kuluttaminen

Vielä on kesä, nyt kuluttamaan

Taloustunnelma on lattea ja inflaatio laukkaa. Silti kesä on useimmille suomalaisille kuluttamisen vuodenaika.

Teksti
Virpi Salmi
Kuvat
akseli valmunen

Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.

 

Mitä on kesä ilman kesäkukkia. Niitä on hankittava alkukesästä parvekkeille, terasseille, ovien pieliin ja amppeleista roikkumaan. Automarketeilla on omat kesäpihat ja kaupunkien sisääntuloteiden varsilla on erikseen puutarhamyymälät, joista voi ostaa samettiruusuja, verenpisaroita, pelargonioita, markettoja, ruusubegoniaa, hortensiaa, trendikkään näköistä rantaheinää ja kymmeniä muita kasveja.

Lisäksi tarvitaan ruukkuja, multaa, istutustyökaluja, lannoitetta ja miksei koristekiviäkin. Kolme sataa euroa hurahtaa helposti pieneen kaupunkiparvekkeeseen, eikä vielä olla puhuttu kesäkalusteista mitään.

Mikäli on saanut pidettyä kesäkasvit elossa heinäkuun lopulle asti, on kohta jo lokakuu, jolloin muutamaa kuukautta aiemmin sadoilla euroilla ostetut kukat voi kiikuttaa multineen biojätteeseen.

Suomen kesä on intensiivisen lyhyt ja kiihkeästi odotettu. Meille kulutusyhteiskunnan jäsenille se tarkoittaa, että on kiire syöksyä kesätarvikeostoksille ja -tapahtumiin ennen kuin kaikki on myyty loppuun. Sesongin ja sään vaihtelevuuden takia tornituulettimet (54,90 e) suppilaudat (449 e) tai pizzauunit (199 e) voivat loppua. Kauppojen on vaikea arvioida niiden menekkiä tarkasti etukäteen.

On pakko saada maailman parhaita mansikoita (5,95 e/500g), joiden sesongin alkua ja kestoa voi vain arvailla. Uudet perunat (2,90 e/kg) ovat pohjoismainen erikoisuus, jota ei muualla maailmassa tunneta.

Suomalaisten kuluttaminen on poikkeuksellisen sesonkiluonteista. Tiettyinä vuodenaikoina pitää ostaa tiettyjä asioita, sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta kuvailee.

Esimerkiksi S-kaupoissa kahmittiin vuonna 2021 kesäkuukausina hyönteiskarkotteita 550-kertaisesti marras–tammikuuhun verrattuna. Niiden myynti kasvaa kesällä eniten kaikista tuoteryhmistä. Kolmanneksi eniten lisääntyy hyönteisverkkojen myynti, joka 120-kertaistuu kesällä. Kakkosena ovat veneilytarvikkeet, liivit ja sen sellaiset, 140-kertaistuneella myynnillään. Myös ”marjat ja raparperi” -tuoteryhmän myynti on yli 50-kertainen. Kesällä ilotulitteiden, kynttilöiden, jääurheilu- ja paketointitarvikkeiden myynti taas romahtaa marras–tammikuuhun verrattuna.

”Olemme pieni kansa, jolla on homogeeniset tavat viettää kesää”, Wilska sanoo.

Suomalaiseen lomaan kuuluu kulutustilastojen mukaan ainakin terassilla istuskelu, jäätelön lipominen ja lonkeron juominen. Siihen kuuluu myös ulkona syöminen (joskaan ei missään kovin hienossa ravintolassa), kesätapahtumaan osallistuminen ja vesillä liikkuminen. Veneiden myynti kasvoi koronakesinä 2020 ja 2021 yli 30 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

Tapio Laukkanen Kuhmoisten satamassa. Hän tankkasi veneensä Padasjoella, diesel maksoi noin 2,90 euroa litralta. Matka Kuhmoisiin meni hiljalleen ajellen, silloin polttoainetta kuluu vain kolmannes normaalista matkavauhdista.

