Hallitus onnistui työllistämään, laskee ministeriö

Suomen työllisyystilanne on heikentynyt jo parin vuoden ajan. Kuukauden välein tilastoviranomaiset ovat kertoneet sitkaasta työttömyydestä.

Kesäkuussa työttömyysaste oli kivunnut noin kymmeneen prosenttiin, ja työttömyyden kesto pitkittynyt.

Uutismedioissa otsikot ovat kertoneet oleellisen.

Suomen työttömyysaste oli yli 10 prosenttia huhti – kesäkuussa (STT)

Työttömiä on neljä kertaa enemmän kuin avoimia töitä (Yle)

Työttömyys kuristaa Suomea, eikä nopeaa helpotusta näy (Iltalehti)

En tiedä, kuinka kauan jaksan enää, kertoo työtön työnhakija (Yle)

Pitkäaikaistyöttömiä kohta enemmän kuin 1990-lamassa (Ilta-Sanomat)

Tilastojen perusteella työttömyys on korkeinta Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa. Silti isoissa kaupungeissa, kuten Turussa ja Vantaalla, työttö­mie­n työnhakijoiden määrä on noussut jo viidentoista prosentin tietämille. Kesäkuussa eniten työttömiä tilastoitiin Äänekoskella, 16,8 prosenttia.

Äänekoski sijaitsee noin 45 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen. Kaupungin ohittavan nelostien asvaltin uusi pinta kiiltää molempiin suuntiin.

On helppo saapua ja helppo lähteä pois.

Noin 17 000 asukkaan kaupungin suurimpia työllistäjiä ovat muun muassa traktorivalmistaja Valtra ja metsäyhtiö Metsä Group.

Keiteleen rannalla puitteet ovat hyvin tyypilliset pikkukaupungille. On muutami­a pizzerioita, baareja, kauppoja ja huoltoasemia sekä kunnan kiinteistöjä.

Myös liikuntapaikat ovat siistit ja koulukiinteistöihin on panostettu. Kesäisessä kaupungissa vaikuttaa olevan letkeä tunnelma. Pääkadulla liehuu kunnan slogan: Tulevaisuus asuu täällä.

Tonttien ja asuntojen hinnat ovatkin huomattavasti halvemmat kuin läheisessä yliopistokaupunki Jyväskylässä. Sen nähdään olevan yksi ”vetovoimatekijä”.

Äänekoskeen tiivistyvät kuitenkin myös Suomen kuntien rakenteelliset ongelmat. Työttömyys kasvaa etenkin yli 55-vuotiaissa, kunnassa on suhteellisesti matala koulutustaso ja alaikäisiä sekä yli 60-vuotiaita on enemmän kuin 20–60-vuotiaita. Lisäksi syntyvyys laskee ja kunnan väkimäärä vähenee.

”Kyllä teollisuuden rakennemuutos näkyy. Suorittava työ on vähentynyt ja työ painottuu enemmän asiantuntijatehtäviin. Vaikka tehtaiden investoinnit ovat olleet merkittäviäkin, työllistävä vaikutus ei ole niin suuri”, sanoo Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysaluejohtaja Tiina Mäenpää.

Uudet metsäteollisuuden tehtaat Äänekoskella ovat moderneja, erittäin tehokkaita ja loppuun asti automatisoituja laitoksia. Esimerkiksi Metsä Group on noin kymmenen vuoden aikana investoinut kaupunkiin yli 1,6 miljardia euroa.

”Työttömyys näkyy miesten korkeana työttömyytenä, mutta nyt myös naisten työttömyys on kasvanut palvelusektorilla”, Mäen­pää jatkaa.

Äänekoski kärsii tutusta työmarkkinailmiöstä. Työntekijän ja työnantajan tarpeet eivät kohtaa, eikä tietyille aloille löydy työntekijöitä. Ilmiötä kutsutaan kohtaanto-­ongelmaksi.

Työttömien korkea ikä ja työttömyyden kesto ovat myös ongelmallinen yhtälö. Tilastojen perusteella työttömyys pitkittyy Suomessa keskimäärin jo 70 viikon mittaiseksi.

