Kivikkoinen kärkihanke
Vantaan Kivistöön suunnitellaan 200 miljoonan euron viihdekeskusta, johon on etsitty rahoitusta Dubaita myöten. Virkamiesjohto on kannattanut hanketta, mutta poliitikoissa se on herättänyt kysymyksiä.
9
MIN
Joulukuussa 2022 puheet olivat suuria. Samoin odotukset. Maailmantähtien konsertteihin soveltuva tila. Kenttä, jolla voi pelata jalkapallon maaotteluita. Suomen suurin sisäareena, paikat 32 000 katsojalle. Laadukas 310 huoneen hotelli, jossa on kongressitiloja ja maisemabaari.
Kivistön Arena 3.3. oli ”kärkihanke” Vantaalle, joka halusi merkittäväksi tapahtumien järjestäjäksi. Päiviä aikaisemmin kaupunginvaltuusto oli päättänyt vuokrata viihdekeskusta edistävälle yhtiölle Kivistön aseman vierestä 3,7 hehtaarin alueen 50 vuodeksi.
Arena 3.3 Oy:n projektinjohtaja Esa Sillanpää kertoi Ylelle, että tavoitteena oli saada areena valmiiksi vuosien 2025 ja 2026 vaihteessa. ”Sellaista ollaan mietitty, että avajaisissa esiintyisi yksi maailman suurimmista artisteista, esimerkiksi Lady Gaga”, hän kertoi.
Enää puuttuivat rahat rakentamiseen. Sillanpää arvioi hankkeen kustannuksiksi 150 miljoonaa euroa. Hän sanoi, että rahoittajiksi saataisiin ”mahdollisesti” kansainvälinen suuryritys sekä kotimainen sijoittajaryhmä.
Sillanpää sanoi myös, että Lippupiste Oy:n kanssa olisi neuvoteltu konserttien ja tapahtumien järjestämisestä. Lippupiste kuitenkin kertoi, että sopimuksesta ”ollaan vielä kaukana”.
Sillanpään mukaan Vantaan kaupunki oli luvannut vuokrata hallin liikuntatiloja koululaisille 16 vuoden ajan noin miljoonalla eurolla vuodessa. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) tarkensi, että vuokra-asiaa vasta valmistellaan.
”Jos näin suuri halli tulee, kaupunki on ilman muuta kumppani, eikä sen tarvitse rakentaa alueelle omia liikuntatiloja”, kaupunginjohtaja lupasi.
Lanseerauspuheiden jälkeen monet Kivistön areenaa koskevista uutisista ovat käsitelleet hankkeen viivästymistä ja kutistumista.
Tammikuussa 2024 Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi kaavamuutoksen, jossa Arena 3.3. Oy luopui jalkapallokentästä. Sen käyttö- ja ylläpitokustannuksia oli alettu pitää liian suurina. Samalla hallia supistettiin 8 000 kerrosneliöllä ja katsojakapasiteettia tiputettiin 32 000:sta noin 21 000:een.
Joulukuussa 2024 kaupunki ja areenayhtiö hyväksyivät esisopimukset areenahankkeen mahdollistavasta maanvuokrauksesta ja kiinteistökaupasta. Sopimuksia ei kuitenkaan vielä allekirjoitettu. Kaupunginhallitus halusi tietää, kenen rahoituksella Arena 3.3 rakennettaisiin.
EU:n vuonna 2024 voimaan tullut rahanpesudirektiivi on tiukentanut vaadetta selvittää rahan alkuperää.
Arena 3.3 Oy:n omistaa sataprosenttisesti My Luck Oy. Sen pääosakkaat Jouko Harjunpää ja Pepe Perkiö esiintyivät hankkeen puuhamiehinä.
Esa Sillanpää ei ole enää hankkeessa. Hän kuoli talvella 2024.
Perkiö on entinen Skanskan aluejohtaja ja kokoomuksen varavaltuutettu Nurmijärvellä.
Harjunpää oli vuosina 2005−2014 jalkapalloseura Espoon Hongan toimitusjohtaja ja toinen omistaja. Vuonna 2009 hän oli käynnistämässä hanketta, jossa oli määrä rakentaa yksityisellä rahalla 13 000 katsojan stadion Espooseen. Vastikään uutisoitiin, että 6 000-paikkaisen stadionin rakentaminen on viimein etenemässä.
Elokuussa 2023 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Harjunpäälle ja Hongan hallituksen jäsenelle 60 päiväsakkoa törkeästä kirjanpitorikoksesta. Oikeus katsoi miesten merkinneen jalkapalloseuran kirjanpitoon väärää tietoa vuosina 2012−2013. Honka meni konkurssiin marraskuussa 2023.
