Tukea hakemassa

Jokainen hallitus tekee poliittisia päätöksiä.

Näin pääministeri Petteri Orpo (kok) puolusti Garden Helsinki -hallihankkeen saamaa tukipäätöstä, kun eduskunta kokoontui harvinaisesti heinäkuussa. Keskustelun aikana Orpo vakuutti useaan otteeseen, ettei päätöksessä ollut mitään normaalista poikkeavaa.

”Hallituksen päätös ei ole ollut sidoksissa siihen, kuka tai ketkä työskentelevät hankkeessa. Vaikuttaminen ja vuoropuhelu kuuluvat poliittiseen päätöksentekoon”, hän sanoi.

Poikkeuksellinen istunto lähti liikkeelle paikallisjournalismista.

Vantaan Sanomat ja Helsingin Uutiset kirjoittivat kesäkuussa siitä, miksi juuri Garden Helsinki oli saanut valtiolta tukea, kun pääkaupunkiseudun kilpailevat hankkeet olivat jääneet ilman. Juhannuksen jälkeen asiaa alkoivat selvittää myös valtakunnalliset mediat.

Kävi ilmi, että hallituksen tukipäätöstä edelsi pitkäaikaisen kokoomusvaikuttajan Jan Vapaavuoren lobbaus.

Keväällä 2025 hallitus myönsi 35 miljoonan euron ehdollisen tuen halliprojektille, jossa Vapaavuori on mukana. Valtiovarainministeriöltä saamansa tyrmäyksen jälkeen hän oli kääntynyt Orpon esikunnan puoleen, jota lopulta kiitti tuen ”junailusta”.

Uudet tiedot pitkittivät kohua. Oppositiopuolueet vaativat eduskuntaa keskeyttämään istuntotaukonsa. Pääministeri ja puhemies suostuivat.

Keskustelusta tuli yhdeksäntuntinen ja siinä käytettiin yli 180 puheenvuoroa.

Puhe polveili: itse tukipäätöksen ohella siinä puhuttiin yleisesti suuren tapahtuma-areenan tarpeesta ja hallituksen leikkauksista. Pääministeripuolue kokoomus ja suurin oppositiopuolue Sdp piikittelivät toisiaan vaalituista.

Hallitus kuitenkin katkaisi keskustelun terävimmän kärjen ennalta. Päivää ennen keskustelua Orpo kertoi, että hallitus vetää tukensa pois Garden Helsingiltä.

Keskustelu ei silti ollut turha varsinkaan kokoomukselle. Orpolla oli kolme syytä suostua poikkeukselliseen täysistuntoon.

Keskeisin tavoite oli julkisen keskustelun saaminen hallintaan. Eduskunnan istuntotauko ehti kestää noin kuukauden päivät.

Sen aikana hallituksen ja opposition poliitikot keskustelivat Garden-tapauksesta julkisuudessa: haastatteluissa, tiedotteissa ja some-päivityksissä.

Täysistunto toi osapuolet yhteen. Kokoomuksen toiveessa se olisi julkisen keskustelun huipentuma, jonka jälkeen tapaukseen kohdistuva huomio lähtisi laskemaan.

Toiseksi kokoomus pyrki sitouttamaan hallituskumppaninsa tapaukseen.

Garden oli leimautunut pääministeripuolueen hankkeeksi: kokoomuslainen Vapaavuori oli lobannut kokoomuslaisen Orpon avustajia, jotka olivat tuoneet hankkeen kokoomuksen ehdotuksena hallituksen neuvotteluihin.

Perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit olivat tukeneet pääministeriä, mutta pysyneet mahdollisimman etäällä keskustelusta.

Tuki vahvistettiin toden teolla eduskunnassa. Orpo ja hänen hallituksensa saivat eduskunnan luottamuksen äänin 101–90. Hallituksen rivit eivät horjuneet. Poissa oli kahdeksan edustajaa: Sari Tanus (kd), Johannes Yrttiaho (vas) ja kuusi perussuomalaista.

Kolmanneksi Orpo varmisti samalla omiensa tuen. Kokoomuksen kannatus on ollut pitkään loivassa luisussa.