Valtion keinot työttömyyden iskiessä ovat rajalliset. Esimerkiksi UPM suunnittelee sulkevansa Lappeenrannan Kaukaan paperitehtaan vuoden loppuun mennessä. Yli 200 teollista työpaikkaa voi hävitä.

Työministeri Matias Marttinen (kok) on vakuutellut, että valtio auttaa kaikin keinoin Kaukaan tehtaan työntekijöitä. Käytännössä tämä tarkoittaa työttömiksi jäävien uudelleenkoulutustukea.

Yleistä työllisyystilannetta ei helpota sekään, että myös metsäyhtiö Metsä Group on ilmoittanut käynnistävänsä 300 miljoonan euron säästöohjelman.

Säästöillä on tapana johtaa irtisanomisiin tai ainakin lomautuksiin.

Tutkimusten perusteella teollisuudessa työskennelleitä miehiä on lähes mahdotonta saada esimerkiksi hoitoalalle, jossa on usein merkittävä työvoimapula. Myös uuden tekniikan haltuunotto voi olla ongelma useille iäkkäämmille työntekijöille ja tekoälymurros on jo käsillä monilla aloilla.

Eläketurvakeskuksen mukaan yli 60-vuotiaiden ryhmässä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden vuosittainen lukumäärä onkin alkanut kasvaa. Keskeinen syy tähän on vanhuuseläkkeen ikärajan nousu.

Tiina Mäenpään havaintojen perusteella Äänekoskella pitkään työttömänä olevista moni haluaisi eläkkeelle tai sairauseläkkeelle.

”Sairauseläkkeelle siirtyminen on usein pitkä prosessi. Työvoimaviranomaisilla on oma rooli, mutta lääkärin lausunto ja muut selvitykset ovat tarkkoja ja aikaa vieviä kokonaisuuksia.”

”Ihan noin vain ei pääse sairauseläkkeelle, vaikka tarvetta useilla sinne olisikin”, Mäenpää kuvailee Äänekosken tilannetta.

Äänekoskelle on kehittynyt vuosikymmenien aikana laajahko alihankintaverkosto. Isoimmat teollisuusyritykset metsä- ja konepajateollisuudessa tarvitsevat suuria määriä varaosia ja teknisiä ratkaisuja, joita niiden ei kannata itse toteuttaa.

Esimerkiksi yli neljäkymmentä vuotta paikkakunnalla toiminut Kivi CNC-Machinery Oy valmistaa suurille yrityksille eri metalleista ja muoveista pieniä osia, joita käytetään pääosin maatalous-, metsä- ja paperikoneissa sekä esimerkiksi laivoissa.

Yhtiön isoin asiakas on maailman suurimpiin traktorinvalmistajiin lukeutuva yhdysvaltalainen Agco. Osia viedään Ääne­koskelta esimerkiksi Saksaan ja Ranskaan.

Tyypillisimpiä tuotteita ovat erilaiset akselit, holkit ja venttiilit, joita valmistetaan sorvaamalla ja hiomalla. Kivi CNC-Machinery työllistää kymmenkunta työntekijää Suolahden kaupunginosassa.

Ehkä hieman poikkeuksellisesti yhtiö ei ole kärsinyt kohtaanto-ongelmasta.

”Äänekosken työttömyysprosentti kuulostaa kyllä pahalta, mutta meille ei ole ollut koskaan ongelma saada osaavaa työvoimaa”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Juha Saastamoinen.

”Uudet työntekijät ovat tulleet taloon vanhojen työntekijöiden kautta ja joskus jopa aivan muilta aloilta. Olemme koulutta­neet työntekijöitä esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella.”

Paikallisessa ammattikoulussa voi suorittaa metallialan tutkinnon. Se on Saastamoisen kokemuksen perusteella ollut hyvä väylä työllistyä koneistajaksi.

Työntekijöiden pitää hallita automaattisorvin käyttö ja osata mitata sekä lukea kappaleiden teknisiä piirustuksia.

”Koulutusyhteistyö Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston kanssa on ollut meidän onnemme. Sieltä on vuosien saatossa tullut monia työntekijöitä.”

