Onko hallitus kysynyt neuvoa, Juho Saari?
Kun valtakunnassa tarvitaan hyvinvointivaltion asiantuntijaa, professori Juho Saaren puhelin soi.
Kaksi vuotta sitten professori Juho Saari alkoi opiskella uudelleen omaa alaansa.
Hän oli tutkinut kauan suomalaista hyvinvointivaltiota ja eriarvoisuutta. Nyt hän vietti sapattivuotta eurooppalaisissa yliopistoissa. Firenzessä, Roskildessa, Edinburghissa ja Ateenassa.
Samaan aikaan hallitus Suomessa alkoi säästää miljardeja. Saari ryhtyi seuraamaan leikkauksia.
Marraskuussa 2024 julkaistiin hänen ”aikalaisarvionsa” Orpon hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Harvinainen hetki – hyvinvointivaltio valinkauhassa.
Kustantaja oli tilannut 50 sivua mutta saanut yli 200.
”Rajauksesta huolimatta teos kasvoi reilut kolme kertaa sovittua laajemmaksi”, Saari kirjoitti esipuheessa. ”Tämä(kin) on hallituksen vika.”
Saari on hyvin tuottelias tutkija. Hän on kirjoittanut tai toimittanut uransa aikana noin 70 teosta.
Vain kaksi kuukautta Harvinaisen hetken jälkeen julkaistiin jo uusi kirja. Hyviä uutisia Suomesta on Saaren toimittama tietokirja, johon on kirjoittanut suuri joukko tutkijoita. He selvittävät artikkeleissaan, miksi suomalainen yhteiskunta on menestynyt niin hyvin.
Ajatus syntyi syksyllä 2023, kun Saari oli kylässä professorikollega Danny Dorlingin luona Oxfordissa. Dorling oli kirjoittanut kirjan nimeltä Finntopia, jossa käsiteltiin Suomen erinomaisuutta.
Samoihin aikoihin Suomessa käytiin synkkää yhteiskunnallista keskustelua. Kaikki oli muka menossa huonommaksi, vaikka pitkän aikavälin muutosta kuvaavat tilastot näyttivät Saarelle aivan muuta.
”Ajattelin että on hauskaa – mä olen tällainen hauska tyyppi omasta mielestäni – kääntää se yhteiskunnallinen keskustelu selälleen ja alkaa pohtia, mitkä ovatkaan suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia.”
Toukokuussa 2025 ilmestyi taas kirja, tällä kertaa sosiaalisesta eriarvoisuudesta.
Saari kaivaa teoksen laukustaan. Hän on tulossa Ylen haastattelusta, ja oikeastaan hän oli ajatellut antaa kirjan toimittajalle, mutta unohti.
Ihmisiä yhteiskunnan portailla käsittelee sosiaalisen statuksen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Se perustuu valtavaan aineistoon viidentoista vuoden ajalta.
Osa materiaalista on hankittu yhdessä Ylen kanssa. Ihmiset ovat saaneet vastata vapaamuotoisesti kysymykseen ”Miten se, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa tällä hetkellä puhutaan tukia tarvitsevista ihmisistä, on vaikuttanut omanarvontuntoosi, mielialaasi ja itsetuntoosi?”
Tällä tavalla Saari toisinaan kerää tietoa, yhteistyössä tiedotusvälineiden kanssa. Media saa juttuja, Saari ja hänen opiskelijansa aineistoa.
Saari aloittaa monta kertaa virkkeen jollakin tämäntapaisella: ”Mähän en ole hirveän hyvä tutkija.”
Hän kertoo tekevänsä kirjansa ”makkarantekijän moraalilla” ja kuvailee itseään aikuisopiskelijaksi ja sattumaprofessoriksi.
Ehkä se on Saaren huumoria.
Hän on kuitenkin ollut sosiaali- ja terveyspolitiikan professori kaksikymmentä vuotta. Kun valtakunnassa on tarvittu hyvinvointivaltion asiantuntijaa, Saari on ollut se, jolle on soitettu.
Juha Sipilän pääministerikaudella hän johti valtioneuvostossa ryhmää, joka pohti eriarvoisuuden pysäyttämistä.
Vuonna 2019 hänet kutsuttiin avaamaan hallitusneuvotteluita. (Saari sanoo, ettei tiedä, liittyikö kutsu siihen, että neuvotteluissa istui hänen entinen oppilaansa ja nuorempi kollegansa, köyhyystutkija, vihreiden Maria Ohisalo.)
