Valtiovarainministeri Purra: Veronalennuksia ei tehdä velaksi

Petteri Orpon (kok) hallitus kokoontuu huhtikuisten kunta- ja aluevaalien jälkeen kehysriiheen neuvottelemaan tulevien vuosien rahankäytöstä.

Valtio jatkaa velkaantumista säästöistä huolimatta. Budjettipäällikkö Mika Niemelä arvioi Suomen Kuvalehdelle tammikuussa, ettei uusia säästöpäätöksiä tarvitsisi kehysriihessä silti tehdä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) odottaa vielä, miltä lähempänä neuvotteluita valmistuvat ennusteet näyttävät. Purran mukaan hallitus haluaa pitää kiinni tavoitteestaan vakauttaa velkasuhde vuoteen 2027 mennessä. Velkasuhde kuvaa, kuinka paljon lainaa on suhteessa talouden kokoon eli bruttokansantuotteeseen (bkt).

”Mikäli ennusteet näyttävät siltä, että tavoitteeseen pääseminen vaatisi uusia säästöjä, niin sitten niitä on tehtävä. Mutta täysin uusien säästöjen löytäminen ei ole mikään yksinkertainen tehtävä. Emme voi esimerkiksi tehdä leikkauksia, jotka heikentäisivät kulutuskysyntää tässä tilanteessa”, Purra sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Hallituksella on keväällä edessään joka tapauksessa ainakin joidenkin satojen miljoonien eurojen säästöurakka. Tämä johtuu siitä, että osa aiemmin päätetyistä säästöistä ei ole toteutunut odotetusti. Tällöin on tehtävä uusia säästöjä, vaikka yhdeksän miljardin euron sopeutustavoitetta ei nostettaisikaan.

”Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloilla on selvinnyt, että aiemmin tehdyt päätökset eivät tuotakaan budjetoitua säästöä tai niiden aikataulutukseen voi liittyä ongelmia”, Purra sanoo.

Kehysriihtä on brändätty kasvuriiheksi, ja erityisesti elinkeinoelämän etujärjestöt ovat vaatineet uusia veronalennuksia talouskasvun nimissä. Myös työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtama työryhmä esitti loppuraportissaan esimerkiksi perintöveron poistamista kasvutoimena, mikä sai kokoomuksessa lämpimän vastaanoton.

Valtiovarainministerin mukaan mahdolliset uudet menolisäykset tai toisaalta veronalennukset on rahoitettava täysimääräisin leikkauksin toisaalta. Haastattelu tehtiin ennen raportin julkaisemista.

”Säästöistä päätettäessä on toisinaan tapeltu jostakin sadantuhannen euron järjestöavustuksesta. Ei veronalennusvaraa ainakaan sillä tavalla löydy. Jos veronalennuksia tehdään, on hallituskumppaneiden ymmärrettävä, että sitten tarvitaan myös uusia säästöjä. Veronalennuksia ei tehdä velaksi.”

Jos verotusta rukattaisiin, Purra itse madaltaisi mieluiten työn verotusta.

”Samaan aikaan tiedetään, että se on hyvin kallis veronalennus. Olen aiemmin ehdottanut sen toteuttamiseksi ehdollista mallia, jossa alennus sidottaisiin toteutuneeseen talouskasvuun ja investointeihin. Myös yhteisöveron alennuksen voisi toteuttaa tällaisilla joustavammilla malleilla”, valtiovarainministeri pohtii.

Entä paljon esillä ollut perintövero?

”Kyllä perintöveron alentaminen tai poistaminen nousee esimerkiksi oman puolueeni kannattajilla kyselyissä aivan sinne kärkeen, vaikka on siellä monia muitakin veronalennuksia. Mutta valtiovarainministerinä on pidettävä myös jalat maassa.”