”Etelä-Suomessa metallialan yrityksillä on kuulemani mukaan usein ongelmia saada työntekijöitä. Heitä pitää etsiä usein ulkomailta, ja työlupien saaminen vie aikaa.”

Heikko työllisyystilanne on näkynyt Saastamoiselle siten, että yhtiö on saanut viikoittain työhakemuksia lähialueilta ja jopa Intiasta ja Turkista saakka.

”Nämä hakemukset tulevat yleensä työvoimavälittäjien kautta. He jakavat yritysten yhteystietoja ja tarjoavat työntekijöitä yrityksille. Me emme voi työllistää, koska omillekin työntekijöille on ollut välillä hankala antaa töitä.”

Syksyllä 2023 alkanut raju kysynnän heikkeneminen romahdutti yhtiön liikevaihdon 2,7 miljoonasta alle kahteen miljoonaan euroon.

Maailmalla traktoreiden myynti romahti ja yhtiö joutui lomauttamaan työntekijöitään.

”Kärsimme puolentoista vuoden kysyntä­laman”, Saastamoinen sanoo.

Nyt yrityksen tilanne on parempi, mutta silti myynti ei ole täysin palautunut parin vuoden takaiseen.

Suomen työllisyyspolitiikasta Saastamoinen sanoo varovasti. Yhteisöveron laskeminen oli hänestä varmasti hyvä asia yrityksille.

”Toisaalta arvonlisäveroa nostettiin ja tuotteiden hinnat nousivat entisestään, samoin muut kustannukset.”

Myös heiluvasta suhdanteesta on tullut arkipäivää.

”Kyllä meidänkin liiketoimintamme on pitkälti kausiluontoista ja aaltomaista liikettä mennään kysynnän suhteen. Toki omalla hyvällä tekemisellä voimme siihen vaikuttaa”, Saastamoinen sanoo.

”Ei sellaista tasaista arkea ole enää olemassa kuin parikymmentä vuotta sitten.”

Pääministeri Petteri Orpo (kok) on sanonut, että työttömyysluvut ovat ”murheellisia”. Silti hän on nähnyt ”valopilkkuja” lukujen taustalla, koska avoimien työpaikkojen määrä on hivenen kasvanut ja talouskin on kääntynyt alkuvuodesta nousuun.

Toisaalta Suomen talouskasvu on edelleen erittäin hidasta. Viime vuonna Suomen bruttokansantuote supistui 0,1 prosenttia.

Orpon hallitus on toistanut parin vuoden ajan, että se on tehnyt oikeita asioita työllisyyden parantamiseksi. Se, miksi työllisyys ei kohene, johtuu hallituksen mukaan heikosta suhdanteesta.

Myös ekonomistit ovat tuoneet toistuvasti esille, että sitkeä työttömyys kääntyy viiveellä. Ensin tarvitaan parempi suhdanne ja kuluttajien luottamuksen pitäisi kohentua.

Tilastokeskuksen uusimmassa kuluttajien luottamuskyselyssä suomalaiset kokivat oman talouden hiukan valoisampana. Myös näkemys Suomen talouskehityksestä parani.

Suomessa hinnat nousivat kuitenkin pari edellistä vuotta voimakkaasti. Nyt hintojen nousuvauhti on hidastunut ja oli kesäkuussa 0,2 prosenttia. Silti asuminen, energia ja ruoka vievät etenkin keski- ja pienituloisten ansioista suurimman osan.

Kuluttajakyselystä käykin ilmi, että suomalaiset pitivät niin kutsuttujen kestotavaroiden ostamisen ajankohtaa edelleen huonona. Ihmisiä arveluttaa kuluttaa, koska moni voi pelätä myös työttömyyttä.

Varovaisuudesta kertoo osin sekin, että uusimpien Suomen Pankin tilastojen mukaan suomalaisilla on rahaa säästössä enemmän kuin koskaan, 114,7 miljardia euroa. Se on lähes neljä miljardia euroa enemmän kuin vuosi sitten.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomen työllisyystilanne on heikoin. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Suomen työllisyysaste oli 76,3 prosenttia, kun Ruotsissa luku oli 81,9 ja esimerkiksi Tanskassa 79,9 prosenttia.

