vesi

Koko Suomen putkiremontti

Suomen vesi-infra on puoli vuosisataa vanhaa. Puhdistamoiden ja vesiverkoston uudistaminen maksaa miljardeja. Kuluttajien vesimaksut nousevat väistämättä.

8 MIN

Suomalainen hanavesi on maailmankuulua. Laadukas vesi ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, vaan se vaati toimivan infrastruktuurin.

Hanojen lisäksi vesi-infraan kuuluvat vedenottamot, putkistot, vesitornit, pumppaamot ja puhdistamot.

Putkistot ja laitokset alkavat väistämättä vähitellen rapistua. Valtaosa Suomen vesi-infrasta on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla.

Kyseessä on iso ja kallis urakka, jonka hinta kipuaa maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan noin 700 miljoonaan euroon vuodessa.

Työtä riittää yli vuosikymmeneksi, ja lopullinen hintalappu nousee kymmeneen miljardiin euroon.

Tampereelle avautui vastikään uusi jätevesipuhdistamo. Sen kahvihuoneen pöydällä makaa 1 500 palan palapeli.

”Näyttää vaikealta. Itse en tee palapelejä”, sanoo keskuspuhdistamon hankejohtaja ­Timo Heinonen.

Jonkinlaisesta palapelistä on kuitenkin kyse myös Tampereen seudun keskuspuhdistamon rakennushankkeessa.

Uusi laitos puhdistaa Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven jätevedet. Rakennustyöt Tampereen Sulkavuoressa aloitettiin vuonna 2018.

Vanhat jätevedenpuhdistamot olivat käyttöikänsä päässä eikä niiden saneeraaminen ollut enää taloudellisesti ja teknisesti järkevää. Nyt Sulkavuoren sisällä, kymmenien metrien syvyydessä on neli­linjainen moderni puhdistamo. Siellä voidaan käsitellä jätevettä seuraavat sata vuotta.

Kalliosta louhittiin kiveä peräti 110 000 rekka-autolastillista. Sitä käytettiin muun muassa Tampereen ratikkalinjan rakennustöihin.

Kapasiteettia on noin 420 000 asukkaan ja teollisuuden jätevesien puhdistamiseen. Tulevaisuudessa on mahdollista rakentaa kaksi lisälinjaa, jolloin kapasiteetti nousisi yli 600 000 asukkaan jätevesien käsittelyyn.

Puhdistamo on merkittävä ympäristöinvestointi, Heinonen kuvailee. Typpipäästöt pienenevät 70 prosenttia ja fosforipäästöt noin kolmanneksen.

Käytännössä Pyhäjärven ja sen alapuolisten vesistöjen kuormitus vähenee, kun juoksutettavat jätevedet ovat puhtaampia.

Vanhat, 1970-luvulla rakennetut puhdistamot sijaitsevat usein vesistöjen rannoilla. Uuden puhdistamon myötä Pyhäjärvelle vapautuu tonttimaata yli 3 000 uudelle asukkaalle.

Jatkossa seutu on paljon vettä käyttävälle teollisuudelle hyvä sijainti. Esimerkkinä juoma- ja elintarviketeollisuus.

”Kuntalaiset eivät hanketta juurikaan vastustaneet. Tässä lähialueella on jonkin verran omakotitaloasutusta. Heitä huoletti haju- ja meluhaitat sekä rakentamisvaiheen louhinta.”

Puhdistamon kustannusarvioksi arvioitiin vuoden 2017 hintatasossa noin 318 miljoonaa euroa. Nyt loppusumma on Heinosen mukaan 385 miljoonaa euroa.

Kustannuksia nostivat korona ja Ukrainan sota. Etenkin betonin teossa käytetyn raudan ja energian hinnat nousivat useita kymmeniä prosentteja.

Tutkimuksissa on havaittu, että budjettiylitykset ovat yleisiä julkisissa hankkeissa. Usein suunnittelussa ei pystytä ennakoimaan arvaamattomia kustannuksia, jos projekti kestää useita vuosia.

Tampereen tavoin myös Mikkelissä jätevesipuhdistamon kustannukset ovat karanneet kymmeniä miljoonia euroja suunnitellusta.

