Analyysi: Uusi Veikkaus-rahojen jakotapa haastaa monopolin oikeutuksen: lakeja muutettava merkittävästi, EU:lta saatava hyväksyntä

Poliitikot haluavat "turvata" edunsaajien rahoituksen. Samaan aikaan pyritään katkaisemaan kytkökset edunsaajien ja Veikkaus-rahojen välillä.

Marin I
Teksti
Mikko Niemelä

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Valtioneuvosto tiedotti 4. helmikuuta isosta rahapelipoliittisesta muutoksesta.

Veikkauksen rahapeleistä saatava noin miljardin euron tuotto tuloutetaan vuoden 2024 alusta suoraan valtion budjettiin, eikä miljardipottia enää ”korvamerkitä” sosiaalijärjestöille, tieteelle, urheilulle, kulttuurille ja hevosurheilulle.

Eduskunta saa jatkossa päättää, mihin Veikkauksen peleistä saadut rahat käytetään. Käytännössä Veikkaus-rahat ovat samalla viivalla kuin kaikki muutkin valtion rahat ja niiden kohdentamisesta päätetään poliittisesti.

Uuden mallin valmistelivat hallituspuolueiden valtiosihteerit yhdessä eduskuntapuolueiden kanssa – parlamentaarisesti. Kerrottiin, että sopu oli saatu aikaiseksi yhteistyössä. Hämmentävästi kuitenkin viestitettiin, että uuden rahoitusmallin tavoitteena on ”turvata” rahapelien tuotolla toimineille edunsaajille vakaa ja riittävä rahoitus.

Nyt siis edunsaajien kytkökset Veikkaus-rahoihin aiotaan katkaista, mutta samalla ”turvataan” puolueiden tekemällä ”herrasmiessopimuksella” se, että Veikkaus-rahojen määrää vastaava summa ohjautuu jatkossakin yleishyödyllisiin tarkoituksiin – aivan kuten ennenkin.

 

Ennen kuin poliitikot pääsevät vuodesta 2024 alkaen päättämään Veikkaus-rahoista ja edunsaajien rahoituksen määrästä, täytyy Marinin hallituksen tehdä merkittäviä lakiuudistuksia muun muassa arpajaislakiin.

Samalla lainkirjoittajien pitää tarkastella valtionavustuslakia ja etenkin EU-lainsäädäntöä. Kiire on melkoinen, sillä lakiesityksen pitäisi olla eduskunnassa jo syksyllä 2022.

Lakimuutosten tarpeellisuus käy ilmi valtioneuvoston julkaisemasta työryhmämuistiosta, jossa lueteltiin uuden rahoitusmallin vaikutuksia lainsäädäntöön.

Työryhmän muistiossa otetaan esille, että arpajaislakiin sisältyy esimerkiksi valtionavustuslain säännöksistä poikkeavia erityissäännöksiä. Ongelmalliseksi asian tekee se, ettei poikkeuksia voida sisällyttää valtionavustuslakiin, eikä jättää arpajaislakiin, koska yhteys rahapelituoton ja valtionavustusten välillä on tarkoitus uudessa rahoitusmallissa katkaista.

”Uusi rahoitusmalli edellyttää mittavaa lainsäädännön valmistelutyötä, minkä koko sisältöä ja laajuutta ei ole tämänhetkisten tietojen valossa mahdollista arvioida”, muistiossa todetaan.

Uutta rahoitusmallia pitää tarkastella kansallisen lainsäädännön lisäksi EU-kontekstissa. Suomen rahamonopolin keskeinen peruste EU-tulkinnassa on rahapelihaittojen ehkäisy, ei rahan jakaminen yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Herääkin kysymys, miten valtionavustuslaki, arpajaislaki ja tavoitteet yleishyödyllisestä toiminnan ”turvaamisesta” määritellään jatkossa lainsäädännössä, kun Veikkauksen tuotot tuloutetaan suoraan budjettiin.

Voi jopa käydä niin, ettei EU hyväksy Suomen suunnitelmia monopoliasetusten näkökulmasta. Tämä voisi myllätä koko rahapelijärjestelmän uudelleen.

Parlamentaarinen seurantaryhmä toteaakin muistiossa, että uusi rahoitusmalli pitää tehdä tavalla, mikä ei vaaranna monopolin perusteita. Rahoitusmallin EU-yhteensopivuuden arviointia pitää työryhmän mukaan jatkaa valmistelun yhteydessä, ja itse EU-notifikaatiolle täytyy varata aikaa neljä kuukautta.

 

Lakimuutokset ja poliittinen epävarmuus ovat iso kysymysmerkki kaikille Veikkaus-rahoista nauttiville edunsaajille.

Rahanjakouudistuksen taustalla vaikuttaa toki kaikkien eduskuntapuolueiden ”yhteinen sopu ja näkemys” rahapelituottojen suuntaamisesta yleishyödylliseen toimintaan. On kuitenkin selvää, että vuoden 2024 alusta alkaen vallassa olevien poliitikkojen harkinnassa on, mihin peleistä saatavia, suomalaisten häviämiä satoja miljoonia euroja käytetään.

Millaista politiikkaa ja arvovalintoja tulevat hallitukset tekevät? Kysymys askarruttaa edunsaajia ja moni taho onkin jo valmistautunut Veikkaus-tukien pienentymiseen. Myös peleistä saatavat tulot vähenevät jo nyt tiukentuneen arpajaislain myötä.

Lisämausteen rahapelipolitiikaan tuo se, että esimerkiksi kokoomus ja vihreät eivät vanno enää pelkästään monopolin nimeen, vaikka näennäistä tukea puolueet ovat tottuneet antamaan Veikkaukselle vuosikymmenten ajan.

Nyt moni poliitikko on vaatinut selvitystyötä monopolijärjestelmän ja lisenssimallin vaikutuksista pelihaittoihin ja verotuloihin – lisenssimalli on käytössä lähes kaikkialla muualla Euroopassa, joten vertailukohtaa löytyy useasta maasta.