Kaikki valta minulle

Republikaanit ovat voimansa tunnossa. He uskovat, että Donald Trump päihittää helposti demokraattien presidenttiehdokkaaksi nousevan Kamala Harrisin marraskuun presidentinvaaleissa.

Trump väittää, että Harris on hänelle helpompi vastustaja kuin vanha ja hauras Joe Biden, joka painostettiin vetäytymään kisasta surkeasti menneen vaaliväittelyn jälkeen.

Republikaanit maalaavat Harrisista kuvaa ääriliberaalina poliitikkona, joka hyväksyy hiljaisesti laittoman maahanmuuton ja kieltää energiantuotannolle tärkeät liuskekaasuhankkeet.

Trump pilkkaa Harrisin naurua ja väittää valheellisesti, ettei hän olisi perustuslain mukaan edes kelvollinen presidentiksi. Väite muistuttaa Trumpin rasistista kampanjaa Barack Obamaa vastaan.

Vaaleista ennustetaan tasaväkisiä, vaikka Trump johtaa edelleen useimpien kyselyjen mukaan. Niihin ei kannata kuitenkaan luottaa liikaa, sillä kolmessa kuukaudessa ehtii tapahtua paljon. Demokraatit ovat saaneet Harrisista kampanjaansa uutta vauhtia, mikä saattaa kääntää vaalit heidän edukseen.

78-vuotias Trump on nyt se Yhdysvaltain historian vanhin presidenttiehdokas, jonka toimintakykyä sopii epäillä.

Republikaanileirissä Trump on noussut heinäkuisen murhayrityksen jälkeen lähes jumalan asemaan. Mielikuva oikeussalissa syytettyjen penkillä murjottavasta miehestä on vaihtunut ikoniseen kuvaan taistelijasta, joka pui uhmakkaasti nyrkkiä epäonnistuneen murhayrityksen jälkeen.

Puolueen maltillinen siipi on vaiennettu. Myös Trumpin esivaalivastustajat Nikki Haley ja Ron DeSantis ylistävät häntä.

Vaalitilaisuuksissaan Trump kehuu ensimmäistä presidenttikauttaan valtavaksi menestykseksi, vaikka se oli todellisuudessa jatkuvaa kaaosta.

Avustajat ja ministerit vaihtuivat, ja hankkeet kaatuivat oikeusistuimissa. Viimeistä vuotta leimasi koronaepidemia, jonka hoidossa hän epäonnistui.

Mahdolliseen toiseen kauteensa Trump on valmistautunut paremmin. Hän on koonnut uskollisista tukijoistaan avustajakunnan, joka on tehnyt radikaaleja suunnitelmia hallinnon ja poliittisen järjestelmän uudistamiseksi.

Nopeimmat muutokset koskisivat maahanmuuttopolitiikkaa, jonka kiristäminen on keskeisesti esillä myös republikaanien uudessa puolueohjelmassa. Suunnitteilla on Yhdysvaltain historian suurin ”laitto­mien siirtolaisten” karkotusoperaatio.

”Kysymys on valtavasta määrästä ihmisiä. Monilla heistä on omistusasunnot ja työpaikat. He ovat saattaneet asua Yhdysvalloissa 30 vuotta”, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén sanoo.

Konservatiivinen Heritage-ajatushautomo on valmistellut Trumpin toista kautta varten yli 900-sivuisen uudistusohjelman, Project 2025:n. Heritagen puheenjohtaja Kevin Roberts luonnehtii sitä vallankumoukseksi, jonka avulla Yhdysvallat pelastetaan ”radikaalivasemmiston otteesta”.

”Se on veretön, jos vasemmisto suostuu siihen”, hän sanoo Trumpin neuvonantajan Steve Bannonin The War Room -podcastissa.

Bannon ei haastatellut Robertsia itse. Hänet tuomittiin neljäksi kuukaudeksi vankeuteen, koska hän kieltäytyi todistamasta kongressin valtausta tutkivassa valiokunnassa.

Project 2025:n lähtökohtana on vallan keskittäminen Trumpille. Oikeusministeriö, liittovaltion poliisi FBI, kauppaministeriö ja liittovaltion viestintävirasto on tarkoitus alistaa presidentin valvontaan ja opetusministeriö lakkauttaa kokonaan.

