Analyysi: Tukilakoilla ja saarroilla on nyt aiempaa tiukemmat rajat – työtaistelut voivat silti kiihtyä

Ammattiliitot ovat antaneet uusia lakkovaroituksia, kun tärkeissä vientiteollisuuden neuvotteluissa ratkaisu ei lähesty. Erityisesti kysymys palkankorotuksista on osoittautunut jälleen vaikeaksi.

Teollisuusliitto kertoi perjantaina uusista, kuusi päivää kestävistä työnseisauksista helmikuun alkupuolelle. Yrityskohtaiset lakot koskevat 63 yritystä teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa.

Jo aiemmin liitto on kertonut niin ikään kuuden päivän lakoista tammi-helmikuun taitteeseen. Lisäksi aloille on julistettu ylityö- ja vuoronvaihtokielto.

Syksyllä alkaneelle palkkakierrokselle kohdistuu tällä kertaa erityistä mielenkiintoa, sillä Petteri Orpon (kok) hallitus on toteuttanut kautensa ensimmäisellä puoliskolla useita muutoksia työelämän lainsäädäntöön.

Muun muassa paikallisen sopimisen uudistusta on pohdiskeltu monissa neuvottelupöydissä. Kevään julkisen sektorin neuvotteluita taas mutkistaa mahdollisesti uusi laki työriitojen sovittelusta, joka tuli voimaan vuoden vaihteessa.

Liittojen lakkosuunnitelmiin vaikuttaa myös viime vuonna hyväksytty uusi työrauhalainsäädäntö, joka puuttui paitsi poliittisten työtaisteluiden kestoon myös siihen, millaiset myötätunto- eli tukityötaistelut ovat nykyään sallittuja.

Uudistuksen myötä tukityötaistelut on asetettu suhteellisuusarvioinnin kohteeksi. Työrauhan vallitessa eli työehtosopimuksen ollessa voimassa liitot eivät saa järjestää sellaisia myötätuntotyötaisteluita, joilla on suhteettoman vahingollisia seurauksia ulkopuolisiin osapuoliin.

Käytännössä laki pyrkii varmistamaan, että myötätuntotyötaistelut kohdistuvat samoihin työnantajiin kuin varsinainen, tuettava työtaistelu.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kertoivat keskiviikkona uusista tukityötaisteluista.

Liitot julistivat kuun vaihteeseen kuusi päivää kestävän saarron. Saarron aikana liittojen jäsenet eivät lastaa tiettyjen yritysten tavaroita satamissa tai rautateillä. Kuljetusaloilla työntekijät voivat kieltäytyä kuljettamasta näiden yritysten lastia.

Yritykset ovat samoja, joissa Teollisuusliiton jäsenet ovat kyseisinä päivinä lakossa. Joukossa ovat esimerkiksi Outokumpu, SSAB, Valmet ja Wärtsilä. Saarto kohdistuu siis vaikutuksiltaan juuri pääriitaan, kuten uusi lakikin edellyttää. Näin arvioidaan myös työnantajaleirissä.

Myös Rakennusliitto, Sähköliitto ja Palvelualojen ammattiliitto Pam ovat kertoneet, että ne osallistuvat Teollisuusliiton ilmoittamiin lakkoihin ainakin osassa kohteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myös näiden liittojen jäsenet osallistuvat lakkoihin samoilla työpaikoilla kuin Teollisuusliitonkin jäsenet.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n muut jäsenliitot tukevat Teollisuusliittoa, sillä niillä on yhteinen tavoite.

SAK:laiset liitot havittelevat yhdessä kymmenen prosentin palkankorotuspottia kahden vuoden sopimuskaudelle. Erityisesti työnantajajärjestöt korostavat vientiteollisuuden merkitystä. Ne odottavat, että teknologiateollisuuden neuvotteluissa syntyy kierroksen ”päänavaus” ja myöhemmin muiden alojen sitä noudatellessa ”yleinen linja”, jota ei tulisi ylittää. Siksi Teollisuusliiton vientialoille sopimat korotukset vaikuttavat myös muiden liittojen myöhempiin neuvotteluihin.

Työnantajapuolella tulkitaan, että yhteiset työtaistelutoimet ovat myös liittojen tapa sitouttaa toisiaan. Kun työtaistelurintama on yhteinen, myös saavutettu lopputulos koetaan yhteiseksi. Etelärannassa tämän toivotaan hillitsevän mahdollisia irtiottoja myöhemmin kierroksen aikana.

Irtiotto nähtiin vuonna 2023. Tuolloin Teollisuusliitto pääsi työnantajien kanssa sopimukseen tammikuun lopulla, mutta Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT yritti ylittää yleisen linjan seisottamalla satamia kaksi viikkoa myöhemmin helmikuussa. Tavoitteeseensa liitto ei päässyt.

Lakkoilmoituksia odotetaan lisää lähiviikkoina. Tammikuun lopussa edelliset sopimukset umpeutuvat eli työrauha päättyy myös muun muassa kaupan alalla ja autoalalla.

Laajemmat lakot eivät vielä välttämättä tarkoita, että sopu syntyisi välittömästi. Taustalla on muutamia tekijöitä.

Yhtäältä ammattiliitoilla on neuvotteluissa merkittävä näyttämisen paikka. Viime vuonna nähdyt laajat poliittiset lakot eivät johtaneet niiden kannalta toivottuun lopputulokseen. Palkankorotustavoite tälle kierrokselle on paitsi asetettu korkealle myös poikkeuksellisesti julkistettu. Riidasta pitäisi selvitä voittajana, kasvojaan menettämättä.

Liitoissa on myös sisäisiä paineita. Teollisuusliitto on onnistunut solmimaan sahoille 7–9 prosentin yrityskohtaisia ratkaisuja. Sopimukset lopulta hyväksyville liittopäättäjille voisi olla vaikeaa kuitata isoille aloille merkittävästi pienempi ratkaisu.

Toisaalta työnantajajärjestöjen valmius sietää lakkoja on kasvanut. ”Sopimuksia ei enää haluta tehdä hinnalla millä hyvänsä”, kuvailee yksi työnantajajohtaja Suomen Kuvalehdelle. Aiemman pomopolven edustajat priorisoivat lakkojen lopettamista ja olivat siksi valmiimpia tekemään myös kalliimpia sopimuksia.

Tällaista asennetta Etelärannassa on koko ajan vähemmän.