Analyysi: Somejätti Metan uudet käytännöt kertovat laajemmasta muutoksesta internetissä

Facebookin, Instagramin ja Whatsappin taustalla oleva yhdysvaltalainen Meta ilmoitti tiistaina uudistavansa moderointikäytäntöjä omilla alustoillaan.

Metan perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg kertoi videollaan, että yhtiö höllentää sisältörajoituksia ”maahanmuuton ja sukupuolen” kaltaisten jakavien aiheiden ympärillä ja luopuu ulkopuolisten faktantarkistajien käytöstä. Aiemmasta linjauksesta rajoittaa poliittisia sisältöjä alustoilla luovutaan.

Moderointi siirretään Kaliforniasta Teksasiin, ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin luottomiehen Elon Muskin omistamasta X-viestipalvelusta tutut yhteisöhuomautukset tuodaan myös Metan palveluihin.

Zuckerbergin linjausta ja erityisesti sen ajoitusta on helppo tulkita kädenojennuksena Trumpin hallinnolle.

Republikaanien ja Metan välit ovat olleet jännitteiset, eikä somejätti halua jäädä paitsioon 20. tammikuuta alkavalla Trumpin presidenttikaudella. Samaan suuntaan vihjasi jo viime viikolla uutinen, jonka mukaan Metan yhteiskuntasuhdejohtajaksi tulee republikaanitaustainen Joel Kaplan. Hänen edeltäjänsä, brittiläinen liberaalidemokraatti Nick Clegg jätti tehtävän tammikuun alussa.

Päätösten kokonaisuus kertoo paitsi Metasta ja Yhdysvalloista myös laajemmin ajan hengen ja poliittisen ilmapiirin muuttumisesta. Somepalvelut ovat jälleen uuden aikakauden kynnyksellä.

Kohta 20 vuotta kestäneellä someaikakaudella alustojen ja palveluiden suhde käyttäjiinsä sekä ympäröivään yhteiskuntaan on ollut jatkuvassa muutoksessa.

Mitä enemmän yleisöä, käyttäjiä ja vaikutusvaltaa palvelut ovat saaneet, sitä enemmän niihin on kohdistunut myös vaateita. 2010-luvulla yleistyi ajatus, jossa jo suuriksi kasvaneita palveluja sekä niitä hallinnoivia yhtiöitä haluttiin vastuuttaa. Verrokkia haettiin mediataloista, joiden julkaisutoimintaa ohjaavat sekä erilaiset eettiset ohjeet mutta myös lainsäädäntö.

Keskustelussa ”alustojen vallasta” korostettiin, että sosiaalisen median palveluilla on perinteisen median tapaa vastuu pitää huolta faktoista ja ehkäistä valeuutisia sekä dis- ja misinformaatiota. Jonkinlaisen huippunsa tämä keskustelu saavutti vuonna 2016, kun Britannia päätti erota Euroopan unionista ja Donald Trump valittiin ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain presidentiksi. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin kampanjoissa runsaasti, ja tämän jälkeen alustayhtiöiden ote sisältöön kiristyi.

Kun sosiaalinen media on muuttunut, myös keskustelu alan ympärillä on ottanut toisenlaisen suunnan.

Tekstivetoiset Facebook ja entinen Twitter eli X eivät ole enää suinkaan kaikissa kohderyhmissä suosituimpia sosiaalisen median palveluita. Kiinalaisomisteinen Tiktok on noussut erityisesti nuorten suosimaksi palveluksi, josta seurataan uutisia ja hankitaan myös yhteiskunnallisia mielipiteitä.

Videoalustan kohdalla on puhuttu koukuttavasta, käyttäjänsä taianomaisen hyvin tuntevasta algoritmista sekä käyttäjätietojen valumisesta Kiinan hallinnolle. Yksinkertaistaen voisi todeta, että siinä missä 2010-luvulla sosiaalista mediaa haluttiin verrata lehtitaloihin, on 2020-luvulla verrokkia etsitty pikemminkin paheteollisuudesta.