Harjunpään ja Perkiön mukaan Kivistön areena rakennetaan täysin yksityisellä rahalla. Se kerätään ”kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta”.
Kesäkuussa 2025 Arena 3.3 Oy kertoi tehneensä rahoituksesta esisopimuksen. Tarkempi tieto rahoittajista kerrottiin aluksi vain johtaville virkamiehille. Heitä olivat ainakin kaupunginjohtajaksi kesäkuussa 2023 valittu Pekka Timonen, kaupunkiympäristöstä vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi marraskuussa 2021 valittu Tero Anttila sekä Kivistön suuralueesta vastaava projektinjohtaja Gilbert Koskela.
Vantaan virkahenkilöstön johto on osoittanut vahvaa uskoa Kivistön areenahankkeeseen. Kaupunginhallitukselle jaettiin kesäkuussa kokousmateriaalia, jossa kerrottiin, että ”rahoittajia voidaan pitää kaupungin kannalta hyväksyttävinä tehtyjen selvitysten perusteella”.
Selvitysten laadusta, tekijästä ja jakelusta ei materiaalissa kerrottu tarkemmin.
Areenahankkeen esittelijänä toimi kokoomustaustainen Tero Anttila. 18. kesäkuuta pidetyn kokouksen päätösehdotuksessa todettiin, ettei ”maanvuokrasopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen allekirjoittamiselle ole enää esteitä”.
Kun Vantaan kaupunginhallitus käsitteli sopimuksia, kokouksessa hankettaan esitellyt Perkiö ei kertonut rahoittajista kaupunginhallituksen jäsenille − siis poliitikoille, joiden päätöksestä hankkeen eteneminen lopulta riippuu.
SK:lle Perkiö perustelee salaamista eräiden kaupunginhallituksessa istuvien jäsenten työtaustalla ja kytköksillä hankkeisiin, jotka Kivistön areenan pyörittäjät näkevät kilpailijoina. Tarkemmin hän ei halua asiaa julkisesti avata.
Panttaaminen ei tyydyttänyt kaupunginhallitusta. Se päätti 18. kesäkuuta, että nimet sopimuksiin pantaisiin vasta, kun rahoituksesta olisi selvyys.
Kaupunginhallitus järjesti 26. kesäkuuta ylimääräisen kokouksen, jossa käsiteltiin vain areenan rahoitusta. Siinä apulaiskaupunginjohtaja Anttila ehdotti, että kaupunki allekirjoittaisi molemmat sopimukset.
Perkiö vieraili jälleen kokouksessa. Tällä kertaa hän kertoi rahoittajien nimet kaupunginhallituksen jäsenille.
Vasemmistoliiton Funda Demiri esitti, että saadun selvityksen perusteella kaupunki ei voi allekirjoittaa sopimuksia. Vihreiden ja perussuomalaisten edustajat tukivat häntä.
Muut kaupunginhallituksen jäsenet asettuivat areenahankkeen taakse, mutta eivät ehdoitta. Tunteja kestäneessä kokouksessa päätettiin, että kaupunki allekirjoittaa sopimukset, ”kun viranhaltijat ovat todentaneet rahoitusjärjestelyn ja siihen liittyvät asiakirjat”.
”Rahoitus ei ollut vielä siinä asennossa, että olisi voitu todentaa, että mistä rahaa tulee ja kuinka paljon. Sen jälkeen on ollut hiljaista”, sanoo kaupunginhallituksen jäsen Petri Roininen (kesk).
Arena 3.3 Oy:n on omistanut vuoden 2023 lopulta lähtien kokonaan My Luck Oy. Sen omistus jakautui Jouko Harjunpään edustamalle Min Lycka Oy:lle, Pepe Perkiön edustamalle Stenberg Invest Oy:lle ja Jukka Nymanin edustamalle Paaryt Oy:lle.
Nymanin nimi nousi julkisuuteen kesäkuussa 2025, kun Yle uutisoi hänen roolistaan Areenan rahoituksen kerääjänä. Maaliskuussa 2024 Turun hovioikeus tuomitsi hänet törkeästä kirjanpitorikoksesta vuoden ehdolliseen vankeuteen. Tuomio tuli vuosina 2012–2014 tehdyistä rikoksista. Nymanilla on Ylen mukaan aiempia talousrikostuomioita. Poliisi epäili hänen laskuttaneen korruptioskandaaleissa ryvettyneeltä Nuorisosäätiötä perusteettomia korvauksia, mutta syytettä ei nostettu.
