Ilmasto vastaan Trump
Fossiiliyritykset tahtovat rajoittaa ilmastoliikkeen toimintaa. Donald Trumpin kaudella siihen avautuu jälleen mahdollisuus.
8
MIN
Helmikuun 24. päivä Yhdysvalloissa alkaa todennäköisesti viikkoja kestävä oikeudenkäynti, joka voi pakottaa ympäristöjärjestö Greenpeacen Yhdysvaltain-toimiston laittamaan lapun luukulle. Energiayhtiö Energy Transfer on nostanut ympäristöjärjestöä vastaan 300 miljoonan dollarin kanteen kunnianloukkauksesta.
Syyte liittyy laajoihin mielenosoituksiin, joita Pohjois-Dakotassa järjestettiin lähes 2 000 kilometriä pitkän öljyputken rakentamista vastaan vuonna 2016. Energiayhtiö Energy Transferin maanalainen putki kulkee alueen sioux-alkuperäiskansan vesivarannon ja neljän osavaltion läpi. Greenpeacen Yhdysvaltain-toimisto järjesti sioux-heimon pyynnöstä kansalaistottelemattomuuden kurssin ja laati 500 muun järjestön kanssa putkea vastustavan lausunnon.
Seuraavana vuonna Energy Transfer nosti kaksi kannetta Greenpeacea vastaan. Ensimmäinen oli liittovaltiotason kanne, jossa järjestön toimintaa verrattiin organisoituun rikollisuuteen. Kanne kaatui vuonna 2019.
Toisen, osavaltiotason kunnianloukkaussyytteen käsittely on vasta alkamassa. Energy Transferin mukaan Greenpece on muun muassa tarkoituksellisesti levittänyt julkisuudessa väärää ja yhtiölle haitallista tietoa öljyputken aiheuttamista kulttuurisista vahingoista sekä voimankäytöstä mielenosoittajia vastaan. Syyte koskee yhteensä yhdeksää Greenpeacen lausuntoa, joista yksikään ei järjestön itsensä mukaan ole alun perin sen omaa tekstiä, vaan lainauksia alkuperäiskansalta tai otteita yhdessä muiden järjestöjen kanssa laaditusta lausunnosta.
”Energy Transferin mukaan kuitenkin juuri Greenpeace on loukannut sen kunniaa 300 miljoonan dollarin arvosta”, Greenpeace Nordenin toiminnanjohtaja Sini Harkki sanoo.
Greenpeace on perustettu vuonna 1971. Se on ympäristönsuojelun tunnetuimpia kansainvälisiä järjestöjä. Häviö oikeudessa tarkoittaisi konkurssia ja toiminnan alasajoa Yhdysvalloissa.
”Venäjän-toimistomme suljettiin Venäjän hallituksen todettua toiminnan laittomaksi vuonna 2023, ja nyt Yhdysvaltain-toimistomme uhkaa kaatua Yhdysvaltain presidentin siunauksella”, Harkki sanoo. ”Se kertoo hyökkäyksestä demokratiaa ja ihmisoikeuksia vastaan.”
Energy Transfer on Yhdysvaltojen suurimpia maakaasun ja raakaöljyn kuljettajia ja varastoijia. Sen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Kelcy Warren tuki Donald Trumpin vuoden 2016 presidentinvaalikampanjaa 100 000 dollarilla ja lahjoitti seuraavalle kampanjalle liki 11 miljoonaa dollaria. Trumpin ensimmäisiä päätöksiä presidenttinä oli hyväksyä yrityksen Dakota Access -öljyputki.
Vuoden 2024 vaaleissa öljy- ja kaasuteollisuus olivat Trumpin isoin tukija 75 miljoonalla dollarilla. Warren tuki häntä henkilökohtaisesti liki kuudella miljoonalla dollarilla.
Warrenin perustama Energy Transfer haastoi vuoden 2016 mielenosoituksista oikeuteen paitsi Greenpeacen Yhdysvaltain-toimiston myös Greenpeace Internationalin. Sini Harkki ei usko, että kansainvälistä järjestöä vastaan nostettu kanne etenee oikeuteen asti.
Sitä suojaa EU:ssa viime vuonna hyväksytty anti-slapp-direktiivi. Direktiivi on säädetty suojaamaan toimittajia ja järjestöjä perusteettomilta oikeuskanteilta, joiden tarkoitus on hiljentää tai johtaa vararikkoon väärinkäytöksiä paljastavat toimijat.
Yhdysvaltain Greenpeacen mukaan sitä vastaan nostettu syyte on niin ikään slapp-kanne, jonka tarkoitus on osoittaa ilmastojärjestöille, että Yhdysvaltain fossiiliteollisuus on valmis pitämään kiinni vanhasta vallastaan keinolla millä hyvänsä.
