Arvio: Näin lehtitilausten arvonlisävero vaikuttaa

arvonlisävero
Teksti
Kustaa Hulkko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
grafiikka

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suuremmassa koossa. Grafiikka Hannu Kyyriäinen.

Lehtitilausten yhdeksän prosentin arvonlisäveron eduskuntakäsittely on siirtynyt loppusuoralle. Valtiovarainvaliokunta käsittelee verojaostonsa mietintöä perjantaina 11. marraskuuta. Pian asia siirtyy suureen saliin.

Lehtiyritysten lobbaus arvonlisäveron kaatamiseksi jatkuu. Niiden etujärjestö Viestinnän keskusliitto (VKL) pitää sitkeästi yhteyttä eduskuntaryhmien puheenjohtajiin.

VKL vastustaa arvonlisäveroa taloudellisin ja viestintäpoliittisin perustein. Lehtien verottomuutta perustellaan yleensä sillä, että se edistää tiedon tarjontaa kansalaisille, kansallista kulttuuria ja kieltä sekä demokratiaa ja sananvapautta.

Myös Journalistiliitto ja alan muut ammattiliitot sekä kulttuuri- ja mielipidelehdet ovat samassa rintamassa VKL:n kanssa.

“Olemme jatkaneet viestin viemistä”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen.

Yksityisesti moni kansanedustaja voi myöntää arvonlisäveron ongelmat, ja äsken myös liikenne- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) otti etäisyyttä lakiesitykseen.

Lobbauksen onnistumismahdollisuudet näyttävät silti pieniltä. Suurten puolueiden puheenjohtajat sopivat verosta Säätytalon neuvotteluissa, eikä heitä jyrätä.

Jos arvonlisävero toteutuu, VKL:n “vähimmäisvaatimus” on sen lykkääminen heinäkuuhun 2012, jotta lehtitalot saisivat aikaa muuttaa tilausjärjestelmiään. VKL vaatii lisäksi, että vero säädettäisiin enintään kahden vuoden määräajaksi, ja että yhdeksän prosentin verokanta ulotettaisiin irtonumeroihin ja verkkolehtiin, joista kannetaan nyt 23 prosentin arvonlisävero.

VKL:n mukaan vero ajoittuu pahaan tilanteeseen: finanssikriisin takia lehtien ilmoitustuotot laskivat vuonna 2009 noin 20 prosenttia.

“Tästä kuopasta ei ole vieläkään noustu kokonaan. Tuleva hitaan kasvun aika merkitsee edelleen heikkeneviä mainostuottoja ja kannattavuuden laskua”, sanoo liiton puheenjohtaja, Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne.

Sitä paitsi ala mullistuu: digitaalisen median tarjonta kasvaa ja lukijat siirtyvät verkkoon.

“Suunniteltu arvonlisävero kiihdyttää murrosta.” Telanne arvioi, että levikit ja liikevaihdot laskevat useita prosentteja ja liikevoitot jopa kymmeniä prosentteja.

“Heikoimmin kannattaville lehdille käy huonosti”, hän sanoo.

“2500 työpaikkaa katoaa”

VKL arvioi, että arvonlisävero johtaa 2500-3000 työpaikan vähentymiseen alalta. Arvio perustuu alan liittojen selvityksiin. Työpaikkoja katoaa myös paperiteollisuudesta ja lehtien jakelusta.

Aikakauslehtien levikki kärsii todennäköisesti eniten. Vaikeassa asemassa ovat myös pienet paikallislehdet, jotka jo nyt kamppailevat kannattavuusrajalla.

VKL kritisoi myös tietopohjaa, jolle valtiovarainministeriön valmistelu perustui. Valtiovarainministeriö arvioi, että arvonlisävero tuottaisi 90 miljoonaa euroa. Laskelma aliarvioi Telanteen mukaan levikkien muutoksen.

Media-alan selvitysten mukaan tilausten arvonlisäveron ja pienenevän yritysveron tuotto nousisi yhteensä 13 miljoonaan euroon. Toisaalta 2 500 uutta työtöntä merkitsisi yhteiskunnalle 45 miljoonan markan nettokustannusta.

“Nettotappio veronmaksajille olisi 32 miljoonaa vuodessa.”

“Sanoisin, että hölmöläisten hommaa!”

Vero nostaisi VKL:n mukaan Suomen lehtien himoverottajien joukkoon koko Euroopassa. Nollaverokantaa soveltavat ainakin osittain Tanska, Norja, Belgia ja Britannia.

Menossa 15 yt-prosessia

Viime aikoina noin 15 lehtitaloa on aloittanut yt-neuvottelut työntekijöiden vähentämiseksi tuotannollisin perustein.

Journalistiliiton Nieminen arvioi, että neuvottelujen taustalla kummittelee arvonlisävero.

“Arvonlisäveron vaikutusta kuitataan vähentämällä työvoimakustannuksia. Potuttaa, että näitä toimia on alettu tehdä jo nyt, vaikka veroa ei ole edes päätetty.”

Vuosina 2008-2009 alalla käytiin 56 erillistä yt-prosessia. Niiden ja erilaisten pakettien kautta mediayrityksistä väheni useita satoja työpaikkoja.

“Toivottavasti niin hirveisiin lukuihin ei nyt tarvitse mennä.”

Nieminen muistuttaa, että media-alan viime vuosien sopeutumisen maksoivat irtisanotut työntekijät. Kuitenkin kriisistä huolimatta lehtibisnes on ollut monelle yritykselle yhtä kuin “lupa painaa rahaa”.

“On aika myös omistajien sopeutua siihen, että ala ei tuotakaan enää aivan yhtä paljon kuin ennen.”

“Painettu sana ei häviä. Vahvojen mediayritysten pitäisi malttaa mielensä ja alkaa kilpailla sisällöllä, jota ei synny ilman tekijöitä.”

Telanne torjuu arvostelun, jonka mukaan yritykset olisivat aloittaneet yt-prosesseja heikon perustein tai suorastaan käyttäneet arvonlisäveroa verukkeena irtisanomisille.

“Yksikään yritys ei käynnistä yt-neuvotteluja huvin vuoksi. Takana on aina todellinen tarve.”

Hän korostaa, että arvonlisävero on alalle suuri uhka.

“On luonnollista, että lehtialan yritykset joutuvat varautumaan heikentyviin näkymiin karsimalla kustannuksiaan ja varmistamalla elinkelpoisuutensa. Riippumattoman journalismin edellytyksenä on kannattava liiketoiminta.”