Analyysi: Hallitus pääsi sopuun kohutuista sote-säästöistä, mutta iso työ on vielä edessä

Petteri Orpon (kok) hallitus pääsi torstaina sopuun julkisuuteen nousseista sote-säästöistä.

Keskiviikkona oppositiopuolueet olivat jättäneet yhteisen välikysymyksen, jossa ne paitsi vastustivat säästöjä yleisesti myös syyttivät ministereitä niiden pimittämisestä. Pääministeri Orpo kun oli luvannut kuukausi sitten eduskunnan kyselytunnilla, että säästöt tuodaan julkisuuteen ennen huhtikuisia kunta- ja aluevaaleja.

Hallitus pysyi lupaamassa aikataulussaan: ennakkoäänestys vaaleissa alkaa ensi viikon keskiviikkona.

Sote-säästöjen tausta on viime vuoden kehysriihessä.

Tuolloin hallitus päätti lähes kolmen miljardin euron säästöistä, joista noin puolet toteutettiin erilaisin menoleikkauksin ja puolet veronkorotuksin. Iso osa säästöistä päätettiin kohdistaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Joukossa oli esimerkiksi hoitotakuun ja erilaisten henkilöstömitoituksien höllentämistä.

Osa säästöistä jäi kuitenkin päätettäväksi myöhemmin. Tämä noin 170 miljoonan euron säästöpaketti sai hallitukselta lopullisen sinettinsä torstaina.

Hallitus arvioi, että nyt päätetyt säästöt vahvistaisivat julkista taloutta noin 166 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä. Huomionarvoista on, että säästöissä on mukana runsaasti epävarmuutta.

Hallituksen listassa on monia konkreettisia säästötoimia, mutta niiden vaikutus julkiseen talouteen on lopulta melko pieni.

Ministerit sopivat vähentävänsä esimerkiksi viisi miljoonaa euroa valtion rahoituksesta hyvinvointialueille siten, että säästö kohdistetaan ryhmärahoihin ja kokouspalkkioihin. Ryhmärahat ovat olleet erityisesti perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien hampaissa, ja niiden lakkauttamiselle löytyy merkittävästi tukea myös kevään vaalien ehdokkaiden joukosta.

Hieman suurempia säästöjä taas lasketaan saatavaksi esimerkiksi korvaamalla kotihoitoa erilaisin teknologisin ratkaisuin ja säästämällä vammaispalveluiden kustannuksista muuttamalla vammaispalvelulakia. Myös lastensuojeluyksiköiden velvoitteita höllennetään ja kuntouttava työtoiminta siirretään kuntien vastuulle, mikä säästää rahaa hyvinvointialueilla.

Näidenkin säästöjen vaikutus lasketaan kuitenkin kymmenissä miljoonissa euroissa.

Suurimmat säästöt hallitus laskee saavansa uudistamalla sosiaalihuoltolakia, jonka arvioidaan tuovan 50 miljoonan euron säästöt vuonna 2027 ja jopa sadan miljoonan euron säästöt vuodesta 2028 alkaen.

Koska lain uudistaminen on vielä kesken, saadaan väliaikaisia säästöjä ensi vuodelle tekemällä Kansaneläkelaitokselle kertaluontoinen 50 miljoonan euron vähennys aiempien vuosien käyttämättä jääneistä varoista. Tämän säästön vaikutus kestää kuitenkin vain vuoden. Sen jälkeen uudistetun sosiaalihuoltolain lasketaan siis tuottavan halutut, isohkot säästöt.

Sosiaalihuoltolaissa säädetään, millaisia sosiaalipalveluja hyvinvointialueen on järjestettävä. Suomen Kuvalehden hallituslähteiden mukaan valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat arvioineet, että lakia uudistamalla säästöjä saataisiin kyllä aikaan.

Toistaiseksi olemassa on vain alustavia hahmotelmia, ja valmistelu on vasta käynnistymässä. Iso säästötavoite tarkoittaa, että hallitus joutuu todennäköisesti taittamaan peistä sosiaalipalveluista jälleen viimeistään ensi vuonna: kun lakia ”uudistetaan”, se tarkoittaa käytännössä erilaisten velvoitteiden purkamista ja joustoja palveluihin.

Tällaiset kysymykset ovat usein poliittisesti vaikeita ja tulenarkoja, sillä ne vaikuttavat kansalaisten saamiin palveluihin hyvin konkreettisesti. Hallitus siis löytää vaikeat päätökset myöhemmin jälleen edestään.

Alkuperäiseen tavoitteeseensa nähden hallitus valitsi myös tehdä toisin.

Vuosi sitten sovittujen säästöjen oli alun perin määrä kohdistua paitsi sosiaalipalveluihin myös erikoissairaanhoitoon. Sellaisia säästöjä paketista ei kuitenkaan löytynyt, vaikka virkamiehet tiettävästi pitivät myös niitä esillä vaihtoehtona.

Jos sosiaalipalvelut ovatkin puolueille vaikea aihe, ovat esimerkiksi sairaalaverkkoon ja sairaaloiden työnjakoon liittyvät kysymykset usein vielä kinkkisempiä.

Niin kinkkisiä, että viime vuonna hallituksen rivitkin repesivät niistä äänestettäessä.

Oikaisu 27.3.2025 klo 18.58: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, yli 160 miljoonan euron säästöt toteutuvat vuoteen 2028 eivätkä vuoteen 2027 mennessä. Virheellinen vuosiluku kerrottiin hallituksen tiedotteessa.