”Enää ei ole kyse ilmastodenialismin lobbaamisesta algoritmeissa tai kulissien takana”, Sini Harkki sanoo.
”Fossiiliteollisuus on käynyt näkyvästi koko ilmastoliikettä vastaan, kaikin keinoin.”
Ympäristöoikeudenkäynnit ovat yleistyneet viime vuosina. Esimerkiksi öljyjätti Exxon haastoi ympäristöjärjestöjä oikeuteen maineensa tahrimisesta viime vuonna. Tammikuussa kauppajärjestö American Petroleum Institute haastoi Vermontin oikeuteen, kun osavaltio oli vaatinut öljy-yhtiöitä osallistumaan kesätulvista aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseen. Myös ilmastoaktivistit, järjestöt ja osavaltiot haastavat saastuttavia jättiyrityksiä oikeuteen niiden aiheuttamien ympäristötuhojen vuoksi.
Fossiiliyritysten intresseissä on rajoittaa ilmastoliikkeen toimintaa, ja Trumpin valtakaudella siihen avautuu jälleen mahdollisuus.
Jo viime kaudellaan presidenttinä Trump teki myönnytyksiä raskaalle teollisuudelle ja erosi Pariisin ilmastosopimuksesta. Tämän vuoden virkaanastujaisten jälkeen Trump on ehtinyt paitsi irrottaa Yhdysvallat uudelleen Pariisin sopimuksesta, lopettaa kansainvälisen ilmastopaneelin rahoituksen ja ilmoittaa sääntelyn purkamisesta liikenteessä, öljynporauksessa ja hiilivoimaloiden toiminnassa. Se tarkoittaa merkittävää hiilidioksidipäästöjen kasvua maassa, joka on jo nyt maailman toiseksi suurin saastuttaja.
Trumpin ensimmäisellä kaudella ajateltiin, että liikemiehelle pitää näyttää vihreän siirtymän olevan hyvä diili, Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma sanoo. Nyt on selvää, ettei bisnesmieheen tepsi edes talousrationaalinen puhe.
”Trump on puolensa valinnut”, Vihma sanoo. ”Ei hän linjaansa pehmitä enää kahdeksankympin kynnyksellä.”
Vihma on huolissaan Trumpin kauden vaikutuksesta globaaliin ilmastopolitiikkaan. Voi olla, että toiset maat ottavat esimerkkiä Yhdysvalloista.
”Että miksi meidän pitää hikoilla, kun yksi lintsaa. Tällainen argumentti esitetään varmasti myös Euroopassa populistien, mutta mahdollisesti myös maltillisten konservatiivien toimesta.”
Viime kaudella yksikään toinen maa ei lähtenyt Trumpin matkassa Pariisin ilmastosopimuksesta. Se ei takaa, etteikö tällä kertaa lähtisi.
”Trumpin liehittelijöistä tulee mieleen esimerkiksi Argentiinan Javier Milei”, Vihma sanoo.
Konservatiivipresidentit tulevat hyvin juttuun. Milein mukaan ilmastonmuutos on ”sosialistinen valhe”. Hän on uhannut vetää Argentiinan ulos Pariisin sopimuksesta.
Myös heikko turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa ilmastopolitiikkaan. Jos Trump uhkaa lähteä Natosta, Euroopassa saatetaan päätellä, ettei suhteita Yhdysvaltoihin kerta kaikkiaan voi rasittaa ilmastokysymyksillä. Vihma mainitsee myös Euroopan unionin ensi vuodeksi valmistelemat hiilitullit, joita Yhdysvallat tuskin katsoo hyvällä.
”Kysyy kanttia pysyä niiden takana, kun vastapuoli voi reagoida aggressiivisesti.”
Uutena huolenaiheena Vihma pitää kansalaisyhteiskunnan toiminnan kaventumista ja ”tech-bro-valtaa”. Sillä hän viittaa maailman rikkaimpiin miehiin, Trumpin virkaanastujaisissa paraatipaikalla edustaneisiin viestipalvelu X:n omistajaan Elon Muskiin, Metan omistajaan Mark Zuckerbergiin, The Washington Postin ja Amazonin omistajaan Jeff Bezosiin sekä Googlen toimitusjohtajaan Sundar Pichaihin.
”Alustajätit ovat tällä kertaa niin vahvasti Trumpin vierellä, että sillä voi hyvinkin olla vaikutuksia ilmastokampanjointiin ja ilmastonmuutoksesta käytävään keskusteluun somessa.”
Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä on polarisoitunut jo valmiiksi, eikä kaksipuoluejärjestelmä helpota tilannetta.
”Kun populistisen laitaoikeiston ääni vahvistuu somealustoilla, kaksijakoinen asetelma voi keikahtaa selvästi toiselle puolelle.”
Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen ympäristöoikeuden professori Kati Kulovesi pitää Greenpeacen oikeudenkäyntiä huolestuttavana.
”Pystyn kuvittelemaan, että amerikkalainen oikeusjärjestelmä ja kallis oikeudenkäynti voivat helposti romahduttaa yhden järjestön kasaan.”
Kulovesi johtaa ilmastodemokratian vahvistamista käsittelevää hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto. Hänen mukaansa pelotteluoikeudenkäynneillä voi olla järjestökenttään tuhoisa vaikutus.
”Kenttää täytyy täälläkin pitää silmällä ja arvokasta ilmastotyötä vaalia.”
Kulovesi muistuttaa, ettei Euroopan oikeuskulttuuri ole yhtä aggressiivinen kuin Amerikan. Kansalaisyhteiskunnan roolia vahvistavat kansainväliset sitoumukset, esimerkiksi Århusin sopimus, joka turvaa järjestöjen vaikuttamismahdollisuuden politiikassa.
Kulovesi toppuuttelee niin ikään Trumpin vaikutusta sekä Yhdysvaltain että globaaliin ilmastopolitiikkaan. Yhdysvalloissakin valta on hajotettu eri toimijoille. Presidentti ei voi aivan yksin päättää kaikista asioista, joita on uhannut sorkkia.
Yhdysvaltain vihreän siirtymän ydin on Joe Bidenin aikana toimeenpantu Inflation Reduction Act -laki, joka on kasvattanut investointeja vihreään kotimaiseen energiantuotantoon. Trump on halunnut kumota siitä esimerkiksi tuulivoimaloiden lisärakentamisen ja polttomoottorien kieltämisen tietyissä osavaltioissa.
Useimmat ilmastoasiat Trumpin listalla kuitenkin todennäköisesti käsitellään tuomioistuimissa. Osalle tarvitaan kongressin tuki.
”Kongressikin on toki republikaanien hallussa, mutta eivät hekään välttämättä tue Trumpin kaikkia aloitteita, koska heidän osavaltionsa hyötyvät ilmastotoimista”, Kulovesi sanoo.
Kati Kulovesi ja Antto Vihma painottavat, että oikeudellisten reunaehtojen lisäksi Trumpin valtaa rajoittavat markkinat. Hän ei voi lisätä globaalia öljyn kysyntää tai pakottaa öljy-yhtiöitä uusiin investointeihin. Vaikka amerikkalaiset fossiiliyhtiöt ovat innoissaan presidentin lupauksista, ne eivät aio kasvattaa öljynporausta tai hiilenlouhintaa, jos hinnat eivät nouse. Trumpin ”drill, baby, drill” -politiikka ei yksinkertaisesti ole kannattavaa. Kriittinen keikahduspiste enegiasiirtymässä on ylitetty.
”Trump ei voi kääntää kelloa taaksepäin, vaikka fantasioisikin 80-luvun maailmasta, jossa joku stetsonipäinen mies poraa öljyä ja kaikki teollisuus on Amerikassa”, Kulovesi sanoo.
”Vihreä siirtymä tapahtuu.”
Greenpeacen Sini Harkin mukaan ilmastotoimet eivät lopu myöskään ruohonjuuritasolla tai järjestökentällä. Oikeuskanne on saanut ilmastotoimijat sisuuntumaan.
”Amerikkalaiset kollegani eivät aio lopettaa toimintaansa ilmaston ja maapallon puolesta. Jos Greenpeace ei voikaan jatkaa Yhdysvalloissa, työntekijät jatkavat toimintaa jossain muussa muodossa.”
Harkki on kuitenkin huolissaan yleistyvistä ilmasto-oikeudenkäynneistä. Poliittisesta aktivismista on tullut kovia tuomioita myös Euroopassa, esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa.
”Oikeistopopulistien pelikirja on ympäri maailmaa sama”, Harkki sanoo.
”Väitetään, että puolustetaan sananvapautta, mutta oman ideologian vastainen aktivismi leimataan vaaralliseksi ekstremismiksi. Silloinkin kun kyse on täysin normaalista, väkivallattomasta kansalaisvaikuttamisesta.”
Harkki uskoo, että yritysmaailmasta löytyy toimijoita, jotka haluavat olla demokratian ja ihmiskunnan elinehtojen säilymisen puolella. Hän toivoo, että ne näyttävät muille mallia.
”Toivottavasti Greenpeacen kanne Yhdysvalloissa saa päättäjät muualla ymmärtämään, että tälle teollisuudelle on pistettävä raja. Ei riitä sanoa, että fossiilisten polttaminen vaarantaa koko ihmiskunnan, voisitteko lopettaa kiitos. Rajat on pistettävä lainsäädännöllä.”