223 miljardin euron talvi - velkakriisi jatkuu
On vähättelyä sanoa, että alkuvuodesta 2012 tulee ”jännittävä” koko euroalueelle. ”Piinaava” olisi parempi sana.
Mario Monti Roomassa 29. joulukuuta 2011. Montin hallitus on aloittanut 30 miljardin euron säästöohjelman saadakseen Italian talouden tasapainoon. Kuva Gabriel Bouys / AFP / Lehtikuva.
Euro- ja velkauutisten vuolas virta palaa ennalleen joulutauon jälkeen. Ekonomistiarvioiden mukaan vuoden ensimmäiset kuukaudet ovat kriittistä aikaa velkakriisin ja koko euroalueen kannalta. Media ja markkinat seuraavat silmä kovana eurovaltioiden joukkolainahuutokauppoja, EU-ministereiden talouskokouksia ja uutisia euromaiden julkisesta taloudesta.
Ongelma on se, että jo ennestään ylivelkaantuneet valtiot yrittävät saada vastahakoisilta sijoittajilta lisää velkaa. Euroalueen valtionlainojen houkuttelevuutta vielä vähentää se, että euro todennäköisesti heikkenee.
Tammi-huhtikuussa eurovaltioiden velkaa erääntyy Helsingin Sanomien (5.1.) keräämien tietojen mukaan maksettavaksi yhteensä yli 223 miljardia euroa. Italia, Espanja ja Kreikka maksavat korot ja kuoletukset velalla. Lisäksi niiden pitää ottaa myös uutta velkaa kattaakseen budjettivajeensa.
Markkinoilla ovat samaan aikaan myös AAA-valtiot kuten Suomi, joka samoin rahoittaa velalla julkisen sektorinsa alijäämää. Suomen kuuden miljardin euron kuoletus on tosin edessä vasta syksyllä.
Italia pysyy uutisissa
Italia-uutiset hallitsevat tänä vuonna median Eurooppa-raportointia. Syy on selvä: Italian pitää kuolettaa tänä vuonna yhteensä 153 miljardin euron velkapotti. Nyt Italian 10-vuotisten bondien korko on noin seitsemän prosenttia. Jos korko pysyy näin korkealla, Italian velkaantuminen ei ole kestävällä pohjalla.
Italia on Euroopan pahiten velkaantunut valtio ja samalla yksi euroalueen suurista kansantalouksista, joten sen kohtalo – toisin kuin esimerkiksi pienen Kreikan – heiluttaa koko rahaliittoa. Italian julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna komission ennusteen mukaan yli 120 prosenttia.
Uusi pääministeri Mario Monti on aloittanut reippaasti työnsä Italian talouspolitiikan uskottavuuden palauttamiseksi. 30 miljardin euron säästöohjelman jälkeen tammikuun lopulla on odotettavissa rakenneuudistusohjelma, joka sisältänee esimerkiksi irtisanomissuojan heikennyksiä.
Ekonomistit pitävät Italian työpaikkaturvaa liian vahvana siinä mielessä, että ei kannusta yrityksiä värväämään uusia työntekijöitä. Toisaalta Italiassa on raju nuorisotyöttömyys.
Vuoden ensimmäisellä kolmanneksella Italian kuoletukset nousevat 68,5 miljardiin euroon. Saksan vastaava summa on 60 ja Ranskan 34,5 miljardia euroa.
Espanja spekulaation kohteena
Ylivelkaantuneiden Kreikan ja Espanjan tammi-huhtikuussa erääntyvät summat ovat absoluuttisin luvuin selvästi pienempiä, mutta raskaita maiden kantokykyyn verrattuna. Espanjalta erääntyy tammi-huhtikuussa 14,7 ja Kreikalta 14,4 miljardin euron velka.
Markkinoilla spekuloidaan, että seuraava euromaa, joka joutuu EU:n ja IMF:n velkaluukulle, on Espanja. Maan hallitus on nämä veikkailut torjunut, mutta espanjalaisilla on kiistämättä suuri ongelma: julkistalouden rahoitusvaje on revähtänyt paljon ennustettua suuremmaksi ja maan kansantalous jäähtyy hälyttävästi.
Euroalueen velkakriisi on niin paha, että sijoittajat nyrpistelivät viime vuoden lopulla nenäänsä jopa Saksan valtion joukkolainoille. Sen sijaan raskaasti velkaantuneen Britannian valtion puntabondit taas kiinnostavat joukkolainasijoittajia, jotka etsivät vaihtoehtoja eurokohteille.
Eilen keskiviikkona Saksalla oli kuitenkin hyvä päivä. Liittovaltion 10-vuotisen laina kysyntä ylitti tarjonnan.
Ranskalla tänään kova testi
Tänään suosiotaan testasi Ranska, jonka AAA-luokitus on jo viikkoja ollut vaarassa. Markkinat ovat jo alkaneet hinnoitella Ranskan valtion joukkolainoja ikään kuin valtion luottokelpoisuuden lasku AA-luokkaan olisi jo toteutunut. Ranska on muutenkin alttiimpi tartunnalle kriisimaista kuin esimerkiksi Saksa.
Ranska yritti myydä vähintään seitsemän miljardin euron arvosta joukkolainoja, joiden juoksuajat vaihtelevat kymmenestä vuodesta 30 vuoteen.
Kysynnässä ei ollut mitään ongelmaa, lainoja meni kaupaksi noin kahdeksan miljardin euron arvosta. Korko kuitenkin nousi verrattuna aikaisempaan. Viime joulukuussa Ranskan 10-vuotisen lainan koroksi tuli 3,18 prosenttia, mutta nyt sijoittajat vaativat siitä jo 3,29 prosentin tuoton.
Jos Ranskan laina menikin kuin kuumille kiville, Italialla ja Espanjalla on taatusti suurempi menekkiongelma huutokaupoissaan, jotka ajoittuvat ensi viikkoon.
Kokousten päättymätön sarja
Vuodet 2010 ja 2011 olivat yhtä suurilla odotuksilla ladattujen EU-kokousten sarjaa. Samalla kysymyksessä oli pettymysten sarja, sillä läpimurto velkakriisin ratkaisemiseksi antaa vieläkin odottaa itseään.
Valta EU:ssa on entistä selvemmin Saksan ja Ranskan akselilla. Seuraavan kerran liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Nicolas Sarkozy tapaavat 9. tammikuuta Berliinissä. Esillä on todennäköisesti euroalueen maiden reittauksen mahdollinen lasku. Toinen pakollinen teema on joulukuun EU-huippukokouksessa sovitun talouspoliittisen liiton jatkokehittely.
Euroalueen valtiovarainministerit kokoontuvat ensimmäisen kerran 24. tammikuuta ja sen jälkeen vähintään kerran kuukaudessa. Asialistalla ovat pitkään auki olleet kysymykset EU:n pelastusrahastoista ERVV:stä ja EVM:stä ja niiden resurssien riittävyydestä. Myös jo päätettyjen tukitoimien kohdemaat Kreikka, Portugali ja Irlanti työllistävät ministereitä, samoin Italia ja Espanja.
Ensimmäinen kalenteriin merkitty huippukokous pidetään Brysselissä 1.-2. maaliskuuta ja seuraava juhannuksen jälkeen 28.-29. kesäkuuta. Huippukokouksia pidetään tietysti useamminkin, jos tarve vaatii.
Siis: jännitettävää riittää tänäkin vuonna.