Hintojen nousua päivitellään mutta keskimäärin ihmisillä riittää rahaa kuluttamiseen inflaatiosta huolimatta. Melkein 80 prosenttia suomalaisista kokee toimeentulonsa hyväksi.

”Meille syötetään käsitystä siitä, että meillä on vähemmän ja vähemmän rahaa käytettävissä, mutta sehän ei pidä paikkaansa. Suomalaisten käytettävissä olevat tulot kasvavat koko ajan”, sanoo apulaisprofessori Annukka Vainio Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutista.

Kesäkuussa Tilastokeskuksen luottamustutkimuksessa suomalaiset pitivät omaa rahatilannettaan hyvänä eivätkä uskoneet joutuvansa lomautetuiksi tai työttömiksi. Silti odotukset taloustilanteesta vuoden päästä olivat pessimistisemmät kuin kertaakaan vuonna 1995 alkaneen kyselytutkimuksen historiassa.

Mielialaan vaikuttavat inflaatiouutiset, vaikkei oma talousfiilis olisikaan huonontunut. Kuluttaja tuppaa ajattelemaan ”yli-itsevarmasti”, kuten psykologit kuvailevat: minulla menee kyllä taloudellisesti hyvin, mutta muilla ja julkisella taloudella menee luultavasti huonosti. Inflaatio vaikuttaa eniten pienituloisten kuluttamiseen ja vähemmän keski- ja suurituloisiin.

LähiTapiolan kesäkuussa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset aikovat käyttää kesälomallaan keskimäärin 1 040 euroa. 15 prosenttia aikoi lisätä lomakulutustaan viime vuodesta ja 45 prosenttia aikoi käyttää rahaa saman verran kuin aiemmin. Rahankulutuksen vähentäjiä oli 13 prosenttia. Vastaajista 18 prosentilla ei ole lomaa ja yhdeksän prosenttia ei osannut arvioida rahankulutustaan.

Työttömät lähtivät Oulusta kiertämään Saimaata. Ajetaan halvimman polttoaineen perässä ja syödään eineksiä. Piipahdetaan hienoilla alueilla katsomassa, miten rikkaat lomailevat. Kuvassa Pirjo Uutinen (vas), koira Puppe ja Eija Lehto.

Toistaiseksi suomalaiset yhä kuluttavat, vaikka taloustunnelma onkin latistunut. Näyttää siltä, että kulutuskesä 2022 onnistuu odotusten mukaan.

Etenkin tapahtumajärjestäjät ovat odottaneet rajoitusvapautta ja monet festarit, kuten Ruisrock, Jyväskylän Suomipop, Oulun Qstock, Himoksen Juhannus ja Porin Iskelmäfestivaali ovat olleet loppuunmyytyjä. Ensimmäisinä on myyty loppuun VIP-liput, joilla esimerkiksi Suomipopissa saa kaulaansa rannekkeen lisäksi passin, jossa lukee VIP, pääsee erilliselle, rahvaasta rajatulle alueelle ja saa syödä kerran buffetista.

Kuluttamiseen säästyy kesällä rahaa monista sellaisista asioista, joihin sitä suomalaisilla kuluu muina vuodenaikoina merkittävästi: asuntoja ei tarvitse lämmittää eikä pohjoisen valoisuuden takia tarvita yhtä paljon sähköä. Myös työmatkat vähenevät.

Imatran ajot näkyvät moneen suuntaan asuinalueille. Naapuruston väki oli kokoontunut tien mutkaan katsomaan ohikiitäviä moottoripyöriä ja nauttimaan helteestä. Mikko Raatikainen (vas), Marko Piiroinen, Aatu Laukkanen ja Petri Muukka.

Kesä on otollista aikaa kuluttamiselle myös siksi, ettei työnteko häiritse. Lomalla ihmisellä on aikaa kuluttaa. Harvassa maassa on yhtä pitkä kesäloma kuin Suomessa ja harvassa maassa lomaa vietetään yhtä tiukasti saman kaavan mukaan.