Juuri ennen kokoontumispäätöstä Helsingin Sanomat julkaisi tuoreimman puoluegallupinsa. Siinä kokoomuksen suosio valahti alle 17 prosentin, ensi kertaa yli viiteen vuoteen. Se on haaste puolueelle, kun vaalit lähestyvät.

Orpo tiesi, että luottamusäänestys hallihankkeesta olisi tullut joka tapauksessa, kun eduskunta palaa kesätauolta syyskuussa. Sitä ennen ilmestyy vielä useita uusia kannatusmittauksia. Mikäli kokoomuksen suosio jatkaisi niissä vajoamistaan, omien tuki Orpolle saattaisi alkaa pettää.

Puolue on kyllä tukenut pääministeriä julkisuudessa. Kohu on laitettu ennen kaikkea viestinnän ja Vapaavuoren piikkiin. Silti pääministerin kannatti hoitaa vääjäämätön äänestys alta pois mahdollisimman pian.

Oman sanansa Garden-rahoituksesta lausuu vielä oikeuskansleri.

Oikeuskansleri on virkamies, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen toimien lainmukaisuutta. Hän usein saa julkisten kohujen aikana kanteluita poliitikkojen toimista.

Orpo tuskin hätkähtää kanteluita. Kokeneena poliitikkona hän tietää, että oikeuskanslerin ratkaisut ovat yleensä poliitikoille vapauttavia. Esimerkiksi vuonna 2017 toinen laillisuusvalvoja, eduskunnan oikeusasiamies, antoi puhtaat paperit silloiselle pääministerille Juha Sipilälle (kesk).

Sipilän hallitus pääomitti kaivosyhtiö Terrafamea, jonka asiakkaisiin lukeutui myös hänen sukulaistensa omistama yhtiö. Oikeusasiamiehen mukaan asiakkuus ei ollut merkittävä, eikä sillä ollut yhteyttä pääomittamiseen.

Niin ikään kokemuksesta Orpo kuitenkin tietää, että laillisuusvalvojan päätöksiä odotetaan yleensä kuukausikaupalla. Poliitikot saavat synninpäästön vasta, kun kohut ovat laantuneet.

Todennäköisesti siksi Orpo on pyytänyt oikeuskansleri Janne Salmista kiirehtimään Garden-linjausta. Vapauttava päätös olisi pääministerille tärkeä linjaus.

On epäselvää, milloin kansleri antaa ratkaisunsa. Oikeuskanslerinvirastosta ei istuntopäivänä osattu arvioida aikataulua.

Ratkaisukaan ei aina puhdista mainehaittaa. Politiikan kohuissa ei nimittäin ole kyse vain lain kirjaimesta. Esimerkiksi Terrafame-tapaus aloitti laajemman keskustelun Sipilän mediasuhteesta, mikä rapautti silloisen pääministerin julkikuvaa.

Sipilän suosiota ei lopulta pelastanut edes hänen vaalikaudellaan nähty talouskasvu, jonka hallitus oli asettanut tavoitteekseen.

Nyt talouskasvusta toivoo itselleen pelastusta kokoomus. Pääministeri Orpo ja useat muut kokoomuksen kansanedustajat vetosivat eduskuntakeskustelun lomassa alkuvuoden talouskasvuun merkkinä hallituksen onnistumisesta.

Keskustelun aikana Orpo puolusti sekä tuen myöntämistä että sen perumista.

Ehdollisen tuen myöntämisellä lähes puolitoista vuotta sitten hallitus halusi tukea rakennusalaa sekä luoda pääkaupunkiseudulle uudet puitteet suurille urheilu- ja kulttuuritapahtumille.

Nyt pääministeri arvioi alkuperäisen tavoitteen epäonnistuneen. Tuen perumista hän perusteli sillä, että hallihanke on viivästynyt, sen rahoitus on epäselvä ja olemassa on myös kilpailevia projekteja.

Orpon mukaan hallitus olisi joka tapauksessa arvioinut vanhaa päätöstään uudelleen, mutta julkinen keskustelu ajoi kannan muuttumiseen jo keskellä kesää.