”Project 2025 vie jokaiselta amerikkalaiselta vapauksia ja oikeuksia”, valtion työntekijöiden ammattiliiton AFGE:n puheenjohtaja Everett Kelley arvioi.

”Se vahingoittaa keskiluokkaa ja työssäkäyviä perheitä ja on uhka demokratiallemme.”

Ohjelma sisältää leikkauksia köyhien ruoka-apuun ja kristillisen oikeiston vaatimia tiukennuksia aborttioikeuteen.

Yhdysvaltojen korkein oikeus kumosi kaksi vuotta sitten valtakunnallisen aborttioikeuden, joka oli ollut voimassa lähes 50 vuotta. Päätös tehtiin Trumpin nimittä­mien konservatiivisten tuomareiden johdolla.

Noin puolet osavaltioista on sen jälkeen joko kieltänyt abortit tai rajoittanut niitä. Raskauden keskeyttäminen on käytännössä mahdotonta monissa konservatiivisissa osavaltioissa.

Suuri osa aborteista tehdään Yhdysvalloissa nykyisin Mifepristone-nimisillä hormonipillereillä. Heritage-ajatushautomo ehdottaa niiden myynnin kieltämistä.

Tutkija Lindén ei usko, että Trump kiristäisi aborttioikeutta nykyisestä, koska amerikkalaisten enemmistö tukee sitä.

”Trump on sanoutunut irti Project 2025:stä. Siinä on ehdotuksia, jotka eivät välttämättä edistä hänen kampanjaansa.”

”Ehdotuksiin täytyy kuitenkin suhtautua vakavasti, sillä niitä saatetaan ryhtyä toteuttamaan vaalien jälkeen.”

Muutoksia on luvassa myös ilmasto-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Trump suhtautuu nihkeästi Pariisin ilmastosopimukseen ja puolustusliitto Natoon. Hänen mukaansa Naton turvatakuut koskisivat tulevaisuudessa vain niitä maita, jotka käyttävät puolustukseen vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.

Trump on uhannut vetää joukkoja Euroopasta ja suhtautuu kielteisesti Ukrainan tukemiseen.

Ukrainassa pelätään, että hän painostaisi maan neuvottelemaan rauhasta Venäjän ehdoilla. Myös Naton jäsenyys jäisi todennäköisesti pelkäksi haaveeksi.

Trump on luvannut kiihdyttää kauppasotaa Kiinaa vastaan, lähettää joukkoja Meksikon vastaiselle rajalle ja julistaa sodan huumekartelleille.

Uusia tulleja on luvassa lähes kaikille tuontitavaroille. Asiantuntijoiden mukaan ne nostaisivat kuluttajahintoja ja kasvattaisivat maailmanlaajuisen kauppasodan riskiä. Kauppasota vahingoittaisi myös Yhdysvaltojen omaa vientiteollisuutta.

Yhdysvaltojen kongressi, oikeuslaitos, media ja muut demokraattiset instituutiot kestivät Trumpin ensimmäisen presidenttikauden paineet. MIT-huippuyliopiston professori Daron Acemoglu ennustaa, että toisesta kaudesta tulisi paljon vaikeampi.

”Republikaanisesta puolueesta on tullut Trumpin puolue, ja tuomioistuimet ovat täynnä Trumpin nimittämiä tuomareita”, hän sanoo saksalaisen Der Spiegel-lehden haastattelussa.

Trump on suunnitellut laajoja puhdistuksia virkamieskuntaan, ennen kaikkea oi­keusministeriöön ja FBI:hin. Hän on myös uhannut nostaa syytteitä presidentti Bidenia ja tämän perhettä vastaan.

Trump korostaa, ettei hän yritä kumota perustuslakia ja tehdä itsestään elinikäistä presidenttiä. Hän sanoo olevansa diktaattori vain kautensa ensimmäisen päivän, jolloin hän sulkee Meksikon vastaisen rajan ja kumoaa öljynporusta koskevat rajoitukset.

Trumpin väitteet vuoden 2020 vaalipetoksesta ovat syöneet amerikkalaisten uskoa demokraattiseen järjestelmään. Maria Lindénin mukaan myös oikeuslaitoksen uskottavuus on koetuksella.

Heinäkuussa floridalainen konservatiivituomari hylkäsi muotoseikkojen perusteella Trumpia vastaan nostetut syytteet salaisten asiakirjojen holtittomasta säilyttämisestä Mar-a-Lagon kartanossa.