Apulaisprofessori Pekka Rossi korostaa vesilaitosten kestävän taloudenpidon tärkeyttä. © Mikko Törmänen / Oulun yliopisto

Satojen miljoonien eurojen jätevedenpuhdistamo nostaa myös kuntalaisten jätevesimaksuja Tampereen seudulla. Jo ennen puhdistamon käyttöönottoa tyypillisen omakotitalon jätevesimaksut ovat nousseet esimerkiksi Tampereella lähes 40 prosenttia vuosien 2022–2026 aikana, keskuspuhdistamon hankejohtaja Heinonen arvioi.

”Kun taksat ilmoitetaan, niin siinä vaiheessa ihmiset eivät yleensä reagoi. Mutta sitten reagoidaan, kun lasku tulee.”

”Omakotiasujalle prosentit tarkoittavat noin 160 euroa vuodessa. En vähättele tätä summaa, joka osin kohdistuu vesihuoltolaitoksen muihinkin investointeihin ja kustannusten nousuun. Sillä saadaan jäteveden käsittely parempaan kuntoon.”

Vesistöjen kannalta Tampereen seudun keskuspuhdistamo ei ole aivan täydellinen.

Iso osa esimerkiksi ibuprofeiinin aiheuttamista lääkejäämistä saadaan poistettua. Haitalliset aineet, kuten hormoni- ja antibioottivalmisteet kulkeutuvat edelleen vesistöihin.

Tampereen puhdistamolla on kuitenkin varauduttu rakentamaan lääke- ja haitta-aineiden puhdistusprosesseja.

Euroopan unio­nin uuden yhdyskunta­jätevesidirektiivin mukaan lääkejäämät on poistettava kaupunkien jätevesistä vuoteen 2045 mennessä. Tekniikat siihen ovat jo olemassa.

Lääkeyhtiöt ovat olleet direktiiviä vastaan, koska alan pitäisi maksaa iso osa puhdistuksen kustannuksista.

Oulun yliopiston vesihuoltotekniikan apulaisprofessorin Pekka Rossin mukaan halvimmat veden hinnat Suomessa ovat noin kolme euroa kuutiolta. Hinta sisältää puhtaan veden ja jätevesimaksun.

Keskiarvohinta liikkuu viidessä eurossa, mutta esimerkiksi Etelä-Karjalassa sijaitsevassa Parikkalassa veden hinta on noin kymmenen euroa kuutiolta. Hintaa ovat nostaneet investointi jätevesipuhdistamoon ja harva asutus.

Kotitalouksia vertailtaessa veden kulutuksella on eroja. Keskimäärin nelihenkinen perhe käyttää reilu kymmenen kuutiota vettä kuukaudessa.

”Hinta riippuu myös siitä, mistä vesi otetaan ja kuinka paljon sitä täytyy puhdistaa. Pintaveden puhdistaminen on kalliimpaa kuin pohjaveden puhdistus”, Pekka Rossi sanoo.

Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahalan mukaan vesihuoltomaksujen korotustarve on 15–20 prosenttia, kun tarkastellaan pelkästään verkostojen saneeraustarpeen vaikutusta hintoihin.

Hinnat voivat nousta jopa viisikymmentä prosenttia, jos vesihuoltomaksut nostetaan vastaamaan arvioitua 700 miljoonan euron vuotuista investointitarvetta.

”Laitosten osalta erot voivat olla suuria, koska verkostot on rakennettu eri paikkakunnilla eri aikaan ja ne tulevat eri aikaan saneerattaviksi”, Vahala sanoo.

Vesilaitosyhdistys selvitti vuosi sitten kotitalouksien maksuhalukkuutta vesi-infraan liittyen. Vahala sanoo, että yhdistyksessä oltiin yllättyneitä siitä, miten hyvin suomalaiset ymmärtävät vesihuoltojärjestelmien merkityksen.

Kyselytutkimuksen mukaan vesimaksujen korotukset hyväksytään laajasti puoluekannasta riippumatta. Myös kuntien välinen yhteistyö vesihuollon turvaamiseksi sai laajasti kannatusta.

Uusi puhdistamo sijaitsee Tampereen Sulkavuorella. Sitä varten louhitun luolaston tilavuus vastaa 16 Kalevan kirkkoa. © Annamaria Palsi-Ikonen

Suomalaisilla kotitalouksilla kuluu perushyödykkeisiin yhä enemmän rahaa.

Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi vesi, ruoka ja sähkö ovat kallistuneet yli kaksikymmentä prosenttia, lämpöenergia kolmekymmentä ja jätemaksut neljäkymmentä prosenttia vuoden 2020 alun hinnoista.

Energian kokonaishinta aiheuttaa jatkuvaa uutisointia ja keskustelua. Myös vesimaksuihin liittyvistä korotuksista on syntynyt kiistoja.

Esimerkiksi Orimattilassa vesiyhtiön johtaja irtisanottiin, koska tämä oli ajanut veden hintaan suurempia korotuksia kuin kaupunki oli ohjeistanut. Ylen mukaan kunnassa pohditaan, kuinka kallis vesi-infran saneeraustyö aiotaan toteuttaa.

Apulaisprofessori Rossin mukaan tulevaisuudessa ongelmatilanteita ei välttämättä enää muodostu tai niiden pitäisi ainakin vähentyä, sillä Petteri Orpon (kok) hallitus uudisti vesihuoltolakia. Se tuli voimaan vuoden 2026 alussa.

Yksi lain merkittävimmistä uudistuksesta on kunnilta vaadittava tiukempi vesilaitosten omaisuudenhallinta.

Vesilaitoksen pitää laatia esimerkiksi ­investointi- ja rahoitussuunnitelmat kahdellekymmenelle vuodelle. Suunnitelma täytyy päivittää vähintään kolmen vuoden välein.

Moni kunta on vuosien varrella tulouttanut liikaa vesilaitoksen tuottoja kunnan kassaan. Pahimmillaan tilanne on ollut sellainen, jossa kunta tulouttaa itselleen merkittävän osan vesilaitoksen tuloksesta ja samalla velkaantuu yhä enemmän.

Käytännössä vesilaitosta on pidetty joissakin kunnissa ”pankkina”.

Kunnat voivat jatkossakin tu­louttaa vesilaitoksen varoja kassaansa ”kohtuullisesti”, mutta uudistetun lain myötä tuloutusta voidaan tehdä vasta, kun tarvittavat investoinnit on rahoitettu.

”Kohtuullisuuden jokainen kunta päättää toki itse. Vesimaksut ovat erillisiä maksuja, eikä niitä oteta huomioon kunnallisveroprosentissa”, Rossi sanoo.

Apulaisprofessori Rossi on tutkinut maamme pohjavesiä, jotka ovat vesihuoltomme tärkein vesilähde. Pohjavesialueita on Suomessa tuhansia, mutta esiintymät ovat kansainvälisesti vertailtuna pieniä.

Lähellä maan pintaa olevat pohjavedet ovat haavoittuvia likaantumiselle, jos pintavettä pääsee pohjaveteen. Monissa kunnissa ei ole varauduttu pintavedestä aiheutuvaan riskiin.

”Varautua voidaan muun muassa siten, että vettä puhdistetaan enemmän kemiallisella prosessilla. Myös kaivojen paikkoja voidaan tarkastella uudelleen, jos mittauksissa ilmenee ongelmia.”

Rossi ei paljasta, missä kunnissa ongelmat piilevät, sillä tutkimus aiheesta on vielä kesken. Maantieteellisesti Järvi-Suomi on kuitenkin alue, jossa pintavettä on paljon ja riskit pohjavedelle tiedetään.

”Osa näistä paikkakunnista on jo varautunut, mutta eivät välttämättä kaikki.”

Suomessa on peräti yli tuhat vesilaitosta. Vesialan tutkijat ja asiantuntijat ovat pohtineet, onko laitoksia liikaa.

Rossin mielestä vesihuollon osaaminen on varmistettava Suomessa kaikkialle, sillä vesihuoltorakenteet eivät keskity vain kasvukeskuksiin.

”Luku tuhat ei ole se, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, vaan se, että laitosten talous on terve ja ne toimivat.”

Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtajan Riku Vahalan mielestä vesihuoltolaitoksia on aivan liikaa ja valtaosa niistä on liian pieniä. Pienimpien laitosten kyky investoida on heikko.

Historian saatossa Suomeen nykyiset vesilaitokset ja vesiosuuskunnat perustettiin valtion tuella. Siksi niitä on paljon. Myös Ruotsissa ja Tanskassa vesihuoltojärjes­telmä on samankaltainen kuin Suomessa.