Garden Helsingin tuki tai Orpon hallituksen tuki eivät muuttuneet eduskunnassa. Eduskunnan omalle työlle voi kuitenkin olla merkitystä sillä, että puhemies Jussi Halla-aho (ps) muutti linjaansa.

Eduskunnan lyhyessä tiedotteessa Halla-aho perusteli koolle kutsumista sillä, että oppositioryhmät olivat pyytäneet sitä.

Kerta ei ole ensimmäinen tällä vaalikaudella. Kaikki oppositioryhmät esittivät vastaavan toiveen myös kesällä 2023.

Tuolloin Halla-aho vastasi pyyntöön kielteisesti. Yhtenä perusteluna oli se, että muodollisen pyynnön oli esittänyt pelkkä oppositio, eli eduskunnan vähemmistö. Lisäksi oppositiopoliitikot olivat esittäneet vaatimuksen julkisesti ennen virallista pyyntöä, mitä Halla-aho piti painostuksena.

Sama linja olisi voinut pitää edelleen, sillä Garden-keskustelussa olivat toistuneet samat piirteet.

Todellisuudessa kolme vuotta sitten eduskuntaa ei kutsuttu koolle siksi, että hallitus olisi voinut kaatua. Sitä horjuttivat valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) vanhat verkkokirjoitukset maahanmuutosta.

Kesällä 2023 niin sanotun rasismikohun aikana hallituspuolue Rkp ei ollut äänestänyt elinkeinoministeriksi valitun Vilhelm Junnilan (ps) luottamuksen puolesta. Uusi äänestys epäselvässä tilanteessa olisi ollut uhkapeliä, joka olisi voinut kaataa hallituksen.

Nyt tällaista uhkaa ei ollut. Muut hallituspuolueet, eli perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit, seisoivat Orpon takana.

Halla-ahon päätöstä edelsikin keskustelu Orpon kanssa. Käytännössä eduskunnan istuntotauon keskeyttäminen on siis edelleen enemmistöhallituksen tahdon varassa.

Muodollisesti eduskunnan linjan voi kuitenkin katsoa loiventuneen. Ennakkotapaus voi madaltaa kynnystä keskeyttää istuntotauko myös vastaisuudessa – tai ainakin vaatia sitä.

Asian varmasti muistaa perussuomalaiset, kun puolue on seuraavan kerran oppositiossa. Viime vaalikaudella se vaati eduskuntaa koolle kesällä 2020 EU:n elpymispaketin ja kesällä 2022 energiayhtiö Uniperin tilanteen takia.

Puolue jäi vaatimuksissaan yksin eikä niihin suostuttu.

Tällä kertaa puolue tosin itse vähätteli keskeytystä. Useat perussuomalaisten kansanedustajat nimittivät istuntotauon keskeytystä kesäteatteriksi ja toivoivat istunnolle nopeaa loppua.

Edellisen kerran eduskunnan kesätauko keskeytyi viisi vuotta sitten.

Elokuussa 2021 eduskunta hyväksyi sen, että Suomi lähetti sotilaita Kabuliin. Joukot osallistuvat Afganistanissa tehtyyn evakuointiin, kun ääriliike taliban palasi valtaan. Yhteensä Suomi evakuoi 330 ihmistä.

Kansainväliset tapahtumat ovat aiemminkin johtaneet eduskunnan kesätauon keskeytymiseen.

Kesällä 2016 eduskunta palasi puimaan Britannian kansanäänestyksen tulosta, kun enemmistö briteistä äänesti EU-eron puolesta. Heinäkuussa 2012 eduskunta puolestaan antoi siunauksen eurokriisiin liittyneeseen Espanjan tukipakettiin.

Sisäpolitiikka keskeytti kesätauon edellisen kerran 1960-luvulla. Silloin eduskunta käsitteli eri vuosina hallituskriisiä ja maataloustukia.

Myös eduskunnan joulutaukoja on keskeytetty. Viime vaalikaudella tammikuussa 2022 eduskunta kutsuttiin koolle kahdesti koronapandemiaan liittyvien lakiesitysten vuoksi.