Hän on tehnyt hallituksille, ministeriöille ja eduskunnalle useita selvityksiä, johtanut työryhmiä ja arvioinut hyvinvointivaltion tilaa.
Nyt hän kuuluu toista kautta lainsäädännön arviointineuvostoon sekä ryhmään, joka arvioi hyvinvointialueiden tavoitteiden toteutumista.
Erilaisista yhteiskunnallisista vastuutehtävistä on ollut Saarelle paljon apua. Sosiaali- ja terveyspolitiikan professorin on tiedettävä, miten politiikkaa tehdään, hän sanoo.
Saari itse oppi sen nuorena tohtorina, kun pääsi töihin sosiaali- ja terveysministeriöön. Hän työskenteli kansliapäällikön esikunnassa. Tehtävänkuva oli ytimekkäästi sosiaalipolitiikka. Ministeriössä Saari näki, miten sosiaali- ja terveyspolitiikka käytännössä toimii, ja ymmärsi, miten asiat päätyvät politiikan asialistoille.
Saari osaa ”uittamisen” itsekin. Esimerkiksi vuonna 2016 yksinäisyys kaipasi hänestä enemmän yhteiskunnallista huomiota. Saari sai teeman silloiseen hallitusohjelmaan.
”Ja kun se oli hallitusohjelmassa, tein siitä tutkimuksen.”
Miten asioita ”uitetaan” hallitusohjelmaan?
”No mä tunnen paljon ihmisiä.”
Nykyisessä hallitusohjelmassa ei ole Juho Saaren ideoita.
Kun Orpon hallitusta muodostettiin, neuvottelut olivat poikkeuksellisen suljetut. Mitään tietoja ei vuotanut.
Saari tiesi kuitenkin jo, että sosiaalipolitiikka oli käännekohdassa.
Ennen vaaleja valtiovarainministeriö oli antanut arvion: valtion pitäisi säästää yhdeksän miljardia euroa. Suomi velkaantui eikä talous kasvanut, ja nyt se sanottiin ensimmäistä kertaa painokkaasti ääneen.
”Sitten se oli enää siitä kiinni, mikä on vaalitulos.”
Yllättävää Saaresta oli se, miten vahvasti hallitus tukeutui valtiovarainministeriön laskelmiin ja miten vähän muiden ministeriöiden ja perinteisesti tärkeiden tahojen näkemykset pääsivät hallitusohjelmaan.
”Ja ennen kuin lähdin tutkimaan asiaa, en tiennyt miten kaikki leikkaukset on käytännössä suunniteltu tehtäväksi.”
Osa leikkauksista oli itse asiassa aika älykkäitä, Saari huomasi. Niin sanottu kanavointiratkaisu esimerkiksi.
Siinä sosiaalivakuutusrahastoihin tehtäviä säästöjä kanavoitiin valtiontalouden vahvistamiseksi. Työmarkkinaosapuolet eivät ratkaisusta pitäneet, mutta julkisen talouden kannalta se oli järkevä malli, Saari sanoo.
Hallitus teki uudistukset tehokkaasti ja nopeasti. Se toi leikkaukset käsiteltäväksi yksitellen, niin että niiden kotitalouskohtaisia yhteisvaikutuksia ja perusoikeuksien toteutumista oli mahdotonta arvioida.
Tällä hallituskaudella suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan on luotu uudet pelisäännöt, Saari sanoo.
Suuri osa siitä, mitä sosiaali- ja terveyspolitiikasta on aiemmin kirjoitettu ja ajateltu, on vanhentunut.
”Kyllä tämä minunkin kaltaiselle aikuisopiskelijalle on ollut aikamoinen projekti. Sen hallinta, miten tämä 90 miljardin euron arvoinen järjestelmä tällä hetkellä voi, on aika haastavaa myös sosiaali- ja terveyspolitiikan professorille”, hän sanoo.
Sitten professori pitää luennon.
Hyvinvointivaltion historiassa on muutama nopea ja suuri murros, joiden seurauksia on sulateltu pitkään. Nyt on taas käynnissä sellainen.
Paljon muutoksia tapahtuu samaan aikaan ja nopeasti.
Veikkauksen monopolia on alettu purkaa. Miedot viinit on tuotu ruokakauppoihin, osa käsikauppalääkkeistä on tulossa. Julkisen asuntorakentamisen rahoitusta leikataan.
Näin ”yhteisen hyvän alueelle” kuuluneita asioita on siirretty valtiolta markkinoille, Saari sanoo. Tämä voi hyödyttää elinkeinoelämää ja hyvinvoivia kuluttajia, mutta ongelmakäyttäjille ja pienituloisille haitat kasautuvat.
