obaman johdolla poikkeuksellisen tiukan asenteen yksityisten yritysten toimintaan.
Obaman jyrkän mielipiteen ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä. Hän kiinnitti huomiota autojättien surkeaan jamaan jo vaalikampanjansa aikana.
Nyt hän teki selväksi, että veronmaksajien rahoja ei autojen valmistukseen enää tuhlata, ellei teollisuus ole valmis perustavanlaatuisiin muutoksiin. Uhrauksia vaaditaan johtajilta, työntekijöiltä, osakkeenomistajilta, luotottajilta, alihankkijoilta ja autokauppiailta.
GM:n tuoreen toimitusjohtajan Fritz Hendersonin mukaan konkurssi ei ole poissuljettu vaihtoehto.
Tähän mennessä Chrysler ja General Motors ovat saaneet jo runsaat 13 miljardia euroa maan hallitukselta.
Detroitin kolmas autojätti Ford on systemaattisesti kieltäytynyt ottamasta vastaan liittovaltion apua. Bill Fordin mukaan avusta pidättäytyminen antaa 106-vuotiaalle yhtiölle vapaammat kädet toimia.
Rahaa palaa
Tilanne on yhtä tulenarka Euroopassa. Epärealistisiin kasvunäkymiin suunnitelmansa perustaneet valmistajat tarpovat syvällä suossa.
Viime viikolla maanosan toiseksi suurin autonvalmistaja PSA Peugeot-Citroën heitti pihalle pääjohtajansa Christian Streiffin. Yhtymä teki viime vuonna 343 miljoonan euron tappiot.
Aikaisemmin Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy myönsi Renaultille ja PSA:lle kummallekin kolmen miljardin euron lainat saatuaan lupaukset siitä, että ne eivät irtisano ranskalaisia työntekijöitä tai sulje paikallisia tehtaita. Streiff tunnettiin nimenomaan raakana saneeraajana.
Päätös tulkittiin protektionismiksi ja se käynnisti kiivaat neuvottelut Euroopan komission puheenjohtajan José Manuel Barroson ja Ranskan pääministeri François Fillonin välillä. Komissio on ilmoittanut tutkivansa, onko lainapäätös EU:n kilpailulakien mukainen.
Syyskuussa Saksassa pidettäviin parlamenttivaaleihin valmistautuva liittokansleri Angela Merkel elää niinikään paineiden alla. Olemassaolostaan taisteleva Opel kuuluu GM:lle, joka on pyytänyt tukea Saksan valtiolta. Aluksi tarvittaisiin 3,3 miljardia euroa.
Merkelin toimia seurataan nyt tarkasti. Opelin juuret ulottuvat 1800-luvulle asti, ja siitä tuli sodanjälkeisen Saksan elpymisen symboli. Mahdollisen valtiontuen ei missään nimessä haluta valuvan amerikkalaisten laariin.
Presidentti Barack Obaman Euroopan-kiertue osuukin autoteollisuuden kannalta sopivaan aikaan. Alkajaisiksi Obama tapasi Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin, jonka hallinto pumppasi juuri lähes 800 miljoonaa euroa maan autoteollisuuteen.
Torstaisen G20-ryhmän kokouksen jälkeen Obama tapaa lauantaina sekä Nicolas Sarkozyn että Angela Merkelin.
Autovalmistajien ongelmat ovat varmasti esillä keskusteluissa.