Korkein oikeus on puolestaan linjannut, että presidentillä on syytesuoja kaikissa virkatehtäviin liittyvissä asioissa. Tulkinnanvarainen päätös syntyi konservatiivisten tuomareiden äänin 6-3.

”Luottamus oikeuslaitosta kohtaan heikkenee, jos ihmiset kokevat, että tuomarit tekevät politiikkaa sen sijaan, että he tekisivät oikeudenmukaisia päätöksiä”, Lindén sanoo.

”Se herättää tunteen, ettei laki ole kaikille sama.”

Todennäköisesti Trump pyrkisi presidenttinä rajoittamaan myös sananvapautta. Hän lietsoo rajoituksille otollista ilmapiiriä hyökkäilemällä jatkuvasti valtamediaa vastaan. Arvokonservatiivien hallitsemat osavaltiot ovat jo ryhtyneet sensuroimaan koulukirjoja.

Trumpin varapresidenttiehdokkaaksi nostettu J.D. Vance, 40, vahvistaa radikaalia oikeistolaista agendaa. Hän on Yalen huippuyliopiston kasvatti ja karismaattinen puhuja.

Trump yrittää varmistaa Vancen avulla, että republikaanit pysyvät hänen linjoillaan myös tulevaisuudessa. Tarkoituksena on nostaa hänet puolueen ehdokkaaksi seuraavissa presidentinvaaleissa, joihin Trump ei voi enää perustuslain nojalla osallistua.

Trumpin tavoin Vance esiintyy maahanmuuton, globalisaation ja suuryritysten vastustajana ja amerikkalaisen työväestön puolustajana. Hänen valintaansa liittyy kuitenkin riskejä.

Hän on joutunut tilille vanhoista puheistaan, jotka halventavat lapsettomia naisia. Häntä syytetään opportunistiksi, sillä hän kuului vuoden 2016 vaalien alla Trumpin vastustajiin ja vihjaili äänestävänsä demokraattien Hillary Clintonia.

Mutta päinvastoin kuin Trump, Vance tuntee köyhtyvän työväenluokan ongelmat. Hän vietti lapsuutensa huumeriippuvaisen äitinsä, isoäitinsä ja sisarensa kanssa taantuvassa ohiolaisessa pikkukaupungissa.

Hän kuvaa lapsuuttaan vuonna 2016 julkaistussa bestsellerissä Hillbilly Elegy. Kirjasta tehtiin myöhemmin samanniminen elokuva, joka on yhä Netflixissä.

Teos puhutteli amerikkalaisia. Vancen äiti on yksi Yhdysvaltoja yli 20 vuotta riivanneen opioidikriisin uhreista. Hän jäi koukkuun kipulääkkeisiin ja lopulta heroiiniin, mutta on nykyisin kuivilla.

Euroopan ja Ukrainan kannalta Vance on pelottava valinta. Hän vaatii Eurooppaa huolehtimaan omasta puolustuksestaan ja vastustaa Ukrainan tukemista amerikkalaisten veronmaksajien rahoilla.

Vance kärjistää jyrkkää kahtiajakoa liberaaliin ja konservatiiviseen Amerikkaan, jotka eivät ymmärrä toisiaan. Jotkut pelkäävät, että tilanne johtaa ennen pitkää liittovaltion hajoamiseen tai pahimmassa tapauksessa jopa sisällissotaan.

New Yorkin yliopiston professori Nathan Newman kehottaa demokraattien johtamia osavaltioita taistelemaan määrätietoisesti tasa-arvon ja muiden oikeuksien puolesta.

”Jos oikeistolaiset eivät hyväksy sitä, heidän pitää antaa demokraattisten osaval­tioiden mennä”, hän toteaa Der Spiegelissä.

Yhdysvaltojen hajoaminen olisi hänen mielestään parempi vaihtoehto kuin trumpilaisen hallinnon ulottaminen liberaaleihin osavaltioihin. 

Steve Bannonin The War Room -podcast on poistettu internetistä. Siihen viittaavan linkin tilalle on vaihdettu linkki The New York Timesin artikkeliin, jossa on mainittu sama ”Se on veretön, jos vasemmisto suostuu siihen” -sitaatti.