”Näissähän on kaikissa sellainen tilanne, että niistä ei oikeastaan paluuta ole. Kun kerran valta siirtyy pois monopolilta tai suljetusta järjestelmästä, niin harvoin se sinne takaisin palaa.”
Tämä on ensimmäinen sulateltava asia. Toinen on sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset.
Hallitus on leikannut ennen kaikkea työikäisten suomalaisten tukia ja palveluita. Työttömyysturvaa, sairausvakuutusta, asumistukea. Samalla on poistettu suojaosia ja organisoitu työllisyyspalvelut uudestaan.
Vaikka seuraava hallitus ei tekisi yhtä suuria säästöjä, se ei peru nyt tehtyjä. Siihen ei ole varaa.
Hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta suuri kysymys on, mitä keskiluokka tekee, Saari sanoo.
Keskiluokka saattaa nimittäin saada tarpeekseen veroista, jos ei koe saavansa niille vastinetta.
Silloin ihmiset alkavat tehdä omia järjestelyjään työnantajien ja ammattiliittojen kanssa. Näin on käynyt muualla maailmassa, kun sosiaaliturvaa on heikennetty.
Suomessa on tosin Saaren mukaan kaksi syytä, miksi näin ei välttämättä ainakaan heti tapahdu.
Ensimmäinen on poikkeuksellisen kattava työeläkejärjestelmä. Niin kauan, kun kaikki ovat saman systeemin piirissä, se pysyy suunnilleen vakaana.
Toinen syy on työterveyshuolto. Sen ansiosta työssäkäyvien ei tarvitse turhautua julkisissa terveyskeskuksissa.
57-vuotias Saari on hiljattain ottanut käyttöönsä työajat.
Hän aloittaa kahdeksalta aamulla ja lopettaa kello 15.40, ”punkt”. Hän pitää päivän aikana kolme taukoa eikä työskentele illalla tai viikonloppuna.
”Yritän keskittyä siihen, että työnteko tapahtuisi työpaikalla, mikä on minulle aika järisyttävä ajatus.”
Viikonloppuisin voi keskittyä esimerkiksi siirtolapuutarhan hoitamiseen ja ”harrastustutkimuksen” tekemiseen.
Saari on intohimoinen historian harrastaja ja tutkii 1950-lukua.
Tällä hetkellä häntä kiinnostaa erityisesti ojittaminen. Hän tutkii sitä, miten Suomi alkoi kaivaa soista sitä metsää, jonka oli Karjalan mukana menettänyt. Miksi ojittamista jatkettiin 1960-luvun lopulle asti? Muualla Euroopassa teollistuttiin, mutta Suomessa raivattiin suota.
”Sitä mä nyt parhaillaan vapaa-aikana puuhaan. Minusta se on hauskaa.”
Kolmesti viikossa Saari menee työpäivän jälkeen puoleksi tunniksi vesijuoksemaan Kalevan uimahalliin Tampereella. Näin hän on onnistunut välttämään lonkkaleikkauksen.
Vesijuokseminen tosin on ”äärimmäisen tylsää puuhaa”, joten professori on tehnyt kuten aina tekee.
”Olen aika lailla sisäistänyt tämän tutkimuksen tekemisen idean. Eli suurin piirtein mikä tahansa kohde tulee vastaan, niin se muuttuu päässäni tutkimuskohteeksi.”
Uimahalli on synnyttänyt Saaren päässä paljon kysymyksiä:
Miksi Suomessa on uimahalleja? Miten niissä käyttäydytään? Miksi ne ovat täynnä sääntöjä? Miten uimahalli hinnoitellaan niin, että se on aina täynnä, mutta ei koskaan ruuhkainen?
Joulukuussa 2023 Saari esiintyi Helsingin Sanomissa pelkissä uimahousuissa. Hän keräsi jälleen tutkimusaineistoa. Lehtijutun lopussa oli kysely, johon lukijat saattoivat kirjoittaa kokemuksistaan. ”Tutkimuksen aiheena on uimahallin asema hyvinvointivaltiossa.”
Saari on tutkinut uimahalleja kahden kollegansa, Sakari Taipaleen ja Mika Pantzarin kanssa. Professoreita kiinnostaa, mitä uimahalli kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta.
Saari arvelee, että kirja julkaistaan ensi vuonna. Käsikirjoitus on jo valmis.
Juttua muokattu 22.9.2025 kello 13:44. Täsmennetty, että Juho Saaren lapset ovat aikaisemmasta liitosta.