Nyman kertoo SK:lle lähteneensä hankkeeseen ”areenamiesten” pyynnöstä, mutta jättäneensä sen ”alkuvuodesta” 2025.
”Eivät olleet ennestään tuttuja. Olivat kuulleet, että olen ennenkin hoitanut tällaisia rahoituksia.”
”Lähdin, kun hankkeeseen ei tullut rahoitusta.”
Nyman kertoo etsineensä Kivistön areenalle sijoittajia Euroopasta ja Aasiasta. Hän ei laittanut hankkeeseen omaa rahaansa, vaan toimi Paaryt Oy:n omistajan edustajana. Paarytin omistaa Ylen mukaan kiinteistöalalla toimiva virolainen mies.
Perkiön mukaan Paaryt ei enää omista My Luck Oy:n osakkeita. ”Runsaat puolet osakkeista omistaa Harjunpään yhtiö Min Lycka. Pienempinä osakkaina ovat Peter Immosen edustaja PIM Partners AB sekä Rauno Nurmen Läntisenkadun Siivous Oy”, hän kertoo.
Perkiön yhtiö Stenberg Invest Oy omistaa My Luckista ”reilun neljänneksen”.
Immonen on kokenut salkunhoitaja, joka on hoitanut muun muassa Herlinin suvun varallisuutta. Hän kertoo SK:lle sijoittaneensa areenahankkeeseen ”satoja tuhansia”.
Immonen sanoo, ettei tiennyt tunnetun talousrikollisen mukanaolosta sijoittaessaan hankkeeseen. ”Suuresti ihmettelen sitä [Nymanin osallisuutta].”
Vantaalaisareenan ulkomaisista sijoittajakandidaateista on tihkunut julkisuuteen niukasti tietoa.
SK:n hallussa olevassa, 14. helmikuuta 2022 päivätyssä hankkeen esittelypaperissa areenan budjetiksi arvioidaan 130 miljoonaa euroa. Siitä 20 miljoonaa kerrotaan tulevan Mabetex Groupilta, johon viitataan ”rakentajana”.
Sveitsissä päämajaansa pitävällä yrityksellä on värikäs historia. Sen perustaja ja omistaja, Behgjet Pacoll, on toiminut myös Kosovon presidenttinä. Mabetex sai kansainvälistä julkisuutta, kun sitä epäiltiin Venäjän presidentti Boris Jeltsinin ja tämän lähipiirin lahjomisesta. Mabetex oli aiemmin tehnyt Kremlin tiloihin peruskorjauksen.
Jutun venäläinen päätutkija joutui eroamaan, kun valtakunnallisella tv-kanavalla näytettiin video, jossa hänen näköisensä mies pelehti sängyssä kahden naisen kanssa.
Myöhemmin tutkinta keskeytettiin.
Jouko Harjunpää kertoo Suomen Kuvalehdelle tekstiviestillä Mabetexin tulleen hankkeeseen Esa Sillanpään kautta.
”Heidän kanssaan neuvoteltiin, kuten muidenkin urakoitsijoiden kanssa. [–] Neuvottelut eivät johtaneet sopimukseen”, Harjunpää kirjoittaa.
Helsingin Sanomille Sillanpää oli kertonut joulukuussa 2022, että Mabetexia oli ehdottanut yhteistyökumppaniksi konsultti.
”Emme saaneet vahvistusta, oliko tämä rahoitusvaihtoehto todellinen”, hän sanoi HS:lle.
30. kesäkuuta 2025 Yle uutisoi Pepe Perkiön ja Jouko Harjunpään Lähi-itään suuntautuneesta matkasta tapaamaan sijoittajia. Matka oli tehty noin vuotta aiemmin. Perkiö ja Harjunpää tapasivat Dubaissa ainakin šeikki Ahmed bin Faisal Al Qassimin.
Šeikin nimi on yhdistetty väitettyyn kryptohuijaukseen ja Afrikan Malawissa epäiltyyn, polttoainekauppaan kytkeytyvään korruptiotapaukseen.
”Ei ole edennyt se prosessi siihen pisteeseen, että sieltä tulisi rahoitusta”, Perkiö sanoo SK:lle.
Kivistön kehityksestä vastaava projektijohtaja Gilbert Koskela on seurannut Arena 3.3 -hanketta vuodesta 2019.
”Siitä lähtien, kun hanketta oli lähdetty viemään eteenpäin kaupunginhallinnossa”, hän kertoo SK:lle.
Kivistön alueen kehityksen eteen hän on tehnyt töitä jo vuodesta 2007.
Koskelan mukaan Vantaan kaupunki ei näyttänyt vihreää valoa Mabetexille.
