Droonitehdas Suomeen
Puolustusalan yhtiöt Patria ja ukrainalainen General Cherry suunnittelevat yhteisyritystä, joka valmistaisi tuhansia drooneja Suomessa joka kuukausi.
Suomeen rakennetaan talven 2027 aikana tehdas, jossa valmistetaan sarjatuotantona drooneja.
Patrian liiketoimintajohtaja Mikko Leino vahvistaa asian Suomen Kuvalehdelle.
Hankkeesta vastaavat Suomen valtion enemmistöomistuksessa oleva puolustusalan yritys Patria ja ukrainalainen drooniyhtiö General Cherry. Ukrainalaisyritys on erikoistunut muun muassa nopeiden torjuntadroonien massatuotantoon.
Toistaiseksi yhtiöitä sitoo aiesopimus, eikä yhteisyritystä ole vielä virallisesti perustettu. Yhtiöiden välistä sopimusta hierotaan Leinon mukaan päivittäin.
”Tuotanto on tarkoitus aloittaa ensi vuoden alkupuoliskolla”, hän sanoo.
Suomessa sijaitsevassa droonitehtaassa on tarkoitus valmistaa tuhansia drooneja joka kuukausi. Leinon mukaan lopulliset määrät riippuvat siitä, paljonko eri maiden puolustusvoimat niitä tilaavat. Mahdollisia asiakkaita ovat Suomen puolustusvoimien lisäksi muut EU- ja Nato-maat sekä Ukraina.
Patria ei aio kertoa julkisuuteen, mihin Suomen droonitehdas rakennetaan.
Sijaintipaikka tulee väistämättä julki jossakin vaiheessa, sillä puolustustarvikkeita valmistava tehdas tarvitsee erinäisiä lupia.
Tehdas sijaitsisi fyysisesti jonkin kunnan alueella, jolloin laitos tarvitsee muun muassa rakennusluvan. Jos laitos rakennetaan johonkin jo olemassa olevaan rakennukseen, mahdollinen lupa riippuu käyttötarkoituksen muutoksesta.
Patria tekee jo yhteistyötä esimerkiksi valtio-omisteisen ajoneuvovalmistaja Valmet Automotiven kanssa. Sen tehdas sijaitsee Uudessakaupungissa. Tehtaassa on laajat linjastot, joita voi yhtiön mukaan muokata myös puolustusteollisuuden tuotteiden valmistukseen.
”Yhteistyö Valmet Automotiven kanssa keskittyy panssariajoneuvoihin. Siinä näen synergian hyvinkin. Heillä on kokemusta ajoneuvotekniikasta. Mutta mitä me sitten teemme droonien suhteen, sitä en valitettavasti pysty kommentoimaan.”
Patrian varovaisuudelle on syynsä.
Virolaisen drooniyhtiön Threod Systemsin rakennus Tallinnan lähellä yritettiin polttaa marraskuun puolivälissä. Viron suojelupoliisin mukaan iskun takana oli Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU.
Myös puolustusteollisuusyritys Milrem Roboticsin rakennukseen tehtiin tuhopolttoisku elokuussa. Saksalaismedia puolestaan on kertonut, että Venäjän tiedustelupalvelu suunnitteli saksalaisen droonivalmistaja Donaustahlin johtajan Stefan Thumannin salamurhaa.
Saksa on syyttänyt Venäjää myös hybridihyökkäyksen yrityksestä Leipzig-Hallen lentokentälle, josta löytyi räjähdelastissa ollut drooni.
Patrian Leino sanoo, että he suhtautuvat vakavasti Viron ja Saksan tapahtumiin. Patria on käynyt turvallisuusasioita läpi suomalaisten puolustus- ja turvallisuusviranomaisten kanssa.
Esimerkiksi suojelupoliisi on arvioinut, että Venäjän Suomeen tai suomalaisiin toimijoihin kohdistamat iskut ovat todennäköisiä. Mahdollisia kohteita ovat etenkin puolustusteollisuuden yritykset ja niiden alihankkijat.
”Riski voi olla todellinen, mutta uskon, että meillä on kyky tähän riskiin vastata”, Leino sanoo.
Aidat, kamera- ja kulunvalvonta sekä vartijat ovat turvallisuuden perusteita, mutta droonihankkeessa huomioidaan myös rakennusteknisiä ominaisuuksia.