Sosiaalinen media ei tässä keskustelussa olekaan kuin perinteinen media vaan kuin nikotiini, jonka koukuttavilta ominaisuuksilta erityisesti lapsia on suojeltava. Huomio on kiinnittynyt juuri Tiktokiin.

Samaan aikaan poliittinen ilmapiiri on muuttunut.

Turhan tiukoiksi koettujen moderointikäytänteiden ja alustayhtiöiden kritiikistä on tullut yhä tärkeämpi vaaliteema paitsi Yhdysvaltain republikaaneille myös monelle heistä ja Donald Trumpista mallia ottaville poliittisille liikkeille ympäri maailmaa. Mitä enemmän aikaa vuodesta 2016 on kulunut, sitä vaikeampaa alustoille on ollut perustella käytänteitään muuttuvassa poliittisessa todellisuudessa.

Ja kun perinteisestä mediasta verrokkia haetaan, on syytä huomata, että Yhdysvalloissa myös tiedotusvälineiden suhtautuminen Trumpiin on muuttunut. Hänen ensimmäinen presidenttikautensa kirvoitti The Washington Postin lanseeraamaan Democracy Dies in Darkness -sloganin (”Demokratia kuolee pimeydessä”). Samanlaisia vastaiskukampanjoita ei ole tällä kertaa nähty, vaan yhdysvaltalaiset mediatalot ovat pyrkineet pikemminkin normalisoimaan suhdettaan Trumpin tulevaan hallintoon.

The Washington Postin pilapiirtäjä Ann Telnaes kertoi viime viikolla eroavansa lehden palveluksesta, kun lehti oli poikkeuksellisesti hyllyttänyt hänen tekemänsä kuvan. Siinä Metan Zuckerberg, OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman, LA Timesin julkaisija Patrick Soon-Shiong, The Washington Postin ja Amazonin omistaja Jeff Bezos sekä Disney-yhtiötä edustava Mikki-hiiri kumarsivat rahasäkkeineen Trumpille.

Jännitteitä syntyy siitä, että Yhdysvallat kulkee nyt eri suuntaan kuin Euroopan unioni.

Zuckerberg lupasi tiistaina liittoutua Trumpin kanssa ”sensuuria ajavia maita vastaan”. Hän nosti esiin Euroopan ja mantereen kireämmän lainsäädännön.

Noin vuosi sitten kaikilla alustoilla voimaan tullut EU:n digipalvelusäädös velvoittaa some-jättejä muun muassa estämään laitonta ja haitallista toimintaa sekä torjumaan disinformaatiota. Brysselissä on vaadittu viime päivinä komissiota tutkimaan, rikkovatko Elon Musk ja X säädöstä Saksan vaaleihin liittyvällä suoralla lähetyksellä.

Musk on kertonut haastattelevansa X:n lähetyksessä Vaihtoehto Saksalle -puolueen puheenjohtajaa Alice Weidelia torstaina. Saksan liittopäivävaalit käydään helmikuussa. Komissiossa pohditaan, antaako tämä puolueelle epäreilun paljon näkyvyyttä alustalla kilpailijoihin verrattuna.

Euroedustaja Sebastian Tynkkynen (ps) kritisoi komission toimintaa tiistaina viestipalvelussa kutsumalla sitä ”EU-farssiksi”.

”Ei tämä mitään epäreilua peliä ole, tämä on sananvapauden toteutumista. Ikävä kyllä kyseessä ei kuitenkaan ole mikään yksittäistapaus tai poikkeus, jossa EU muodostaa uhan sananvapaudelle”, hän kirjoitti.

Digipalvelusäädös on edellisen komission ja parlamentin siunaama.

Kesän 2024 eurovaaleissa parlamentissa suosiotaan kasvattivat pikemminkin ne ryhmät, jotka ajattelevat some-palveluiden sääntelystä samalla tavalla kuin Musk ja nyt myös Zuckerberg. Tynkkynen on siitä esimerkki.

Onkin hyvä kysymys, mihin suuntaan EU-sääntely kehittyy Ursula von der Leyenin toisen komission kaudella. Samanlaista tukea alustojen suitsimiselle kun ei muuttuneessa tilanteessa enää välttämättä löydy.