Emeritusprofessori Seppo Koskinen: Uusi laki työriitojen sovittelusta ei välttämättä muuta mitään
Koskinen huomauttaa, että eduskunnan mietinnöt velvoittavat sovittelijaa huomioimaan myös tasa-arvoon liittyviä näkökohtia.
3
MIN
Uusi työriitojen sovittelua koskeva lainsäädäntö ei sido valtakunnansovittelijaa niin kutsuttuun yleiseen linjaan, sanoo työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.
Eduskunta hyväksyi tiistaina hallituksen esityksen, josta on puhuttu julkisuudessa myös ”työmarkkinamallia”, ”palkkamallia” tai ”vientivetoista mallia” koskevana lakina. Se on yksi hallituksen keskeisistä työmarkkinauudistuksista.
Uuden lain mukaan työriitoja sovittelevan valtakunnansovittelijan olisi jatkossa ”kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta”. Joissakin lain perusteluissa tähdennetään, että käytännössä tällä viitataan niin kutsuttuun yleiseen linjaan. Siinä pysymistä sovittelijan olisi jatkossa vartioitava entistä tarkemmin.
Yleisen linjan katsotaan syntyvän työmarkkinaneuvotteluissa usein isoimpien vientialojen sopimuksissa sovittujen palkankorotusten pohjalta.