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö, valtiosihteeri Juha Majanen arvioi Helsingin Sanomien taannoisessa haastattelussa, että aikaisempien kokemusten perusteella veronalennukset eivät ole vauhdittaneet talouskasvua. Sen sijaan mittavat veronalennukset voivat romahduttaa sijoittajien luottamuksen Suomen kykyyn hoitaa julkisen talouden ongelmia.

”On totta, että veropolitiikan pitää olla johdonmukaista. Heiluminen joka suuntaan ei voi olla järkevää. Mutta toisaalta 17 vuoden käytännössä olematon reaalinen talouskasvu kielii siitä, että jotakin olisi tehtävä eri tavalla”, Purra sanoo.

Suomen talous on kasvanut heikosti. Bkt pieneni viime vuonna 0,2 prosenttia. Tälle vuodelle valtiovarainministeriö ennustaa 1,6 prosentin kasvua. Suomen Pankki on pessimistisempi: se arvioi, että talous kasvaisi vain 0,8 prosenttia.

Purran mukaan taloudesta löytyy myös positiivisia merkkejä. Useat vientiyritykset ovat saaneet uusia tilauksia ja palkansaajien ostovoima sekä reaaliansiot ovat kehittyneet myönteisesti. Inflaatio on madaltunut ja korot laskevat.

Toisaalta kotitalouksien luottamus kyntää edelleen matalalla, työvoimaa irtisanotaan ja julkisen talouden tila on heikko.

Onko valtiovarainministeri itse optimisti vai pessimisti?

”Olen realisti, ja tarkoitan sillä sitä, että emme saa jättää päätöksiä tekemättä siksi, että luottaisimme johonkin kasvuihmeeseen. Emme voi vaikuttaa euroalueen jamaan, Saksan ongelmiin tai geopoliittiseen tilanteeseen, mutta voimme edelleen parantaa esimerkiksi yritysten investointi- ja toimintaedellytyksiä. Kaikki se, mikä on meidän omissa käsissämme, liittyipä se teollisuuspolitiikkaan, veroihin tai sääntelyn purkuun, pitää tehdä.”

Talous on myös psykologiaa.

Julkisuudessa on viime aikoina pohdittu, ovatko suomalaiset vajonneet jopa turhan syvään synkkyyteen.

Valtiovarainministeri Purra pitää liikaa synkistelyä haitallisena.

”Se on erittäin merkittävä asia. Olen huolissani siitä, että kurjuuden julistaminen on johtanut kansalaisten aivan liian synkkään näkemykseen. Ei sen tarvitsisi olla niin synkkä”, hän sanoo.

Vaikka Purra ei itse tee valintaa optimismin ja pessimismin välillä, on häntä syytetty usein juuri pessimismistä.

”Ehkä siinä menee hieman julkinen talous ja reaalitalous sekaisin. Se, että kerron madonlukuja julkisesta taloudesta, on yksi asia. Mutta samaan aikaan haluan viestiä myös positiivisista merkeistä reaalitaloudessa. Maaperä on selvästi negatiivista, sillä monet ihmiset kokevat suorastaan henkilökohtaisena loukkauksena, jos nostaa esiin jotakin positiivista.”

Kehysriihi on Orpon hallitukselle puoliväliriihi. Talouden ja kasvun lisäksi asialistalla on katsoa, että lakihankkeet etenevät sovitusti maaliin ennen hallituskauden loppua.

Millainen on hallituksen ilmapiiri juuri nyt?

”Erittäin hyvä.”

Helsingin Sanomat ja Iltalehti kirjoittivat kokoomuksen vaaliristeilyn jälkeen, että pääministeripuolueen kulisseissa on alettu kehua perussuomalaisia. Puolue nähdään nyt entistä mieluisammaksi hallituskumppaniksi myös seuraavalle kaudelle. Näkeekö Purra samoin?