”Matkalla on ollut varmasti muitakin rahoittajia, joista on sanottu, että ei näytä hyvältä, että onko se puhdasta rahaa vai mitä rahaa. Kaupunki haluaa, että on puhdasta rahaa.”
Koskela selittää, miten tarkkaan suomalaiset rahoituslaitokset haluavat varmistua rahan alkuperästä, ennen kuin suostuvat ottamaan sitä vastaan.
”[Rahan] ei tarvitse olla likaista, mutta jos se haisee likaiselta, niin ei, ei, ei. Ne [areenahankkeen edistäjät] ovat joutuneet etsimään selkeää puhdasta rahoitusta.”
Pepe Perkiön mukaan areenahankkeen ei ole pitänyt luopua sijoittajista sen takia, että heidän rahansa ei kelpaisi EU-alueen rahoituslaitoksille. Vantaan päättäjille kesäkuussa esitellyistä sijoittajavaihtoehdoista Arena Oy on teettänyt taustaselvityksen kansainvälisellä tilintarkistustoimistolla Ernst & Youngilla.
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoo Suomen Kuvalehdelle Vantaan tilanneen lisäksi omat taustaselvityksensä toiselta suurelta tilitoimistolta, KPMG:ltä.
Niiden sisältöä hän ei kommentoi, vaan puhuu due dilligence -selvityksestä. Termillä viitataan seikkaperäiseen henkilöiden ja tai yritysten taustojen selvittämiseen. Se on tavanomainen prosessi ennen suurten sopimusten allekirjoittamista.
Perkiön mukaan molempien selvittäjien arviot viimeisistä sijoittajakandidaateista ovat olleet ”ok”.
Niiden lisäksi viranhaltijat tekevät Timosen mukaan omia selvityksiään.
”Vielä ei olla maalissa.”
Se on erikoista. 18. kesäkuuta kaupunginhallituksen kokousmateriaaleissa kerrottiin, että ”rahoittajia voidaan pitää kaupungin kannalta hyväksyttävinä tehtyjen selvitysten perusteella” ja ettei maanvuokrausta ja kiinteistökauppaa koskevien sopimusten allekirjoittamiselle ”ole esteitä”.
SK pyysi haastattelua kaupunginhallituksen kokouksessa areena-asioiden esittelijänä toimineelta apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttilalta, mutta haastattelu ohjattiin suoraan kaupunginjohtaja Timoselle.
Eikö kokousmateriaalien myötämielisille sanamuodoille ollut katetta?
Timonen vastaa kertomalla 26. kesäkuuta järjestetystä ylimääräisestä kokouksesta, jossa käsiteltiin vain areenan asioita. Silloin selitettiin ensi kertaa ”järjestely”, jolla rahoitus oltaisiin aikeissa toteuttaa.
Saitko itse uutta tietoa kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa?
”Sain. Siksi se oli hyvä järjestää.”
Pepe Perkiö järjestää etäpalaverin ulkomailta. ”Samalta aikavyöhykkeeltä”, hän kertoo.
Arena 3.3 Oy:n puhemiehenä toimiva Perkiö kertoo tulleensa areenahankkeeseen syksyllä 2023.
Areenayhtiöllä on muutamia pieniä maksuhäiriömerkintöjä. Kaksi velkomusasiaa on päätynyt Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen. Toinen liittyy talotekniikka-alan yrityksen perimään laskuun. Lisäksi Vantaan kaupunki on perinyt oikeusteitse Arena 3.3 Oy:ltä ”irtaimen kauppaan perustuvaa velkomusta”.
Vantaan kaupungin velkoma summa liittyy karttakuvien toimitusmaksuun, joka jäi maksamatta maksujärjestelmän virheen takia.
”Kyse on 1 300 euron laskusta.”
Arena 3.3:n viimeisin kustannusarvio on 200 miljoonaa.
”Rahoittajan kanssa tekemämme esisopimus perustuu siihen, että yksi taho ottaa kokonaisrahoituksesta vastuun tästä hankkeesta”, Perkiö sanoo.
Aiemmin hän on kertonut Ylelle, että sopimus on tehty EU:n sisällä olevan toimijan kanssa, mutta pääoma tulee EU:n ulkopuolelta. Kuinka varma Perkiö on siitä, että hanke toteutuu?
Hän uskoo hankkeen toteutumiseen, mutta varoo kuitenkin ottamasta ”liikaa etunojaa”. Aina on mahdollista, että tulee jokin ”riippumaton tai meistä riippuva asia”, joka saa sijoituspäätöksen tekijän epäröimään.
”Yritetään viedä tämä kunnialla maaliin.”