”Virossa tulipalo yritettiin sytyttää ikkunan kautta. Ikkunat kun poistetaan tietystä korkeudesta, niin riski pienenee. Sinänsä yksinkertaisia asioita, mutta ne pitää huomioida kokonaisvaltaisesti, että ei jää mitään heikkoja kohtia”, Leino sanoo.
Suomeen rakennettavalla droonitehtaalla on vankka valtion tuki. Ilman sitä hanke ei olisi edennyt.
Kun Patrian ja General Cherryn johtajat allekirjoittivat aiesopimuksen elokuussa Ukrainassa, heidän takanaan seisoivat presidentit Alexander Stubb ja Volodymyr Zelenskyi.
Myös Petteri Orpon (kok) hallitus on osoittanut merkittävän tuen sille, että Suomeen saadaan rakennettua droonitehdas. Kevään 2026 kehysriihessä hallitus päätti 300 miljoonan euron lisätuesta Ukrainalle.
Osa tuesta menee drooniyhteistyön kehittämiseen. Patrian Leino ei osaa vielä arvioida, miten rahapotti jakaantuu. Rahanjakopäätökset ovat hallituksen ja puolustushallinnon käsissä.
Valtion osoittamat rahat eivät ole suoraa rahallista tukea yhtiölle, mutta niillä mahdollistetaan esimerkiksi Puolustusvoimien materiaalihankintoja.
Patrian lisäksi rahapotista kilpailevat myös muut suomalaiset drooni- ja puolustusalan yhtiöt.
Esimerkiksi Ukrainan puolustusministeriö tiedotti marraskuun alkupuoliskolla, että Suomi ja Ukraina ovat allekirjoittaneet seitsemän asiakirjaa, joista kolme liittyy puolustusteollisuuteen.
Uuden yhteistyökokonaisuuden arvo on yhteensä noin 300 miljoonaa euroa. Summasta 200 miljoonaa euroa kuuluu droonisopimukseen ja 100 miljoonaa euroa hankkeisiin, joissa Suomi ja Ukraina rakentavat yhteistyössä erinäisiä puolustusteollisuuden tuotteita.
Tuleva droonitehdas työllistää ensiarvion mukaan kymmeniä työntekijöitä, mutta mahdollisen kysynnän kasvaessa myös henkilöstöä aiotaan lisätä.
Leinon mukaan Patria on työllistänyt viime vuoden aikana pelkästään hänen johtamallaan liiketoiminta-alueella noin sata uutta työntekijää. Osaajista ei ole ollut pulaa, vaikka niistä käydään kovaa kilpailua.
Droonityöhön on palkattu muun muassa suunnittelijoita, projektinvetäjiä ja tuotehallinnon ammattilaisia.
Mahdollisuudet droonien sarjatuotannolle ovat Patrian Leinon mukaan hyvät, sillä General Cherry pystyy valmistamaan Ukrainassa sijaitsevilla useilla tehtaillaan tällä hetkellä jopa 100 000 droonia kuukaudessa.
Yhteistyöhön on ryhdytty, koska Patria tarvitsee osaamista massatuotannossa ja General Cherry teknologiassa, joka vie laitteiden ominaisuuksia korkeammalle tasolle. Samalla yhteistyö Patrian kanssa avaa General Cherrylle ovia muihin Euroopan maihin.
Patria tekee yhteistyötä muun muassa suomalaisen ohjelmisto- ja tekoäly-yhtiö Nest AI:n kanssa. Tämä teknologia on mahdollista ottaa käyttöön tulevaisuudessa myös yhteisyrityksessä.
Suomen puolustusvoimat on saanut kritiikkiä drooniosaamisestaan tai sen puutteesta. Ukrainan sodan edetessä drooneja on harhautunut Baltian maihin ja myös Suomeen.
Ilmavoimat ovat olleet usein hälytystilassa Suomen kaakonkulmalla, kun sota on laajentunut itäisen Suomenlahden alueen venäläisiin öljysatamiin.
Hävittäjien käyttö droonitorjunnassa on erittäin kallista ja nyt valmisteilla oleva suomalainen droonitehdas vastaisi osittain myös tähän ongelmaan.
Käytännössä yksi hävittäjän ohjus voi maksaa satojatuhansia euroa. Yksittäinen torjuntadrooni maksaa muutama tuhat euroa.