”Vielä on aivan liian aikaista puhua seuraavasta hallituksesta, sinne on vielä hyvin todennäköisesti pitkä aika. Mutta on selvää, että seuraavallekin hallitukselle jää vaikeita päätöksiä. Sopeutuksia on jatkettava ja puolustusmäärärahoja nostettava, siinä missä tällä hallituskaudella päästään vielä eteenpäin tilausvaltuuksin. Ei tämä maa tule kestämään ainakaan vasemmistohallitusta”, Purra sanoo.

”Nyt hallituksessa olevat puolueet ovat keskenään erilaisia, mutta hallitus on toimintakykyinen ja ehkä oleellisinta on se, että omat välini pääministerin kanssa ovat erinomaiset.”

Kaikesta kokoomus ja perussuomalaiset eivät ole samaa mieltä. Puolueiden näkemykset eroavat esimerkiksi ilmastolain suhteen.

Ilmastolaki asettaa Suomelle tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tuolloin Suomen nielujen eli käytännössä metsien pitäisi pystyä kattamaan kaikki syntyvät hiilidioksidipäästöt. Päästöjä onkin vähennetty, mutta nielut ovat osoittautuneet ongelmaksi. Tuoreiden laskelmien mukaan Suomen metsät nimittäin eivät ole enää nielu, vaan päästölähde itsessään.

Purran mielestä ilmastolaki olisi avattava ja vuoden 2035 tavoitteesta luovuttava.

”Tavoitetta ei yksinkertaisesti tulla saavuttamaan taloudellisten ja teknologisten rajoitteiden vuoksi, ellemme joko huomattavasti vähennä hakkuita tai käytännössä jopa lopeta niitä. Tämä hallitus ei tule vähentämään hakkuita. Tämä hallitus ei myöskään tule ostamaan nieluyksiköitä tai maksamaan muille maille. En oikein tiedä, mitä ne muut vaihtoehdot ovat”, hän sanoo.

”Ilmastolaki on tällaisenaan voimassa, se ei ole mikään juupas-eipäs-asia. Jos alkaa näyttää siltä, että sen tavoitteet eivät toteudu, niin seuraukset lain rikkomisesta ovat ikäviä. Siksi toivon, että realismi saavuttaisi hallituskumppaneidemme mielen.”

Entä jos niin ei käy ja tavoite pysyy voimassa?

”Sitten hallitus löytää tämän edestään ja tulemme rikkomaan ilmastolakia.”

Puolueiden välillä on väreillyt myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta Purra pitää linjaa hyvin yhtenäisenä.

Perussuomalaisten kansanedustajat ovat useaan otteeseen arvostelleet erityisesti ulkoministeri Elina Valtosta (kok). Viime vuonna moitteet tuli Israelin siirtokuntia palestiinalaisalueilla koskevasta YK-äänestyksestä, helmikuussa taas Yhdysvaltain tuoreen hallinnon arvostelusta.

”Se, että on yhtenäinen linja, ei tarkoita sitä, etteikö joistakin painotuksista voisi olla eri mieltä. Kyllä Suomen kokoiseen maahan mahtuu erilaisia mielipiteitä”, Purra sanoo.

Saako Yhdysvaltain tuoretta hallintoa tai Donald Trumpia arvostella?

”Kyllä saa. Meidän ei pidä pyrkiä rajoittamaan sellaista. Mutta samaan aikaan tällaisina aikoina asioita pitää arvioida monelta eri kantilta. Ministereiden ja valtionpäämiesten asema on erilainen kuin joillakin rivikansanedustajilla, joilla on suurempi vapaus puhua. Tällä hetkellä tilanne on tämä, Yhdysvalloissa on uusi presidentti ja uusi hallinto. Se, mihin asiat lopulta asettuvat, jää nähtäväksi. Jokaisen twiitin tai postauksen perässä ei kannata juosta.”

Oletko pettynyt Trumpin linjaan?

”Ukrainan osalta ja neuvotteluiden käynnistämiseen Vladimir Putinin kanssa totta kai.”