Politiikan viikko -podcastia tekevät Robert Sundman, Milka Valtanen, Ilkka Hemmilä, Annu Marjanen ja Aurora Rämö.

Kuuntele Politiikan viikko -podcast

Puimme hallituksen viimeisen budjettiriihen ja puhumme datakeskuksista, jotka sähköistävät myös eduskuntaa.

Politiikan viikko
Teksti
Suomen Kuvalehti

Politiikan viikko -podcastissa SK:n politiikan toimitus pui viikon kuumimmat puheenaiheet. Studioisäntänä toimii politiikan toimittaja Robert Sundman. Mukana studiossa tällä kertaa myös politiikan toimittaja Ilkka Hemmilä ja toimittaja Milka Valtanen.

Löydät podcastin myös SK:n sovelluksesta, Spotifystä, Youtubesta ja Apple Podcasts -palvelusta.

Tällä viikolla Orpon hallitus sai valmiiksi viimeisen budjettiriihensä. Ennätysnopeiden neuvottelujen jälkeen toimittajille jaettiin tiedote, joka on printattuna kahdeksan sivun luettelo riihen päätöksistä.

”Hallituksen iso tarina on toki ollut talous. Eli hallitus on kertonut, miten tässä viimeisessäkin budjetissa se vie läpi lähes miljardin euron säästöt. Kyse ei kuitenkaan ollut varsinaisesti uusista päätöksistä, vaan nyt vain pannaan toimeen sellaista, mitä on aiemmin sovittu”, Ilkka tiivistää.

Hallitukselta tosin pyydettiin myös sopeutuksen jatkamista, vieläpä ihan arvovaltaisilta tahoilta.

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänen ja Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn väläyttivät molemmat noin puolen miljardin euron lisäsopeutusta. Tähän hallitus ei kuitenkaan suostunut, koska se voisi pääministeri Petteri Orpon (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan häiritä alkanutta talouskasvua.

”Oikeasti tähän linjaan vaikutti ehkä enemmän vaalien lähestyminen – ja että seuraavalla hallituksella sama peruste ei ole enää mahdollinen”, Ilkka sanoo.

Budjettipäiviin kuuluu aina toimitusten näkökulmasta myös se, että välittömästi hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen tai osin jo sen aikana sähköpostilaatikko alkaa täyttyä erilaisista reaktioista. Hallituspuolueiden kansanedustajat kehuvat kilvan erilaisia hyviä päätöksiä, niin tekee myös osa etujärjestöistä.

”Hauskimpia ovat ne, joissa kehutaan hallitusta sellaisista päätöksistä, jotka se itse teki ja perui – tällainen on esimerkiksi aiemmin päätetty kiinteistöverouudistus, jonka hallitus päätti haudata”, Robert sanoo.

Mutta oliko tällä kertaa kyseessä vaalibudjetti, kuten oppositiosta huudeltiin?

Hallitus päätti riihessään myös haudata kaavailemansa datakeskustuen. Aiemmin käytössä ollut datakeskusten sähköverotuki päättyi kesäkuussa ja tähän saakka pohdittiin, olisiko ensi vuoden budjetissa ollut mukana jonkinlainen korvaava tuki – no, ei ollut.

Pääministeri Orpo perusteli, että tuki olisi jäänyt suhteellisen pienelle tasolle ja huomautti myös, että samaan aikaan täytyy miettiä energian ja sen riittävyyden kokonaisuutta.

Pitäisikö datakeskusten rakentamista Suomeen peräti suitsia jotenkin?

Robert aistii tuulen kääntyneen: aiemmin datakeskuksista oltiin innoissaan, nyt ei enää niinkään.

”Kyllä tässä on hahmotettavissa jonkinlainen kaari: ensin iloittiin kun joku halusi investoida kauas peräpohjolaan ja oikein toivottiin niitä keskuksia. Sitten hoksattiin että ne ei tuo kyllä mitenkään paljon uusia työpaikkoja. Sen jälkeen supo ja muut alkoivat nähdä datakeskuksissa turvallisuushuolia ja nyt on alkanut hirvittää myös sähkön hinta”, Milka sanoo.

Kaikki se, mitä tapahtuu maailmalla, tapahtuu viiveellä myös Suomessa.

”Yhdysvalloissahan datakeskusten vastustaminen ja teknologiajättien moittiminen on normaalia kansanhupia, ja tällaiset hankkeet ovat siellä monissa kunnissa ja osavaltioissa äärimmäisen epäsuosittuja”, Robert sanoo.

Meillä ehkä keskusteluun vasta heräillään.

Tarjolla täysi puolituntinen viisastelun polttoainetta!

Ilmoita asiavirheestä