Uusimpien EU-tilastojen mukaan Suomen työttömyyssyysaste on myös Euroopan maiden toiseksi korkein. Huonompi tilanne on vain Espanjassa.

Etelä-Euroopan maat ovat saaneet hyödyntää enemmän Euroopan unionin 750 miljardin euron koronaelvytyspakettia.

Tukirahoilla etenkin Espanjan, Kreikan, Portugalin ja Italian talous ja työttömyys ovat parantuneet. Vauraampi Pohjois-Eurooppa ei saanut koronatukia läheskään yhtä paljon.

Yksi selittävä tekijä Suomen heikkoon talouden elpymiseen on Venäjän kaupan loppuminen. Myös korkeat euriborkorot ovat osasyyllinen. Ne olivat vielä puolitoista vuotta sitten neljän prosentin luokkaa.

Nyt korot ovat laskeneet parin prosentin tietämille ja esimerkiksi asuntokauppa näyttää hieman piristyneen. Silti laina­rahan hinta voi olla useille suomalaiselle edelleen liian korkea, ovat ekonomistit arvelleet.

Orpon hallitus kertoi hallitusohjelmassaan tavoittelevansa vähintään 100 000 uutta työpaikkaa.

Valtiovarainministeriö on seurannut hallituksen työllisyystoimien toteutumista. Ministeriön tekemien arvioiden mukaan hallituksen työllisyystoimet ovat vahvistaneet työllisyyttä noin 90 000:lla ja talous on vahvistunut yli kaksi miljardia euroa.

VM:n virkamiehet mainitsevat, että on syytä huomioida, että heikossa suhdanne­tilanteessa työllisyys heikentyisi todennäköisesti vielä enemmän ilman toimenpiteitä.

Orpon hallitus onkin leikannut työttömyysetuuksista ja ihmisiä on patisteltu aktiiviseen työnhakuun.

Esimerkiksi viime vuonna päivärahoista poistuivat lapsikorotukset ja suojaosa. Myös työssäoloehto ja omavastuuaika pitenivät.

Lisäksi hallitus on muun muassa lakkauttanut aikuiskoulutustuen ja vuorottelu­vapaajärjestelmän.

Useiden ekonomistien mukaan Orpon hallituksen ”kannustus” työnetsimiseen ei tällä hetkellä toimi, koska palkkatöitä ei ole riittävästi. Työllisyyspalveluissa oli kesäkuun lopussa yhteensä 330 800 työtöntä työnhakijaa. Avoimia työpaikkoja oli kuun aikana auki 71 300.

Valittu työvoimapolitiikka voi kuitenkin alkaa tehota, kun suhdanne kääntyy. Silloin erilaisia töitä voidaan ottaa vastaan myös oman alan ulkopuolelta.

Orpon hallituksen työllisyyspolitiikkaan onkin ladattu kovasti toiveita. Avoimessa markkinataloudessa suhdanteiden ja rakenteellisten ongelmien vaikutukset yrityksiin ja työllisyyteen ovat kuitenkin monimutkainen yhtälö.

Myös työllisyyspolitiikan valituilla keinoilla on tapana aaltoilla hallituspohjan värin mukaan.

Äänekoskella korkea työttömyys ei näy ulkopuoliselle millään tavoin. Kaupunkiin tulee kesäisin useita mökkiläisiä ja kes­kustassa näkyy tyypillinen lomakauden vilske.

Äänekoski, niin kuin moni muukin pienempi kaupunki, haluaisi panostaa matkailuun ja ottaa hyödyn irti sen työllistävistä vaikutuksista. Kunnassa matkailua markkinoidaan tutulla ”visit” -sloganilla.

”Matkailulla on todellakin potentiaalia”, sanoo työllisyysaluejohtaja Tiina Mäenpää.

Nykytodellisuus Äänekoskella on kuitenkin erilainen. Matkailuyrityksiä kaupungissa on parikymmentä ja niiden työllistävä vaikutus on ainakin toistaiseksi hyvin pieni.

Mäenpään mukaan yliopistokaupungit vetävät ison osan nuorista opiskelemaan ja paikallisille hyppy matkailuyrittäjyyteen voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta. Silti on toivoa, hän sanoo.