Analyysi: Perussuomalaisten kannatus laskee vauhdilla, koska totuus on tullut ilmi – Se on Riikka Purran syy ja ansio

Perussuomalaisilta on ehkä jäänyt huomaamatta, että jokainen suomalainen on jossakin vaiheessa lapsi, opiskelija, työtön tai sairas.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Perussuomalaisten gallupsuosio jatkaa laskuaan. Ylen uusimman mittauksen mukaan perussuomalaisia kannattaisi 17,5 prosenttia äänestäjistä, jos vaalit pidettäisiin nyt. Vielä kesäkuussa kannatus oli 21 prosenttia.

Muutamassa kuukaudessa kannatuksesta on hävinnyt 3,5 prosenttiyksikköä. Syykin on selvä. Perussuomalaisten kannattajille on pikkuhiljaa alkanut valjeta, mitä kuuden miljardin euron leikkaukset ja rakenteelliset muutokset tarkoittavat ja kenelle.

Perussuomalaisten mielestä on aivan ok leikata kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ryhmiltä, kuten työttömiltä, opiskelijoilta ja sairailta.

Perussuomalaisten äänestäjissä on paljon duunaritaustaisia. Leikkaukset kohdistuvat heihin, heidän lapsiinsa ja vanhempiinsa.

Tätä ongelmaa ei ole kokoomuksen kannattajilla, sillä he ovat oman elämänsä sankareita, joita harva heikompiosainen äänestää.

Perussuomalaisten hyväksymillä poliittisilla päätöksillä esimerkiksi ansiosidonnaista ja asumistukea heikennetään sekä lääkkeiden verotusta kiristetään. Sosiaaliturvan leikkaukset eivät vaikuta hyvätuloisten elämään.

Jos perussuomalaisten johtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra olisi halunnut kääntää ”Suomen velkalaivan”, olisi hän vaatinut talkoisiin myös hyvätuloiset ja vauraan keskiluokan.

Nyt Purra ja kumppanit päättivät laskea muun muassa työn verotusta. Suurimmat hyötyjät ovat 14 000 euroa kuussa tienaavat työn sankarit, joita ovat pääasiassa johtajat ja lääkärit.

Veronalennuksen hyöty 14 000 euroa tienaavalle lääkärille on Veronmaksajien keskusliiton mukaan 2 116 euroa vuodessa. Summalla saa jauhelihaa yli 210 kiloa.

Vastaavasti pienipalkkaiselle, 1 600 euroa kuussa tienaavalle verokevennys tuo 150 euroa. Se tekee 15 kiloa jauhelihaa. Reilua?

Purra on syyttänyt systemaattisesti ”vaikeista päätöksistä” vihervasemmistoa, joka otti velkaa Sanna Marinin (sd) hallituskaudella 40 miljardia euroa. Tästä syystä Orpon-Purran hallitus ottaa myös itse yli 40 miljardia euroa velkaa.

Purran mielestä opposition kritiikki on jäänyt ”kevyeksi”, sillä vasemmisto ei ole esittänyt ainuttakaan ”oikeaa säästökeinoa”.

Purran mielestä ”oikeita säästökeinoja” ovat siis heikoilta leikkaaminen ja vastaavasti rikkaiden paapominen. Ei siis ole ihme, että moni perussuomalaisten kannattaja on alkanut pohtia ”yhteisen velkalaivan” mielekkyyttä. Eikös Suomi-paatin luotsaaminen kuulu koko kansakunnalle? Eikös me ollakaan samassa veneessä?

Orpon-Purran hallituksen talouspoliittiset päätökset perustuvat uskoon, että verotusta höllentämällä ja sosiaaliturvaa leikkaamalla Suomi saadaan nousuun.

Todellisuudessa verotuksen pienentäminen hyvätuloisille ei paranna kansantalouden tilaa juuri mitenkään. Mutta hyvätuloisen elintasoa se kyllä parantaa.

Kysymys kääntyykin siihen, mikä on se yhteiskunnallinen hinta joka heikompien kurmuuttamisesta seuraa? Kasvaako lapsiköyhyys? Heikentyykö työttömien ja sairaiden asema? Kasvavatko poliittisten päätösten seurauksena rikollisuus ja sosiaaliset ongelmat?

Leikkaukset kohdistuvat suoraan niihin ihmisiin, joiden rahat menevät asumiseen, energiaan, ruokaan ja vaatteisiin. Ylimääräistä ei jää, rahat kiertävät takaisin valtion ja yritysten kassoihin.

Hyvätuloinen, 14 000 euroa kuussa tienaava, kamppailee erilaisten ongelmien kanssa. Mihin rahat panisi, kun osakemarkkinoillakin on ikävän epävarmaa? Mihin lentäisi lomalla? Missä ei pala?

On myös vaikea ymmärtää sitä logiikkaa, että hyvätuloisen verotusta hölläämällä Suomeen syntyisi innovatiivisia yrityksiä, jotka tekevät koko kansantaloutta hyödyttävää ulkomaakauppaa.

Kun suomalaiset insinöörit keksivät Nokian kännykän, Suomi oli huomattavasti köyhempi maa kuin nyt. Niin sanottu köyhyys ei estänyt keksinnön syntymistä.

Hyvätuloiset voidaan osallistaa ”velkatalkoisiin” laajasti. Tätä perussuomalaiset eivät tunnu tajuavan.

Esimerkiksi kotitalousvähennykseen uppoaa veronmaksajien rahaa vuositasolla yli 400 miljoonaa euroa. On perusteltu kysymys, miksi hyväosaisen pariskunnan keittiöremontti pitää kustantaa kaikkien yhteisillä verorahoilla? Harva pienituloinen remontoi kämppäänsä, koska pienituloiset asuvat pääosin vuokralla.

Myöskään listaamattomien yhtiöiden huojennettuihin osinkoihin ei puututa. Poliittinen päätös sekin, mutta reiluuden nimissä myös työntekijälle pitäisi mahdollistaa samanlainen veroetu tai mahdollisuus tehdä ”verosuunnittelua”. Tai sitten verosuunnittelusta tehdään reilua poistamalla listaamattomien yhtiöiden erikoiskohtelu. Tämäkin muutos toisi ”velkalaivaan” satoja miljoonia euroja vuodessa.

Yleensä veronalennuksia puolustavat ne tahot, joiden mielestä vauras keskiluokka ja hyvätuloiset rahoittavat heikompien sosiaaliturvan. Veronalennukset oikeutetaan ahkeruusmentaliteetilla.

Juuri näin se on ja ilman valittua historiallista yhteiskuntamallia suomalaisten vaurastuminen ja luokkanousu eivät olisi olleet mahdollisia.

Purralta ja perussuomalaisilta on ehkä jäänyt huomaamatta, että jokainen suomalainen on jossakin vaiheessa lapsi, opiskelija, työtön tai sairas. He tarvitsevat yhteiskunnan rahallista tukea. Sitä tukea voivat antaa vain ne, joilla siihen on varaa.

On ymmärrettävää, että perussuomalaisten kannatus laskee. Purran totuus ei ole välttämättä kannattajien totuus.